Tampereen Pyrintö (koripallo)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen Pyrintö
Tampereen Pyrintö logo
Perustettu 1896 (Pyrintö)
1941 (koripallojaosto)
Aikaisemmin TP-Basket (1989–92)
Pyrbasket (1996–2005)
Kotiareena Pyynikin palloiluhalli
Kaupunki Tampere
Sarja Korisliiga
Päävalmentaja Suomen lippu Sami Toiviainen
Kapteeni Suomen lippu Antero Lehto
SM-kausia 50
Kotisivu pyrinto.fi
SM-mitalit
Gold medal blank.svg Kultaa: 3 (2010, 2011, 2014)
Silver medal blank.svg Hopeaa: 5 (1958, 1980, 1981, 2001, 2016)
Bronze medal blank.svg Pronssia: 1 (2009)
Cup-voitot: 2 (1969, 2013)

Tampereen Pyrintö on samannimisen tamperelaisen urheiluseuran koripallojaosto. Sen miesten edustusjoukkue pelaa Korisliigassa. Pyrintö on voittanut kolme Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän SM-mitalia sekä kaksi kertaa Suomen cupin. Baltian liigaa Pyrintö pelasi kaudella 2013–2014 ensimmäisenä suomalaisjoukkueena sijoittuen neljänneksi. Joukkueessa ovat vuosien saatossa pelanneet muun muassa Arvo Jantunen, Kalevi Tuominen, Olavi Ahonen, Jarmo Laitinen, Ismo Niemi ja Antti Nikkilä, joiden pelipaidat Pyrintö on naispelaaja Seija Leinon lisäksi nostanut kattoon. Muita pitkäaikaisia ja menestyneitä edustusjoukkueen pelaajia ovat olleet muun muassa Mikko Koskinen, Timo Harju, Garcia Hopkins, Pentti Kaivonen, Tero Minetti, Damon Williams ja Antero Lehto. Pyrintö on suomalaiskoripallon suurimpia kasvattajaseuroja.

Vuosina 1989–1992 seuran edustusjoukkue pelasi TP-Basket-erikoisseurana ja vuosina 1996–2005 Pyrbasket-fuusiojoukkueena. Seuran miesten akatemiajoukkue pelaa kaudella 2018–2019 maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, I-divisioona A:ssa. Pyrinnön toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava naisten edustusjoukkue on kahdeksankertainen Suomen mestari, ja Suomen cupin naiset ovat voittaneet kerran.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvulla ensimmäinen SM-mitali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Pyrinnön koripallojaosto perustettiin vuonna 1941, kun seuran yleisurheilijoiden kuntoharjoitteluna käytetty laji liitettiin Pyrinnön silloisen puheenjohtajan Into Harjun aloitteesta seuran harjoittamien lajien joukkoon.[1][2] Alussa koripalloilijat heittivät palloa korkeushyppytelineen päälle laitettuun renkaaseen tai seinään piirrettyyn ympyrään Frenckellin salissa.[3] Pyrintö menestyi valtakunnallisessa koripallossa ensimmäisen kerran vuonna 1945 voitettuaan A-poikien Suomen mestaruuden, ja seuran miehet voittivat maakuntasarjan vuonna 1947. Seuraavaksi Pyrinnön miehet pelasivat Suomensarjassa[4] ja vuosina 1949–1952 Koripalloliiton mestaruussarjassa.[5] Vuonna 1949 Pyrinnön Seppo Aarnivala esiintyi SKL:n voitokkaassa Ruotsi-maaottelussa, jossa huoltajana toimi Teuvo Tuominen.[4] Vuonna 1952 miesten sarjat yhdistettiin.[6]

Ensimmäisen pääsarjaottelunsa miesten edustusjoukkue pelasi Helsingin Kisa-Tovereita vastaan 23. helmikuuta 1952.[7][8] Pyrintö sijoittui Olof Sarnesin alaisuudessa ensimmäisellä pääsarjakaudellaan itälohkon kolmanneksi ja kokonaistuloksissa viidenneksi. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan Pyrinnön toinen pelaajaviisikko oli koottu pääkaupunkiseudulla opiskelevista pelaajista, mikä toi haasteita harjoitteluun.[6] 1950-luvun alusta lähtien Pyrinnön tärkeimpiin pelaajiin kuuluivat Arvo Jantunen ja Kalevi Tuominen, joiden lisäksi joukkuetta edustivat ensimmäisestä pääsarjakaudesta pitkään 1950-luvulle muun muassa Seppo Aarnivala, Reijo Koski ja Pekka Airaksinen. Kauden 1953 Pyrintöä valmensi Henry Framelius, ja joukkue sijoittui seitsemänneksi. Seuraavaksi kaudeksi päävalmentajaksi palasi Sarnes, jonka valmennuksessa Pyrintö sijoittui seuraavina kausina kuudenneksi ja viidenneksi. Kaudella 1954 Pyrinnön edustusjoukkueeseen nousi Heino Komusaari, josta tuli joukkueen pitkäaikainen runkopelaaja. Kaudella 1956 Pentti Hotisen valmentama Pyrintö sijoittui jälleen sarjan keskikastiin, kuudenneksi.

Kaudeksi 1957 Pyrinnön valmentajavastuun otti Martti Huhtamäki, jonka ensimmäinen kausi oli Pyrinnön pääsarjahistorian siihen mennessä huonoin joukkueen oltua kahdeksas. Seuraava kausi sujui sen sijaan hyvin: Pentti Palkoaholla vahvistunut Pyrintö voitti sarjan 22 ottelustaan 15 ja pelasi kahdesti tasan, mikä tuotti 32 sarjapistettä, yhtä paljon kuin Helsingin Jyryllä ja kaksi pistettä vähemmän kuin Kotkan Työväen Palloilijoilla. Suomen mestaruus meni ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, ja Pyrintö saavutti hopeaa, seuran mieskoripallon ensimmäisen SM-mitalin, Jyryn jäädessä pronssille. Kausi 1959 oli Huhtamäen viimeinen joukkueen päävalmentajana, ja Pyrintö sijoittui viidenneksi.

1960-luku huipentuu cup-voittoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1960 joukkueen valmennusvastuun otti oman pelaamisensa ohella vuoteen 1964 saakka Kalevi Tuominen ja tämän jälkeen kahden kauden ajaksi Arvo Jantunen. Ensimmäisellä Tuomisen-kaudellaan Pyrintö oli kuudes ja putosi tämän jälkeen sijoille 8–10. 1960-luvulla Pyrinnön tärkeimpiin pelaajiin lukeutui maajoukkueenkin vakipelaaja Olavi Ahonen. Hänen lisäkseen joukkueessa saivat 1960-luvun alussa pelivastuuta muun muassa Teppo Kaivola ja jo edellisellä vuosikymmenellä seuraa edustaneet Pertti Parviainen ja Eero Jarmas. Pyrintö oli läpi 1960-luvun pääsarjan huonoimpia joukkueita ja putosi kolmesti alempaan sarjaan. Vuonna 1965 se säilyi pääsarjassa voitettuaan uusinnassa Pantterit 70–62[6]. Pantterit yritti säilyttää sarjapaikkansa tarjoamalla rahaa vastustajilleen, mistä Koripalloliiton sääntövaliokunta antoi seuralle sekä muutamalle kolmannen karsintajoukkueen Turun Riennon pelaajalle varoituksen[6]. Pyrintö putosi pääsarjasta kuitenkin jo seuraavana vuonna pelattuaan siinä yhtäjaksoisesti 15 vuotta, mihin sen lisäksi oli yltänyt vain TMP.[9] Kauden 1969–1970 jälkeen se palasi pääsarjatasolle vasta vuonna 1978. Tällä välin tamperelaiskoripalloa pääsarjassa edusti kohtuullisen vaatimattomalla menestyksellä Pispalan Tarmo, jossa Pyrinnössä pelanneista muun muassa Ahonen, Reijo Rautajoki ja Kari Sievers jatkoivat pelaajauriaan.

1960-luvun tähtihetkensä Pyrintö koki vuonna 1969, kun edelliskaudella ensimmäisen kerran ratkaistu Suomen cup ratkesi joukkueen voittoon vuosikymmenen jälkipuoliskon sitä valmentaneen Kari Hautamäen johdolla.[10] Cupin loppuottelussa Pyrinnön nuori joukkue[9] voitti Helsingin NMKY:n pistein 60–58. Ottelun paras pisteidentekijä oli 20 pistettä tehnyt ja ainoan Pyrintö-kautensa pääsarjassa pelannut Heikki Välimäki.[11] Yllättävästä cup-voitosta huolimatta Pyrintö putosi pääsarjasta.[9] Joukkueen ensimmäinen amerikkalaispelaaja Clyde Alexander pelasi ensimmäisen Pyrintö-kautensa 1973–1974, kun Pyrintö oli päättänyt herättää henkiin laantuneen junioritoimintansa. Alexander toimi myös juniorivalmentajana.[9] Hän jatkoi joukkueessa vuosina 1975–1978. Kauden 1974–1975 Pyrinnön ulkomaalaispelaajana toimi Ervin Latimer[12][13]. Alexander palasi Yhdysvaltoihin vaimonsa sairastuttua. Viimeisellä kaudellaan hän oli nostamassa Pyrintöä takaisin SM-sarjaan.[14]

1980-luvun SM-hopeat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrintö palasi SM-sarjaan voitettuaan KTP:n karsinnassa voitoin 2–1.[15] Paluunsa jälkeen se pelasi kolme kautta länsilohkossa, jossa se sijoittui kaudella 1978–1979 kolmanneksi selviytyen pudotuspeleihin. Puolivälierissä se hävisi Hyvinkään Tahkolle 1–2 sijoittuen kuudenneksi. Runkosarjassa vahvalla 36,5 pisteen keskiarvolla pelanneen yhdysvaltalaisvahvistus Vernon Freemanin lisäksi Pyrinnössä pelasivat paluukaudella joukkueen rungon 1980-luvulla muodostaneet suomalaispelaajat Pentti Kaivonen, Timo Harju ja Suomen pääsarjahistorian parhaimpiin pelaajiin lukeutuva Mikko Koskinen, joka oli muuttanut Tampereelle vuonna 1978[9]. Lisäksi joukkueessa pelasi myöhemmin erinäisissä seuran tehtävissä toiminut Ismo Niemi. Joukkuetta valmensi vuoteen 1982 asti Raimo Lammi.

Maajoukkueessakin 1970-luvulla pelannut Jarmo Laitinen kuului Pyrinnön joukkueeseen 1980-luvulla saavuttaen kaksi SM-hopeaa. Hän on myös joukkueen historian pitkäaikaisimpia päävalmentajia.

Seuraavalla kaudella Pyrintöön siirtyi Jarmo Laitinen, ja joukkue voitti länsilohkon. Välierissä se kaatoi Playhongan voitoin 3–0 ja eteni loppuotteluihin Panttereita vastaan. Pyrintö hävisi Panttereille 2–3-voitoin mutta otti historiansa toisen miesten SM-mitalin.[16] Finaalihäviöihin oli valmentaja Lammin mukaan tärkeimpänä syynä vahvistus-Freemanin edellisöiden juhliminen Helsingin yöelämässä.[17] Seuraavaksi kaudeksi Pyrintö hankki ulkomaalaisvahvistuksikseen NBA:ssa pelanneen sentteri Carl Kilpatrickin, joka oli kuitenkin keskenkuntoinen[17], ja Bobby Jonesin. Pyrintö voitti jälleen länsilohkon ja välierissä Helsingin NMKY:n voitoin 3–1. Loppuotteluissa se hävisi kuitenkin jälleen, tällä kertaa Torpan Pojille suoraan voitoin 0–3.[18][19]

Kaudella 1981–1982 Pyrinnön ulkomaalaisvahvistuksena pelasi NBA:ssa pelannut Edmund Lawrence. Pyrintö pelasi Euroopan cup-voittajien cupin ensimmäisellä kierroksella sveitsiläistä BBC Lyonia vastaan. Pyrintö hävisi kotonaan pistein 79–87 ja vieraissa pistein 97–84 ja putosi näin ollen jatkosta yhteispistein 163–184.[20] SM-sarjan runkosarjassa Pyrintö oli kuudes, ja se hävisi puolivälierissä Torpan Pojille 0–2. Seuraavalla kaudella Mikko Koskisen valmentama Pyrintö oli vasta yhdeksäs eli toiseksi viimeinen ja säilytti sarjapaikansa karsinnan jälkeen. Uutena ulkomaalaispelaajana joukkueessa pelasi Garcia Hopkins, joka edusti Pyrintöä yhteensä viiden kauden ajan ja nousi uraansa Suomessa jatkettuaan yhdeksi maan pääsarjahistorian parhaista pelaajista.

Alamäkeä 1980-luvun lopulla ja TP-Basketina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1983–1985 Pyrinnön valmentajana toimi Eero Neva, jonka aikana Pyrintö pysyi sarjan hyvällä keskitasolla. Kausi 1983–1984 sujui edelliskautta paremmin: runkosarjassa Pyrintö oli vasta kuudes, mutta puolivälierissä se voitti Turun NMKY:n otteluvoitoin 2–1. Välierissä Helsingin NMKY oli Pyrintöä selkeästi vahvempi 0–3-voitoin, ja pronssiotteluissa tamperelaiset taipuivat KTP:lle yhteispistein 179–210. Pyrintö sijoittui lopputuloksissa näin ollen neljänneksi. Kahdella seuraavalla kaudella Pyrintö selviytyi pudotuspeleihin mutta hävisi puolivälierissä, ensin Uudenkaupungin Urheilijoille 0–2 ja sitten Torpan Pojille 1–2. Jälkimmäisellä kaudella Pyrinnön päävalmentajaksi oli siirtynyt Jarmo Laitinen, joka valmensi joukkuetta vuoteen 1988 asti. Kolmella seuraavalla kaudella Pyrintö ei selviytynyt pudotuspeleihin, ja kaudella 1988–1989 se neuvostovirolaisen maailman- ja euroopanmestari Heino Endenin vahvistamana voitti Arto Savanderin alaisuudessa vain yhden 18 ottelustaan pudoten alemmalle sarjatasolle, jolla se pysyi vuoteen 1995 asti. Suomalaispelaajista 1980-luvun loppupuolella Pyrinnössä pelasivat jo aikaisemmin mainittujen lisäksi muun muassa Pekka Kurvinen, Markku Palkoaho, Pasi Lahtinen, Keijo Alen ja SM-sarjauraansa aloitellut Mika Kankaanpää.

1980-luvun lopulla Mikko Koskinen pyöritti Pyrinnön edustuskoripalloa. Koska seuralla ei ollut rahaa joukkueen koossa pitämiseksi, eriytettiin Pyrinnön koripallotoiminta TP-Basket-erikoisseuraksi kaudella 1989–1990. TP-Basketilla vaikutti olevan aluksi mahdollisuus nousta takaisin SM-sarjaan, mutta etenkin Pasi Lahtisen yllättävä lähtö Yhdysvaltoihin vaikeutti pyrkimystä, ja nousu kariutui lopullisesti ratkaisuotteluun, jossa Turun NMKY oli Koskisen ja monen muun mukaan maksanut ulkomaalaispelaaja Hopkinsille, eikä tämä pelannut ottelussa tosissaan. Koskisen mukaan Hopkins oli jo talvella tehnyt sopimuksen Turkuun, jossa tämä pelasikin seuraavalla kaudella. Asia eteni oikeuteen, joka totesi, ettei näyttöä Hopkinsin tahallisesta huonosta pelaamisesta ollut, ja Koskinen tuomittiin maksamaan Hopkinsille korvaus. Koskiselle jäi kaudesta 200 000 markan henkilökohtainen velka, ja hän vetäytyi joukkueen johdosta. Myöhemmin Koskinen uskoi TP-Basketin nousun epäonnistumisen olleen hyvä asia samaan aikaan iskeneen laman johdosta.[21] TP-Basket liitettiin takaisin emoseuraansa vuonna 1992.[22]

Pyrbasket ja takaisin Pyrinnöksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 1995–1996 Pyrintö nousi jälleen pääsarjaan mutta jäi itälohkon ja koko sarjan viimeiseksi.[23] Seuraavalla kaudella miesten edustuskoripalloon ei seurassa enää löytynyt tarpeeksi vastuunkantajia, eikä ammattimaistunutta pääsarjakoripalloa haluttu rahoittaa velkarahalla. Joukkue jatkoi pääsarjassa[24] fuusioiduttuaan Raholan Pyrkivän kanssa Pyrbasket ry:ksi.[25][26] Pyrbasketin valmentajaksi valittiin Ilpo Rantanen, joka valmensi joukkuetta vuoteen 1999 asti. Rantasen saapumista edeltäneellä kaudella Pyrintö oli voittanut kahdeksan ottelua 39:stä ja menettänyt sen jälkeen kaksi avainpelaajaa. Pelaajia joukkueeseen hankittiin paikallisista junioreista, ja suoraan yhdysvaltalaisyliopistoista joukkueeseen liittyivät Marcus Norris ja Marlow Talley. Norris teki 6. joulukuuta 1996 jatkoajalle venyneessä ottelussa Korihaita vastaan 62 pistettä, joka on Pyrinnön ennätys pääsarjassa. Maaliskuussa 1998 hän teki varsinaisella peliajalla 48 pistettä.[27] Koripallo nosti tällöin suosiotaan Tampereella, ja kauden 1997–1998 Itä–Länsi-ottelu pelattiin täydessä Pyynikin palloiluhallissa. Pyrinnöstä otteluun osallistuivat valmentaja Rantanen ja avausviisikossa Norris sekä nuori Antti Nikkilä, joka valittiin vuonna 1998 vuoden tulokkaaksi. Rantanen sai kohtuullisen hyvin sujuneen syyspuoliskon jälkeen potkut jouluna 1999.[28] Miikka Sopanen toimi muutaman ottelun ajan joukkueen päävalmentajana, kunnes toimeen astui Jarmo Laitinen.

Vuosina 1999–2001 joukkueessa pelasi yhdysvaltalainen Damon Williams, joka valittiin kauden 2000–2001 päätteeksi sarjan vuoden ulkomaalaisvahvistukseksi. Joukkueen päävalmentaja Laitinen valittiin vuosina 2000–2001 kahdesti peräkkäin vuoden valmentajaksi. Tero Minetti puolestaan valittiin kaudella 2000–2001 vuoden puolustuspelaajaksi ja Antero Lehto kauden 2003–2004 päätteeksi kehittyneimmäksi pelaajaksi.[8][29] Vuonna 2000 joukkue pelasi Suomen cupin finaalissa, jossa se hävisi Namika Lahdelle 96–75. Kaudella 2000–2001 Pyrbasket pelasi myös suomalais-ruotsalaisessa liigassa.[30] Seuraavalla kaudella Pyrbasket selviytyi ainoana suomalaisjoukkueena jatkoon alkulohkostaan Pohjois-Euroopan liigan haastesarjassa NEBL Challenge Cupissa voitettuaan muun muassa kahdesti Venäjän pääsarjajoukkue Arsenal Tulan[31]. Pyrbasket sijoittui NEBL Challenge Cupissa lopulta kolmanneksi, ja Darrell Waters valittiin sarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi.[32].

Pyrbasketin yhdysvaltalaispelaajat voittivat vuosien 1996–2003 välillä yhtä kautta lukuun ottamatta runkosarjan korikuninkuuden: vuosina 1997 ja 1998 kunnian sai Norris, vuosina 2000 ja 2001 Williams, vuonna 2002 Ashante Johnson ja vuonna 2003 William McFarlan.[33] Lukuisista henkilökohtaisista palkinnoista huolimatta Pyrbasket ylsi mitaleille vain kerran, kaudella 2000–2001, jolloin se ylsi finaaleihin. Niissä se hävisi Espoon Hongalle voitoin 3–0. Vuoden 2002 Suomen cupista se putosi Semi Final Four -turnauksessa[34].

Pyrbasket-fuusio purettiin kauden 2004–2005 jälkeen,[26] ja joukkue jatkoi pääsarjassa alkuperäisellä nimellään Tampereen Pyrintönä. Vuosina 2006–2008 Pyrinnön yhtenä ulkomaalaisvahvistuksena pelasi NBA:ssakin pelannut Eric Washington.[35] Seura alkoi kehittää organisaatiotaan ammattimaisempaan suuntaan ja antaa vastuuta omille nuorille pelaajilleen.[36] Petri Heinonen valittiin vuonna 2007 vuoden tulokkaaksi, ja seuraavana vuonna saman palkinnon sai Jesse Niemi. Pyrintö pelasi seuraavat kaudet ilman kummempaa menestystä sijoittuen runkosarjan päätteeksi pudotuspeliviivan tuntumaan. Päävalmentaja Jarmo Laitinen siirtyi pois päävalmentajan paikalta kauden 2007–2008 jälkeen.

Menestystä Poikolan valmennuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2008–2009 Pyrinnön päävalmentajaksi tuli Pieti Poikola.[37] Pyrinnön alkukausi käynnistyi heikohkosti. Poikola perusti joukkueen pelitavan muun muassa Chicago Bullsin aikaisemmin käyttämään kolmiopeliin, jonka ratkaisevaksi palaseksi nousi sarjan puolivälissä joukkueeseen palannut Damon Williams.[38] Williamsin paluu muutti Pyrinnön pelin lähes täysin: joukkue sijoittui runkosarjassa lopulta seitsemänneksi, ja yllätti voittamalla puolivälierässä Kouvot voitoin 3–0. Välierässä se hävisi Katajalle 3–1, mutta pronssiottelussa se kykeni voittamaan Espoon Hongan 83–74 ja voitti seuran historian ensimmäisen pronssimitalin. Antti Nikkilä valittiin kauden päätteeksi ensimmäisenä pyrintöläisenä vuoden pelaajaksi.

Vuoden 2009 Suomen cupissa Pyrintö selviytyi loppuotteluun, jossa se hävisi Hongalle 83–101.[39] Korisliigan kaudella 2009–2010 Pyrintö voitti runkosarjan. Pudotuspeleissä joukkue voitti Hongan ja KTP:n voitoin 3–1, ja finaaleissa sitä vastaan asettui Torpan Pojat. Finaalisarja venyi viidenteen otteluun, joka käytiin Pyrinnön kotiareenalla Pyynikin palloiluhallissa. Pyrintö voitti ottelun kaksi ensimmäistä neljännestä 11–4 ja 22–10, ja Williams teki ottelussa 19 pistettä, otti 16 levypalloa ja antoi kahdeksan syöttöä.[40] Pyrintö voitti ToPon ja pääsi juhlimaan seuran ensimmäistä miesten koripallon Suomen mestaruutta.[41] Damon Williams valittiin loppuottelusarjan MVP:ksi ja Pieti Poikola vuoden valmentajaksi.[29]

Seuraavalla kaudella Pyrintö voitti runkosarjan uudella piste-ennätyksellä[42], ja pudotuspeleissä se voitti Torpan Pojat ja Korihait suoraan otteluvoitoin 3–0.[43] Finaaleissa Pyrintö kohtasi Katajan, jolle se hävisi kaksi ottelua. Viimeinen ratkaiseva ottelu pelattiin Pyynikillä, jolloin Pyrintö voitti Katajan lopulta 80–57.[44] Seuran toisen miesten koripallomestaruuden voittaneesta joukkueesta Williams ja Poikola uusivat edellisvuoden palkintonsa.[45] Kirjoittaja Hippo Taatilan mukaan kauden 2010–2011 Pyrintö, jossa Williamsin ja Nikkilän lisäksi pelasivat muun muassa Kenneth Lowe ja Olli Ahvenniemi, oli Korisliigahistorian parhaita puolustuspään joukkueita.[46]

Pyrintö-ikoni Damon Williams.

Kaudella 2011–2012 Pyrintö osallistui Korisliigan lisäksi EuroChallengen karsintakierrokselle, jossa se kohtasi unkarilaisen Szolnoki Olaj´n.[47] Pyrintö voitti ensimmäisen osaottelun Tampereella, mutta hävisi Unkarissa. Szolnoki voitti otteluparin yhteispistemäärin 138–134 ja eteni lohkovaiheeseen.[48] Pyrintö oli ensimmäinen FIBA:n alaisiin eurocupeihin osallistunut suomalaisjoukkue sitten kauden 2007–2008.[49] Cupissa Pyrintö sijoittui samalla kaudella hopealle hävittyään Pyynikillä pelatun loppuottelun Katajalle pistein 68–78.[50] Runkosarjassa tamperelaiset olivat kolmansia, ja puolivälierässä joukkue voitti KTP:n otteluvoitoin 3–2. Välierissä Pyrintö taipui mestaruuden vieneelle Loimaalle 2–3-voitoin, ja pronssiottelussa tamperelaiset hävisivät Torpan Pojille 90–97.[51] Kauden päätteksi Antero Lehto valittiin vuoden puolustuspelaajaksi.[52]

Poikolan paluu ja kolmas mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2012–2013 Pyrinnön päävalmentajaksi valmennuksesta taukoa pitävän Poikolan tilalle nimettiin edelliskaudella BC Nokiaa valmentanut Ville Tuominen.[53] Joukkueeseen siirtyi maajoukkuepelaaja Carl Lindbom,[54] ja yhdysvaltalaispelaajista Antwine Williamsin tilalle hankittiin LaMonte Ulmer.[55][56] Kauden aikana Pyrintö pelasi Korisliigan lisäksi EuroChallengea,[57] jonka lohkovaiheessa se pelasi Norrköping Dolphinsia, Södertälje Kingsiä ja BK Ventspilsiä vastaan.[58] Pyrintö voitti molemmat ruotsalaisjoukkueet kotonaan, mutta hävisi loput ottelunsa ja putosi jatkosta seitsemän pisteen korierolla.[59] Kesken kauden loukkaantuneen Lowen sijaiseksi seura hankki Reginald Brattonin.[60] Tammikuun alussa Brattonkin loukkaantui, ja Pyrintö pelasi muutaman viikon kahdella ulkomaalaispelaajalla.[61] Pyrintö johti Korisliigaa sen runkosarjan puolivälissä, jolloin se isännöi liigacupin lopputurnausta.[62] Cupin loppuottelussa joukkue voitti Loimaan 78–73.[63] Pyrintö sijoittui runkosarjassa neljänneksi ja sai vastaansa sarjan viidenneksi sijoittuneen Kauhajoen Karhun, jolle hävisi otteluvoitoin 1–3 muun muassa Lowen hitaan kuntoutumisen vuoksi.[64]

Kauden jälkeen Tuominen siirtyi valmentamaan Tanskaan,[65] ja Poikola palasi joukkueen päävalmentajaksi. Joukkueen pelaajisto vaihtui jonkin verran, ja Tampereelle hankittiin muun muassa yhdysvaltalainen Kelvin Lewis ja paluumuuttaja Petri Heinonen.[66] Kaudella 2013–2014 Pyrintö pelasi Korisliigan lisäksi ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Baltian liigaa, jossa se voitti alkulohkonsa ja sijoittui runkosarjan toiseksi.[67] Joukkue eteni välieriin, jossa se koki tappion BC Siauliaille. Pronssiottelussa TU/Rock voitti Pyrinnön, joka sijoittui sarjassa neljänneksi.[68][69] Korisliigassa Pyrintö voitti runkosarjan ennätyksellisillä 38 voitolla ja 6 tappiolla.[70] Menestyksen syitä olivat muun muassa edelliskaudesta parantunut joukkuepeli, Poikolan ja Williamsin hyvä henkilökemia, voimakas uusi pelaaja Benjamin Raymond ja kapteeni Lehdon täysammattilaisuus.[71] Pyrintö voitti puolivälierissä Namika Lahden voitoin 3–1 ja välierissä KTP:n voitoin 3–2. Loppuottelusarjassa sitä vastaan asettui jälleen Kataja, joka onnistui voittamaan ensimmäisen kotiottelunsa Joensuussa. Pyrintö voitti kuitenkin kolmannen mestaruutensa otteluvoitoin 3–1.[72] Pyrintö pelasi loppuottelusarjan kotipelinsä Tampereen jäähallissa yli 4 000 katsojan edessä.[73] Antero Lehto voitti kauden päätteeksi vuoden pelaajan ja vuoden kehittyneimmän pelaajan, Williams SM-finaalien arvokkaimman pelaajan ja Poikola vuoden valmentajan palkinnon.[74] Pyrinnön mestaruusvuosina joukkueen markkinointi ja fanitoiminta kehittyivät huomattavasti, suurilta osin Vesa Kuokkalan henkilökohtaisen työn ansiosta[75][76].

Epätasaiset vuodet 2014–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2014–2015 Pyrintö jatkoi Baltian liigassa[77] ja selviytyi pudotuspeleihin. Joukkueen avausviisikosta Raymond, Lewis ja Nikkilä siirtyivät muualle, ja helmikuussa myös Lehto siirtyi Italiaan.[78] Pyrinnöllä oli kauden aikana ongelmia loukkaantumisten ja ulkomaalaispelaajien vaihtuvuuden kanssa, ja Nikkilän lähdettyä joukkueen sisäpeli heikkeni.[79] Sijoituttuaan runkosarjassa kuudenneksi se sai puolivälierissä vastaansa Kauhajoen Karhun ja taipui sille voitoin 2–3 molempien joukkueiden voitettua kotiottelunsa. Poikola siirtyi kauden päätyttyä pois päävalmentajan paikalta.[80]

Kaudelle 2015–2016 Pyrintö keskittyi vain Korisliigaan. Päävalmentajaksi siirtyi Ilkka Palviainen,[81] ja joukkue vahvistui muun muassa omalla kasvatilla, kauden päätteeksi Korisliigan vuoden tulokkaana palkitulla Joonas Cavénilla[82], marraskuussa Eurocup-voittaja Ricky Minardilla[83] ja vuodenvaihteen jälkeen palanneella J’Nathan Bullockilla. Runkosarjan neljänneksi sijoittunut Pyrintö voitti pudotuspeleissä ensin Loimaan ja välierissä Helsinki Seagullsin. Loppuotteluissa joukkue kohtasi selkeästi paremmin pelanneen[84] Kouvot, joka voitti ottelusarjan 4–1-voitoin jättäen Pyrinnölle sen seurahistorian yhdeksännen SM-mitalin, hopean.

Kaudeksi 2016–2017 Pyrintö koki merkittävän pelaajamuutoksen, kun Damon Williams siirtyi pois seurasta.[85][86][87] Ulkomaalaispelaajat Minard ja Bullock sen sijaan jatkoivat.[88] Niukasti pudotuspeleihin selviytynyt Pyrintö putosi puolivälierissä Salon Vilppaalle.[89] Läpimurtokautensa pelannut sarjan paras suomalainen pisteidentekijä Topias Palmi palkittiin kauden päätteeksi sarjan kehittyneimpänä pelaajana[90].

Seuraavaksi kaudeksi Pyrinnön päävalmentajaksi siirtyi Sami Toiviainen[91].

Areena ja yleisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pyynikin palloiluhalli
Pyynikin palloiluhallin pääsisäänkäynti.

Pyrintö pelaa kotiottelunsa vuonna 1977 valmistuneessa Pyynikin palloiluhallissa. Hallin katsojakapasiteetti on Pyrinnön oman ilmoituksen mukaan 1 500 henkeä,[92] mutta erikoisjärjestelyin katsojia on kirjattu esimerkiksi vuoden 2010 finaaliottelussa 1 896 kappaletta.[93] Hallin katsomo-osien laajentamista suunniteltiin,[94] samoin Hakametsän jäähallin muuttamista sisäpalloiluareenaksi Tampereen monitoimiareenan valmistuttua. Todennäköisintä kuitenkin on, että mahdollisesti Santalahteen rakennetaan kokonaan uusi, nykyaikainen palloiluareena[95].

Kevään 2014 loppuottelut Pyrintö pelasi Tampereen jäähallissa. Kolmatta loppuottelua seurasi Pyrinnön ennätysyleisö, 4 557 katsojaa.[96] Myös vuoden 2016 SM-finaalit joukkue pelasi Hakametsässä korkein yleisömäärin. Yksittäisiä otteluita Pyrintö on pelannut erilaisten tapahtumien yhteydessä 2000-luvulla Tampere-areenalla ja Pirkkahallissa.[97][98] Yleisseura Tampereen Pyrinnön toimisto sijaitsee Klingendahlilla Pyhäjärvenkadulla. Toimistossa on myös lipunmyynti Pyrinnön otteluihin suoraan palloiluhallilta ja Tiketti-lippupalvelusta[99] ostettavien lippujen ohella.[100][101]

Pyrinnön miesten edustusjoukkueen katsojakeskiarvo on 2010-luvulla ollut tasaisesti Korisliigan keskiarvoa suurempi. Runkosarjassa Pyrinnön keskiarvo on ollut 2010-luvulla yli 900:n kahta kautta lukuun ottamatta. Seuran tilastoidun historian ennätys runkosarjan katsojakeskiarvossa on kaudelta 2010–2011, kun otteluita kävi seuraamassa keskimäärin 967 katsojaa. Pudotuspeleissä Pyrinnön katsojakeskiarvo on 2010-luvulla ylittänyt yhtä kautta lukuun ottamatta aina tuhannen katsojan rajan. Suurin pudotuspelien katsojakeskiarvo, 1 987, syntyi kaudella 2013–2014 loppuottelujärjestelyjen myötä.[102] Baltian liigassa Pyrinnön koko kauden katsojakeskiarvo oli kaudella 2013–2014 612 katsojaa.[103] Seuran yksittäisen Baltian liigan ottelun katsojaennätys on 1 052 katsojaa kauden 2013–2014 välieräottelusta KK Šiauliaita vastaan.[104]

Kannattajat ja kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrintö tarjoaa virallista kannattajajäsenyyttä etuuksineen (Pyrintö Fan Club). Fan Club aloitti virallisen toimintansa kaudella 2010–2011.[105]

Pyrinnön faniryhmän de facto nimitys on Punakaarti. Se alkoi muodostua nykyiseen muotoonsa keväällä 2009 ja kannustaa otteluissa A4-katsomon yläosasta käsin.[106][107] Pyrinnölle on myös tehty oma kannatuslaulu, Iso P,[108] ja joukkueen ottelussa on usein paikalla kannattajahahmo Punainen mies.[109] Tunnettuja Pyrinnön kannattajia ovat muun muassa rap-artistit Kalle Kinos[110] ja Majuri x Pyrintö -t-paidan yhteistyössä Pyrinnön kanssa tehnyt[111] Majuri sekä eläköitynyt päätoimittaja Jorma Pokkinen[112].

Pyrinnön lisäksi Tampereen seudulta on historian saatossa pelannut miesten pääsarjatasolla muitakin joukkueita: Tampereen Kiertäjät, Pispalan Tarmo ja viimeisimpänä muun muassa Pyrinnön kasvatteja ostamaan pyrkivä[113][114] BC Nokia edeltäjineen. 2000-luvulla Pyrintö on kilvoitellut muun muassa muiden pääsarjan maratontaulukon kärkijoukkueiden, Torpan Poikien ja KTP-Basketin, kanssa. Loppuottelusarjoissa Pyrintö on pelannut Joensuun Katajaa vastaan.[115]

2010-luvun Suomen mestaruudet ovat jakautuneet pääosin Pyrinnön ja Loimaan Korikonkarien (Bisons Loimaa) kesken. Joukkueiden kohtaamiset ennen Bisonsin liigajoukkueen ajautumista konkurssiin olivat vetovoimaisia,[116][117][118] ja joukkueita voitiin joillakin tavoin pitää toistensa vastakohtina: Pyrinnöllä on takanaan vuosikymmeniä korkeimmalla sarjatasolla, kun taas Bisons oli tuotemerkkinä tuore. Vastakkainasettelua oli myös seurojen toimintastrategioissa: kasvattajaseuraksi profiloitunut Pyrintö on ollut Korisliigassa eniten omia kasvattejaan peluuttavia joukkueita, kun taas selvästi suuremmalla budjetilla pitkään toiminut Bisons hankki pelaajansa muualta[119][120][121][122] ja kärsi pitkään myös talousvaikeuksista, joiden estämiseksi Pyrinnöllä on ollut tiukka linja[123].

Joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Pyrintö 2018–2019
Pelaajat Valmentajat
# Kans. Nimi Syntynyt Pituus Paino
2 Yhdysvaltain lippu Tate, Jaylon 16.01.1995 190 cm 81 kg
3 Yhdysvaltain lippu Manigault, Kenneth 22.05.1991 196 cm 95 kg
4 Suomen lippu Lehto, Antero (C) 02.04.1984 185 cm 90 kg
9 Suomen lippu Kilpinen, Lassi 23.08.1993 185 cm 82 kg
10 Suomen lippu Heinonen, Osku 04.09.1992 194 cm 96 kg
11 Suomen lippu Haapoja, Ville 19.03.1998 200 cm 93 kg
14 Yhdysvaltain lippu Harris, Eron 26.11.1993 193 cm 84 kg
21 Suomen lippu Heinonen, Petri 12.09.1988 207 cm 105 kg
40 Suomen lippu Kilpinen, Justus 23.08.1993 193 cm 90 kg
65 Yhdysvaltain lippu Johnson, Kevin 04.06.1984 201 cm 106 kg
93 Suomen lippu Cavén, Joonas 09.01.1993 211 cm 90 kg
Päävalmentaja
Apuvalmentaja(t)

Selite
  • (C) Joukkueen kapteeni
  • (INJ) Loukkaantunut



Kokoonpano päivitetty 10. lokakuuta 2018

  • Elisa Hakanen, joukkueenjohtaja
  • Jarmo Hakanen, General Manager
  • Anna Lackman, fysioterapautti
  • Petri Siren, huoltaja

Kunnioitetut pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrinnön kattoon nostetut pelipaidat
Nro Pelaaja Pyrinnön edustusjoukkueessa
5 Arvo Jantunen Pelaajana 1949–1966
Valmentajana 1964–1966
7 Olavi Ahonen Pelaajana 1960–1970
7 Ismo Niemi Pelaajana 1978–1983, 1987
Apuvalmentajana
Fysioterapauttina
8 Jarmo Laitinen Pelaajana 1979–1984, 1986–1987
Valmentajana 1985–1988, 1999–2002, 2003–2008
8 Antti Nikkilä Pelaajana 1996, 1997–1999, 2008–2009, 2010–2014
10 Seija Leino kts. Tampereen Pyrintö (naisten koripallo)
15 Kalevi Tuominen Pelaajana 1952–1963
Valmentajana 1960–1964

Pyrintö nosti ensimmäiset koripallolegendojensa pelipaidat Pyynikin palloiluhallin kattoon 7. helmikuuta 2014 ennen sarjaottelun alkua. Paidat nostettiin kunnianosoituksena pelaajille ja esikuvaksi sekä kertomaan seuran perinteistä tuleville sukupolville. Kunnioitettujen pelaajien pelinumeroita ei ole "jäädytetty", vaan ne pysyvät käytössä. Kunnian sai neljä pyrintöläistä.[124] Seuraavat kolme pelipaitaa nostettiin kattoon 5. tammikuuta 2018[125].

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten edustusjoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korisliiga

Suomen cup

  • voitto 1969 ja 2013
  • hopea 2000, 2009 ja 2011

Kansainväliset sarjat

Tunnustukset

  • Tampereen paras urheilija 2010, 2011 ja 2014[126]

Pieti Poikola on valittu Pyrinnön päävalmentajana kolmesti Korisliigan vuoden valmentajaksi.

Henkilökohtaiset palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korisliigan vuoden pelaaja

Korisliigan SM-finaalien paras pelaaja

Korisliigan vuoden puolustuspelaaja

Korisliigan vuoden ulkomaalaisvahvistus

Korisliigan vuoden tulokas

Korisliigan vuoden kehittynein pelaaja

Korisliigan vuoden valmentaja

Korisliigan vuoden seurajohtaja

Muut
NEBL Challenge Cupin paras pelaaja

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratontaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15. toukokuuta 2017 mennessä Pyrintö on pelannut pääsarjatasolla 1493 runkosarjaottelua, joista se on voittanut 755 ja pelannut yhdeksän kertaa tasan. Voitetuissa runkosarjaotteluissa Pyrintö on kolmantena ToPon ja KTP:n jälkeen, ja pelattujen pääsarjaotteluiden määrässä se on KTP:n jälkeen toisena. Enemmän pelattuja SM-kausia on lisäksi Panttereilla.[127] SM-mitalien määrällä sekä mestaruuksien määrällä mitattuna Pyrintö on maratontaulukon kymmenentenä.[128]

Pelaajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Pyrinnön miesten edustusjoukkueen tilastohistorian kymmenen parasta Suomen pääsarjan runkosarjassa. Lihavoidut pelaajat ovat aktiivipelaajia. Tilastot päivitetty 6. huhtikuuta 2018.

Pisteet
1. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 7 644
2. Suomen lippu Antero Lehto 6 581
3. Suomen lippu Mikko Koskinen 5 792
4. Yhdysvaltain lippu Garcia Hopkins 3 762
5. Suomen lippu Timo Harju 3 711
6. Suomen lippu Arvo Jantunen 3 668
7. Yhdysvaltain lippu Kenneth Lowe 3 173
8. Suomen lippu Pentti Kaivonen 2 876
9. Suomen lippu Antti Nikkilä 2 428
10. Suomen lippu Jarmo Laitinen 2 136
Levypallot
1. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 3 971
2. Yhdysvaltain lippu Garcia Hopkins 2 233
3. Suomen lippu Antti Nikkilä 1 818
4. Suomen lippu Pentti Kaivonen 1 310
5. Suomen lippu Antero Lehto 1 230
6. Suomen lippu Mikko Koskinen 932
7. Suomen lippu Olli Ahvenniemi 908
8. Suomen lippu Ville Selmgren 895
9. Suomen lippu Timo Harju 882
10. Suomen lippu Tero Minetti 808
Koriinjohtaneet syötöt
1. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 1 638
2. Suomen lippu Antero Lehto 1 329
3. Suomen lippu Tero Minetti 441
4. Yhdysvaltain lippu Kenneth Lowe 352
5. Suomen lippu Ville Selmgren 330
6. Suomen lippu Joni Harjula 236
7. Yhdysvaltain lippu Marcus Norris 231
8. Suomen lippu Pietu Kätkä 220
9. Suomen lippu Antti Nikkilä 220
10. Suomen lippu Jussi Korhonen 215
Pallonriistot
1. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 697
2. Suomen lippu Antero Lehto 356
3. Suomen lippu Tero Minetti 352
4. Suomen lippu Ville Selmgren 249
5. Yhdysvaltain lippu Kenneth Lowe 236
6. Yhdysvaltain lippu Marcus Norris 226
7. Suomen lippu Riku-Pekka Jokinen 167
8. Suomen lippu Jesse Niemi 166
9. Yhdysvaltain lippu Antwine Williams 163
10. Suomen lippu Jussi Korhonen 163
Koriinheiton torjunnat
1. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 438
2. Suomen lippu Antti Nikkilä 357
3. Suomen lippu Olli Ahvenniemi 213
4. Yhdysvaltain lippu William McFarlan 97
5. Suomen lippu Pasi Lahtinen 96
6. Suomen lippu Jari Pulkkinen 69
7. Yhdysvaltain lippu Marlow Talley 67
8. Suomen lippu Markku Palkoaho 44
9. Yhdysvaltain lippu Dennis Harrison 43
10. Nigerian lippu/Yhdysvaltain lippu Uka Agbai 42
Pelatut ottelut
1. Suomen lippu Antero Lehto 584
2. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 407
3. Suomen lippu Tero Minetti 290
4. Suomen lippu Ville Selmgren 286
5. Suomen lippu Pentti Kaivonen 285
6. Suomen lippu Antti Nikkilä 278
7. Suomen lippu Arvo Jantunen 260
8. Suomen lippu Mikko Koskinen 257
9. Suomen lippu Jussi Korhonen 249
10. Suomen lippu Joni Harjula 242

Päävalmentajat pääsarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martti Huhtamäki pelasi Pyrinnössä vuosina 1953–1959 toimien myös joukkueen valmentajana kolmella viimeisellä Pyrinnön-kaudellaan.

Eniten kausia Pyrinnön miesten edustusjoukkueen päävalmentajana pääsarjatasolla on toiminut Jarmo Laitinen. SM-mitalien määrällä mitattuna menestynein Pyrintö-valmentaja on Pieti Poikola.[129]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrinnön koripallojaoston taustalla on yleisseura Tampereen Pyrintö. Pyrinnön koripallojaosto on keskittynyt toimintansa kehittämiseen ja pelaajakasvatukseen eikä tavoittele menestystä vuosittain muun toiminnan kustannuksella. Seura panostaa pitkäjänteisesti sekä edustus- että juniorikoripalloon[130]. Seuran juniorityö tuottaa pelaajia aina seuran edustusjoukkueeseen ja ulkomaille asti. Vapaaehtoistyöllä on merkittävä osa Pyrinnön toiminnassa, ja seuraihmisiä on runsaasti.[131]

Pyrintö II:n Joni Harjula palkittiin vuonna 2013 sarjan vuoden pelaajana.

Pyrintö Akatemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrinnön akatemia- ja reservijoukkue Pyrintö Akatemia pelaa kaudella 2018–2019 I-divisioona A:ssa, toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, jossa se on pelannut kaudesta 2011–2012 lähtien[132]. Vuoteen 2018 asti joukkueen nimi oli Pyrintö II. Parhaimmillaan kakkosjoukkue on sijoittunut I-divisioonassa neljänneksi.[133] Pyrintö Akatemia pelaa muun muassa Pyrinnön A-nuoria ja pääsarjatasolla esiintyneitä pelaajia. Joukkueessa on pelannut myös ulkomaalaispelaajia, kuten J’son Stamper, Yannick Anzuluni, David Jackson ja Tyrone Kent.

Akatemia harjoittelee seuran edustusjoukkueen kanssa ja mahdollistaa pelaajien kehityksen sarjatasojen välillä. Seura itse on kuvaillut kakkosjoukkuetta pelaajahautomoksi, jonka kautta voi nousta edustusjoukkueeseen taitojen kehityttyä riittävälle tasolle. Esimerkiksi Topias Palmi siirtyi edustusjoukkueeseen reservijoukkueen kautta. Pyrintö Akatemia on muiden Pyrinnön divisioonajoukkueiden tavoin myös mahdollisuus jatkaa pelaamista nuorisojoukkueiden jälkeen.[134]

Reservijoukkue tarjoaa edustusjoukkueelle myös mahdollisuuden käyttää jatkuvasti kunnossa olevia pelaajia.[135][136] Muun muassa Osku Heinonen kuntoutti itseään jonkin aikaa Pyrintö II:ssa loukkaantumisensa toipumisvaiheessa.[137]

Pyrinnöllä oli reservijoukkueita myös ennen nykyistä versiota. Kuuluisin näistä lienee varsinkin 1960-luvulla Arvo Jantusen ja Heino Komusaaren vahvistamana hyvin pelannut Reuhari-ryhmittymä.[6]

Naisten edustusjoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrinnön naisten edustusjoukkue pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, I-divisioonassa. Pyrintö on naisten pääsarjan menestyneimpiä seuroja. Erityisesti 1950- ja 1980-luvuilla Pyrintö kuului naisten SM-sarjan parhaisiin joukkueisiin, ja se on voittanut kahdeksan kertaa Suomen mestaruuden ja kerran Suomen cupin.

Juniori- ja harrastetoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja Kultaa Hopeaa Pronssia
A-nuoret 2 4a 3a
B-pojat 3 3b 2b
C-pojat 1 1 2

A-poikien Suomen-mestaruudesta on pelattu vuodesta 1948, B-poikien mestaruudesta vuodesta 1967 ja C-poikien mestaruudesta vuodesta 1973 (vuosina 1997–2010 C-pojissa ei pelattu SM-sarjaa).
a = 1997–2007 ei tiedossa[138][139]
b= 1997–2007 ei tiedossa[138][140]

Pyrinnössä on kumpikin sukupuoli mukaan laskettuna yli 600[141] lisenssikoripalloilijaa ja noin 55 valmentajaa,[142] ja se on Suomen suurimpia ja menestyneimpiä juniorikoripalloseuroja: keväällä 2016 Pyrintö oli lisenssipelaajien määrällä mitattuna Suomen kolmanneksi suurin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisista seuroista suurin koripalloseura.[130] Pyrintö pyrkii kehitämään kasvattejaan kilpatasolle aina ulkomaille ja maajoukkueeseen saakka.[101] Seuran koripallon junioritoiminta on viime aikoina ollut erittäin suosittua, ja salivuorojen puute on toistaiseksi rajoittanut junioritoiminnan laajentamista.[143] 2000-luvulla seuran meritoitunein kasvatti lienee Antti Nikkilä. Jos Yhdysvaltain yliopistosarjoja ei huomioida, ovat Pyrinnön mieskasvateista pelanneet ulkomailla ammattilaisina Nikkilän lisäksi myös Joonas Cavén, Marko Laine, Antero Lehto ja Tero Minetti.

Juniorijoukkueita Pyrinnössä on ikäryhmittäin pojissa kolmen mikro- ja kahden mini-ikäluokan sekä C-, B- ja A-nuorten tasolla. Varttuneemmille miespuolisille pelaajille seurassa toimivat miesten ja edustus- ja reservijoukkueiden lisäksi II- ja IV-divisioonajoukkueet sekä harrastekorisjoukkue. Aikuisille vasta-alkajille Pyrintö järjestää aikuisten koripallokoulua ja nuorimmille ikäluokille aloittavien koripallokoulua sekä Pikkusudet-koriskoulua. Lisäksi seuralla on Unified-joukkue.[142] Pyrintö ja Raholan Pyrkivä järjestävät kesäisin jokavuotisen Delfin Basket -turnauksen, jossa on juniorisarjojen lisäksi aikuisten kilpa- ja kuntosarjoja. Delfin Basket on satoine osallistuvine joukkueineen Suomen suurimpia koripalloturnauksia.[144] Pyrintö tekee lisäksi aktiivista yhteistyötä tamperelaisten peruskoulujen kanssa: esimerkiksi kaudella 2014–2015 miesten edustusjoukkueen pelaajat kävivät pitämässä koripallotunteja yli 25 koulussa. Yleisseura-Pyrintö vastaa myös Tampereen oppilasurheilutoiminnasta.[145]

A-poikien Suomen mestaruuksia Pyrinnöllä on kaksi vuosilta 1986 ja 2001. Lisäksi se voitti ikäluokan epävirallisen Suomen mestaruuden vuonna 1945.[138] Nykyisin seuran edistyneimmät A-juniori-ikäiset pelaavat myös miesten reservijoukkueessa. B-pojissa Pyrintö on voittanut kolme Suomen mestaruutta, kaksi peräkkäin vuosina 1983–1984 ja vuonna 2005. Vuodesta 2008 Pyrinnön B-pojat ovat yltäneet SM-mitaleille neljästi. Vuoden 2014 toinen SM-loppuottelu keräsi Tampereella noin 600 katsojaa[146]. C-pojissa Pyrintö on voittanut 2010-luvulla Suomen mestaruuden vuonna 2012 ja SM-hopeaa vuonna 2015.[147][148] Lakkautetuista ikäkausisarjoista Pyrintö voitti 22-vuotiaiden Suomen mestaruuden vuonna 2004 ja minipoikien varsinaisen Suomen mestaruuden vuonna 1981.[149] Koripallon seuratoiminnan tasoa mittaavan Kultainen Kori -kilpailun Pyrintö on voittanut kuudesti (1987, 1988, 1992, 1998, 1999, 2000).[150]

Miesten ja poikien joukkueet kaudella 2016–2017

Miehet Nuoret
Korisliiga A-pojat
I-divisioona A B-pojat
II-divisioona C-pojat
IV-divisioona Minipojat 05
Harrastekoris Minipojat 06
Mikropojat 07
Mikropojat 08
Supermikropojat 09–10
Koripallokoulut

Pyrinnön kotisalit kaudella 2016–2017[151]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrinnöllä on virallinen sivu Facebookissa ja Twitterissä, Instagram-tili sekä virallinen YouTube-kanava.[152] Paikallisviestimistä Aamulehti ja radiokanava FUN Tampere sponsoroivat joukkuetta, ja Aamulehti julkaisee raportteja Pyrinnön otteluista.[153] Joukkueen ottelut lähetetään muiden Korisliigaseurojen tavoin Elisa Viihteen Fanseat-verkkopalvelun kautta ja suurin osa television Elisa Viihde Sport -kanavilta. Satunnaisia otteluita televisioidaan muun muassa Yleisradion kautta. Kaudella 2014–2015 Aamulehti näytti verkkosivuillaan suorana Pyrinnön Baltian liigan runkosarjan kotiotteluita.[154]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Edustusjoukkueen budjetti[155][156][157][158][159] Kausi Edustusjoukkueen budjetti
2011–12 300 000 € 2015–16 395 500 €[160]
2012–13 310 000 € 2016–17 410 000 €[161]
2013–14 329 000 € 2017–18
2014–15 404 000 € 2018–19

Pyrinnön edustusjoukkueen budjetti on suurentunut 2000-luvulla lähes vuosittain. Joukkueen budjetti on ollut kuitenkin pääsarjajoukkueista pienimpiä. Esimerkiksi kauden 2011–2012 budjetti oli Pyrinnön suurin vuosikymmeneen, mutta liigaseuroista kyseisen kauden toiseksi pienin.[156] Kauden 2013–2014 budjetti kasvoi keväällä 343 000 euroon, josta 205 800 euroa oli pelaaja- ja valmennuspalkkioita.[162] Kauden 2015–2016 budjetista palkkoihin meni 301 000 €. Yleisseurana Pyrinnön miesten ja naisten koripallon edustusjoukkueet eivät maksa erillisiä toimistokustannuksia, mikä pienentää niiden budjetteja.[163]

Kun koripallo alkoi kehittyä Pyrinnössäkin ammattimaiseksi lajiksi 1970-luvulla, otettiin joukkueen historian ensimmäisen ulkomaalaisvahvistuksen hankkimista varten 70 000 markan laina. Myös suomalaispelaajat alkoivat vaatia korvauksia pelaamisestaan, ja Pyrinnön koripallojaosto ajautui velkakierteeseen, jota se paikkasi emoseuran kustannuksella muiden lajijaostojen osoittaessa tyytymättömyyttään. Kierre saatiin sittemmin katkaistuksi.[164] Nykyisin paljon vapaaehtoistyötä käyttävä ja kulujen minimoimista ohjenuoranaan käyttävä Pyrinnön koripallojaosto tekee vuosittain Korisliigan osalta suunnilleen nollatuloksen.[165] Vuodesta 1983 lähtien Suomen mestaruuden voittaneista 11 joukkueesta Pyrinnön lisäksi ainoastaan Kataja ei ole ajautunut konkurssiin tai pahoihin julkisuudessa ruodittuihin talousvaikeuksiin.[166]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salo, Urho (toim.): Tampereen Pyrintö 100 vuotta 1896–1996. Tampereen Pyrintö ry.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.pyrinto.fi/isanpaivan-kunniaksi-pyynikilla-tampereen-pyrinto-ktp-basket/
  2. Pyrintöläinen – Koripallo 2011–2012, s. 5
  3. http://www.koripallomuseo.fi/index.php/hof/160
  4. a b Salo (toim.), 419
  5. http://pyrinto.fi/kalevi-tuomisen-olavi-ahosen-arvo-jantusen-ja-seija-leinon-paidat-pyynikin-kattoon/
  6. a b c d e Salo (toim.), 420
  7. http://www.basket.fi/uutiset/etusivun_uutiset2/?x33156=11091070
  8. a b http://www.pyrinto.fi/pistemiehet/
  9. a b c d e Salo (toim.), 421
  10. Salmi, Pentti: Koripallokirja kaudella 2010/11, s. 164. Helsinki: Suomen koripalloliitto, 2010.
  11. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62813&league_id=15
  12. http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/koripallo/artikkeli/jenkkivahvistusten-jalkikasvu-valtaa-korismaajoukkuetta/3591738
  13. Tamperelainen 26.3.1975: Pyrinnön jenkkitähti: "Koripalloilusta ei vilaustakaan". Tamperelainen 25.3.2015, s. 15.
  14. http://pyrinto.fi/haastattelussa-clyde-alexander-1973-7475-78/
  15. http://www.katajabasket.fi/edustusjoukkue/ottelut/1977-78/
  16. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=12153&league_id=4
  17. a b Salo (toim.), 422
  18. http://yle.fi/urheilu/vuolle_muistelee_sm-finaalisarja_topo_-_pyrinto_1981/5557311
  19. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=12143&league_id=4
  20. http://www.linguasport.com/baloncesto/internacional/clubes/c2/c2_e.htm
  21. Salo (toim.), 445
  22. Salo (toim.), 426
  23. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?league_id=4&season_id=9253
  24. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?league_id=4&season_id=9243
  25. Salo (toim.), 425–426
  26. a b http://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=09/2005&id=8ad6bc6
  27. http://www.basket.fi/sarjat/tilastot/pelaajatilastot/?league_id=4&season_id=9253
  28. http://pyrinto.fi/haastattelussa-valmentaja-ilpo-rantanen/
  29. a b Salmi, Pentti: Koripallokirja kaudella 2010/11, s. 132–133. Helsinki: Suomen koripalloliitto, 2010.
  30. http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit/uutiset.shtml/2000/09/32093/koripallon-suomalais-ruotsalainen-liiga-alkaa-viikonloppuna
  31. http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/koripallo/artikkeli/pyrbasket-jatkaa-nebl-karsintaa-sundsvallissa/4133276
  32. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=46763
  33. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/korisliiga/?x122519=49746
  34. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=47796
  35. http://www.basket.fi/sarjat/pelaajat/pelaaja/?season_id=289&player_id=680
  36. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/korisliiga/?x122519=94861
  37. Pieti Poikola Tampereen Pyrinnön peräsimeen 10.7.2008. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 10.7.2011.
  38. Maaranen, Esa: Tampereen Pyrintö nojaa kahteen: kolmioon ja Damon Williamsiin. Aamulehti, 23.04.2012, s. B22.
  39. Salmi, Pentti: Koripallokirja kaudella 2010/11, s. 142. Helsinki: Suomen koripalloliitto, 2010.
  40. http://yle.fi/urheilu/kommentti_korisfinaalin_ratkaisijasta_yllattyneet_kasi_pystyyn/7249353
  41. Salmi, Pentti: Koripallokirja kaudella 2010/11, s. 140. Helsinki: Suomen koripalloliitto, 2010.
  42. Pyrinnölle Korisliigan piste-ennätys 18.3.2011. Kaleva. Viitattu 9.7.2011.
  43. Koripallokevät huipentuu mestarisuosikkien kohtaamiseen 24.4.2011. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 9.7.2011.
  44. Pyrintö jyräsi mestariksi murskalukemin 4.5.2011. MTV3. Viitattu 9.7.2011.
  45. Williams ja Poikola taas palkintogaalan tähdet, Kaunisto vuoden pelaaja 12.5.2011. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 9.7.2011.
  46. http://koripalloelamaa.com/2015/08/12/loimaalaisen-liigakoripallon-historian-lyhyt-oppimaara/
  47. Unkarin mestari Szolnoki Pyrintöä vastaan EuroChallenge-karsinnoissa 7.7.2011. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 10.7.2011.
  48. http://www.basket.fi/uutiset/etusivun_uutiset2/?x33156=10319901
  49. Mestari-Pyrintö suuntaa eurokentille 28.6.2011. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 9.7.2011.
  50. Kataja selätti Pyynikki-pelkonsa Cupin finaalissa 22.1.2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 23.1.2012.
  51. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=15653&league_id=4
  52. Mestari-Bisons putsasi palkintopöydän, Sami Lehtoranta vuoden pelaaja 22.5.2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 3.6.2012.
  53. Korisliigan mestarivalmentaja pitää sapattivuoden 4.4.2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 3.6.2012.
  54. Pyrintö hankki maajoukkuelupauksen 5.6.2012. YLE Urheilu. Viitattu 5.6.2012.
  55. KTP nappasi Williamsin Pyrinnöstä 29.7.2012. Yle Urheilu. Viitattu 19.8.2012.
  56. Pyrintö sopimuksiin Lowen ja Ulmerin kanssa 6.8.2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 19.8.2012.
  57. Tampereen Pyrinnölle suora paikka EuroChallengen lohkovaiheeseen 28.6.2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 28.6.2012.
  58. Pyrintö EuroChallengessa ”Pohjois-Euroopan lohkoon”, Katajalla karsintatreffit turkkilaisjoukkueen kanssa 6.7.2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 14.7.2012.
  59. Pyrintö nujersi Ruotsin mestarin EuroChallenge-päätöksessään 8.12.2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 14.12.2012.
  60. Bisons otti revanssin Pyrinnöstä 8.12.2012. Viitattu 14.12.2012.
  61. Pyrinnön Brattonin kausi ohi 8.1.2013. Viitattu 23.1.2013.
  62. Lahti jätti jumbopaikan 12.1.2013. Viitattu 10.2.2013.
  63. Pyrintö sai revanssin Bisonsista LiigaCupin finaalissa 3.2.2013. Viitattu 10.2.2013.
  64. Karhulle historiallinen välieräpaikka, myös Kataja neljän joukkoon 20.4.2013. Viitattu 5.5.2013.
  65. Ville Tuominen Tanskan mestari Bakken Bearsin peräsimeen 5.5.2013. Viitattu 5.5.2013.
  66. Tampereen Pyrintö Baltian liigaan ensimmäisenä suomalaisjoukkueena 4.9.2013. Viitattu 14.10.2013.
  67. http://www.mtv.fi/sport/muutlajit/koripallo/uutiset.shtml/2014/02/1861578/pyrinto-lohkovoittajana-jatkoon-baltian-liigassa
  68. http://yle.fi/urheilu/pyrinto_kaatui_valierissa_-_edessa_baltian_liigan_pronssipeli/7158170
  69. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=22849861
  70. http://www.basket.fi/uutiset/?x22026=22917261
  71. Maaranen, Esa: Pyrintö palaa mitalikantaan. Aamulehti, 17.04.2014, s. A26.
  72. http://yle.fi/urheilu/tampereen_pyrinto_juhlii_koripallon_suomen_mestaruutta/7248271
  73. http://www.aamulehti.fi/Urheilu/1194901769109/artikkeli/video+hakametsassa+4557+katsojan+huuma+pyrinto+vei+mestaruuden+katkolle.html
  74. http://www.basket.fi/uutiset/?x22026=23660572
  75. http://pyrinto.fi/harka-kameliontti-haukka-ankka-sisaan-runoilijasirkka-niista-on-mestaruus-tehty/
  76. https://fi.linkedin.com/in/vesakuokkala
  77. http://www.basket.fi/uutiset/?x22026=24248868
  78. http://pyrinto.fi/antero-lehto-siirtyy-italian-paasarjaan/
  79. Maaranen, Esa: Mestarivalmentaja Pieti Poikola jättää Pyrinnön. Aamulehti, 28.04.2015, s. A18.
  80. http://yle.fi/urheilu/pyrinnon_kausi_paattyi_karhun_kynsissa_-_mestarivalmentaja_jattaa_tamperelaisseuran/7955623
  81. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=31331362
  82. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=34404908
  83. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=35293502
  84. http://www.aamulehti.fi/urheilu/kouvot-on-suomen-mestari-pyrinnolle-hopeaa/
  85. http://www.aamulehti.fi/urheilu/pyrinnon-seurajohtaja-williamsin-lahdosta-nyt-oli-molempien-aika-katsoa-uusia-tuulia/
  86. http://www.aamulehti.fi/urheilu/shokkisiirto-damon-williams-jattaa-pyrinnon-siirtyy-lapualle/
  87. http://www.aamulehti.fi/urheilu/pyrinto-luotsi-kommentoi-seuraikoni-williamsin-lahtoa-ne-ovat-aivan-tuulesta-temmattuja-asioita/
  88. http://www.aamulehti.fi/urheilu/tampereen-pyrinnon-jenkkipaletti-kasassa-tavoitteena-yhtenainen-nopea-ja-epaitsekas-joukkue/
  89. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=93783&league_id=4
  90. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=48119181
  91. https://www.aamulehti.fi/urheilu/pyrinnon-koripallomiehille-odotettu-paavalmentaja-kiva-paasta-oikeaan-kaupunkiin-200121000/
  92. http://pyrinto.fi/pyynikin-palloiluhalli/
  93. http://www.tampereenpyrinto.fi/seura-ajankohtaista/592-pyrintoe-korisliigan-mestari
  94. Sari Sainio: Pyynikin halliin piiretään lisätilaa. Aamulehti, 11.5.2011.
  95. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampere-selvittaa-uuden-liikuntahallin-rakentamista-santalahteen-24068123
  96. http://www.aamulehti.fi/Urheilu/1194901769109/artikkeli/video+hakametsassa+4557+katsojan+huuma+pyrinto+vei+mestaruuden+katkolle.html
  97. http://yle.fi/urheilu/pyrinto_huudatti_tamperelaisyleisoa__hurja_aloitus_ratkaisi_tasokkaan_pelin/7536434
  98. http://www.sul.fi/uutiset/jarjestotoiminta/maailmanmestari-thomas-hyppaa-ja-donkkaa-tampereella-272
  99. http://www.tiketti.fi/Tiketti-on-aloittanut-yhteistyon-Tampereen-Pyrinto-uutiset/9860
  100. http://yle.fi/uutiset/pyrinnon_kultajahti_loppuunmyyty/5558206
  101. a b http://pyrinto.fi/seura/
  102. http://www.basket.fi/sarjat/tilastot/joukkuetilastot/?league_id=4&season_id=89525
  103. http://bbl.net/en/top/competition/team/?team_id=4607437&season_id=88021#mbt:83-200$t&0=2
  104. http://bbl.net/en/top/competition/game/?game_id=2887165&season_id=88021
  105. http://pyrinto.fi/fan-club/
  106. http://pyrinto.fi/pyrinto-voitti-lauantaina-8-5-seurahistoriansa-ensimmaisen-miesten-korisliigan-suomen-mestaruuden-voittamalla-topon-77-61-katsaus-viimeiseen-peliin-ja-sen-jalkeisiin-juhliin/
  107. http://pyrinto.fi/elamaa-pyrinnon-kannattajana/
  108. http://www.youtube.com/watch?v=nlAk3qCW1t8
  109. http://tampereenpyrinto.fi/koripallo/2014/05/27/koripallojaoston-palkitsemistilaisuus-pyynikilla/#more-894
  110. http://instagram.com/p/rKcCdop4wc/
  111. http://www.youtube.com/watch?v=d8vuURqTAZY
  112. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195014404189/artikkeli/paatoimittaja+pokkisen+ainoa+heikkous+tampereen+pyrinto.html
  113. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/korisliiga/?x122519=34391315
  114. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=39524461
  115. http://www.basket.fi/sarjat/historia/?league_id=4&season_id=87281#mbt:2-550$t&0=1
  116. http://pyrinto.fi/pyrinto-vs-bisons-rivalry-ja-sen-tiivistetty-historia/
  117. http://www.basket.fi/uutiset/etusivun_uutiset2/?x33156=22652362
  118. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26736563
  119. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=19550750
  120. http://www.urhotv.fi/tiedotteet/?id=23546159
  121. http://www.basket.fi/uutiset/?x126818=15685691
  122. Riihimäki, Aapo: Pyrintö hiljensi Loimaan ilmiön. Aamulehti, 13.1.2014, s. B18.
  123. http://www.aamulehti.fi/urheilu/pyrinto-hankki-amerikkalaisen-seurapomolta-edelleen-kovaa-puukkoa-korisliigan-saannoille/
  124. http://pyrinto.fi/kalevi-tuomisen-olavi-ahosen-arvo-jantusen-ja-seija-leinon-paidat-pyynikin-kattoon/
  125. http://pyrinto.fi/pyrinto-juhli-ennen-pelia-ja-toisella-puoliajalla/
  126. http://pyrinto.fi/pyrinto-on-tampereen-paras/
  127. http://www.basket.fi/sarjat/historia/?league_id=4&season_id=89525#mbt:2-550$f&stage=R:$t&0=1
  128. http://www.basket.fi/sarjat/historia/?league_id=4&season_id=89525#mbt:2-550$t&0=4&2=1
  129. http://www.basket.fi/sarjat/joukkueet/joukkue/?team_id=43&season_id=14233&league_id=4#mbt:2-200$t&0=3
  130. a b http://www.basket.fi/uutiset/?x125763=38581602
  131. http://www.urheilulehti.fi/lisaa-lajeja/koripallo/selkeyden-mestari-voitti-kultaa-mallia-ihan-kaikille-muille
  132. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=7602163
  133. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=87291&league_id=2
  134. http://pyrinto.fi/pyrinnon-divarijoukkue-neljan-joukossa/
  135. http://yle.fi/urheilu/toijala_pitkassa_juoksussa_onni_pitaa_ansaita/7248487
  136. http://yle.fi/urheilu/pyrinnon_kapteeni_lehto_olen_kylla_fyysisesti_aika_kovassa_kunnossa/7248443
  137. http://www.suomikoris.com/2014/10/24/pyrinnon-osku-heinonen-palaa-liigakentille/
  138. a b c Salo (toim.), 685–687
  139. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=12&league_id=8
  140. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=16&league_id=12
  141. http://urabasket.fi/ura-basketin-lisenssimaara-kasvanut-viime-vuodesta/
  142. a b http://tampereenpyrinto.fi/koripallo/joukkueet/
  143. http://yle.fi/urheilu/susijengi_lisasi_reippaasti_uusien_harrastajien_maaraa__enempaa_emme_pysty_ottamaan/7489054?ref=leiki-urheilu
  144. http://www.basket.fi/uutiset/seurat_ilmoittavat/?x122585=17053008
  145. http://pyrinto.fi/heita-pallo-peliin-ilmaisottelu-17-2-pyrinto-namika-lahti/
  146. http://moro.aamulehti.fi/2014/05/08/pyrinnon-poikien-taistelu-paattyi-sm-hopeaan/
  147. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=18293&league_id=8215
  148. http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=90195&league_id=8215
  149. http://www.basket.fi/asiakaspalvelu/koriksen_abc/historia/nuorten_suomen_mestarit/
  150. http://www.basket.fi/asiakaspalvelu/koriksen_abc/historia/kultainen_kori-voittajat/
  151. http://tampereenpyrinto.fi/koripallo/toiminta/
  152. Edustusjoukkueen virallinen sivusto
  153. http://pyrinto.fi/kumppanit/
  154. http://pyrinto.fi/pyrinnon-bbl-kotiottelut-suorana-aamulehden-verkkosivuilla/
  155. Korisliigan joukkueet 2009-10 pähkinänkuoressa 2009. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 27.09.2011.
  156. a b Korisliigan joukkueet 2011-12 pähkinänkuoressa 27.9.2011. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 27.09.2011.
  157. Korisliigan joukkueet 2012-13 pähkinänkuoressa 2012. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 5.5.2013.
  158. Korisliiga-kauden 2013-14 infopaketti 30.9.2013. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 14.10.2013.
  159. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26255249
  160. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=34392556
  161. http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=34392556
  162. http://yle.fi/urheilu/karhu_vaatii_rajuja_palkanalennuksia__ne_ovat_karanneet_kasista/7175327
  163. Maaranen, Esa: Pyrinnön naiset eivät luovu sarjapaikasta. Aamulehti, 23.7.2015.
  164. Salo (toim.), 158–159
  165. http://yle.fi/urheilu/korisliigajoukkue_suurissa_vaikeuksissa__neuvotellut_liiton_kanssa_putoamisesta/7175320
  166. Laiho, Harri: Kun menestys ei kannata. Aamulehti, 30.3.2016, s. A24.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]