Heino Komusaari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heino Komusaari
Henkilökohtaiset tiedot
Nimi Heino Ilmari Komusaari
Lempinimi Konsta, Komu[1]
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Syntynyt 18. lokakuuta 1933
Tampere, Suomi
Kuollut 14. elokuuta 2014 (80 vuotta)
Pirkkala, Suomi
Pituus 185 cm
Pelipaikka Sentteri
Pelaajaura
Seurajoukkueet
1954–1965 Tampereen Pyrintö

Heino Ilmari Komusaari (18. lokakuuta 1933 Tampere14. elokuuta 2014 Pirkkala) oli suomalainen koripalloilija ja koripallotuomari. Komusaari pelasi 185-senttiselle pelaajalle harvinaisemmin sentterinä. Hän tuli tunnetuksi erinomaisena harhauttelijana. Komusaari edusti pelaajana kasvattajaseuraansa Tampereen Pyrintöä koko pääsarjauransa, 11 kautta, vuosien 1954–1965 välillä ja kuului Pyrinnön ensimmäisen koripallon miesten SM-mitalin saavuttaneeseen hopeajoukkueeseen kaudella 1958. Pelaajauransa jälkeen Komusaari toimi koripallotuomarina tuomiten pääsarja- ja maaotteluita: hän kuului muun muassa vuoden 1967 EM-kilpailujen tuomaristoon.

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Konsta” Komusaari syntyi Tampereella 18. lokakuuta 1933.[2] Hän oli kotoisin Pyynikin urheilukentän ja Lyseon lukion kulmalta, missä urheilukenttä sijaitsi Komusaaren kodin ikkunan alla.[3] Hän harrasti lapsuudessaan ajan mukaisesti useita palloilulajeja kuten käsipalloa, pesäpalloa ja muiden pyynikkiläispoikien tavoin[3] jääkiekkoa (nuorten SM 1952, Ilves),[1] mutta koripallo nousi lopulta tärkeimmäksi. Komusaari tutustui koripalloon Aleksanterin kansakoulussa opettaja Into Harjun opastuksella. Frenckellin salissa koripalloa heitettiin korkeushyppytelineen päälle sijoitettuun renkaaseen. Vuonna 1947 Komusaari voitti Pyrinnössä C-junioreiden piirinmestaruuden. Hän pelasi jääkiekkoa kaksi kautta Ilveksen reservijoukkueessa mutta vaihtoi lajia kasvettuaan vuodessa 20 cm pituutta, koska häntä pidettiin liian pitkänä jääkiekkoilijaksi. Jälkeenpäin muisteltuaan Komusaaren unelma palloilutähteydestä oli kuitenkin jalkapallomaalivahtina. Komusaari vaihtoi koripalloseuransa Tampereen NMKY:hyn kolmeksi vuodeksi, joista kahtena hän pelasi Koripalloliiton nuorten loppuottelussa.[3]

Vuonna 1952 Tampereen Pyrintö nousi miesten koripallon SM-sarjaan, ja Komusaari palasi takaisin seuraan vuonna 1953[3]. Hän nousi Pyrinnön edustusjoukkueeseen kaudeksi 1954. Komusaari pelasi SM-sarjan debyyttikaudellaan 18 ottelussa 7,4 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla, ja Pyrintö sijoittui kuudenneksi 12 joukkueen sarjassa. Pyrinnössä Komusaari pelasi muun muassa Kalevi Tuomisen ja Arvo Jantusen kanssa. Valmentajana myöhemmin menestynyt Tuominen tapasi itsevarmana ja kovaäänisenä valita Pyrinnön aloitusviisikon valmentajista piittaamatta, ja Komusaari kuului Pyrinnön vakiomiehistöön.[4]

Seuraavat neljä kautta Komusaari pelasi jokaisessa Pyrinnön sarjaottelussa, joita kertyi kautta kohden 22 kappaletta. Pyrintö sijoittui SM-sarjassa viidenneksi, kuudenneksi ja kahdeksanneksi, kunnes kaudella 1958 joukkue saavutti seuran ensimmäisen miesten koripallon SM-mitalin, hopean. SM-sarjan voiton vei Kotkan Työväen Palloilijat historian ensimmäisenä joukkueena Helsingin ulkopuolelta 34 sarjapisteellä, Pyrinnölle pisteitä kertyi 32. Komusaari teki hopeakaudella 6,3 pistettä ottelua kohden.[5]

Seuraavat viisi kautta, kauteen 1963–1964 asti, Komusaari jatkoi pelaamista Pyrinnön avainmiehistössä. Tamperelaisjoukkueen sijoitukset sijoittuivat tuona aikana sarjan keskikastiin laskevalla trendillä. Viimeisellä pääsarjakaudellaan 1964–1965 Komusaari pelasi vain seitsemässä ottelussa mutta teki uransa korkeimman pistekeskiarvon, 11,1 pistettä/ottelu. Pyrintö sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa kahdeksanneksi.[5]

Pääsarjauransa jälkeen Komusaari pelasi Pyrinnön reservijoukkueessa ja vuoteen 1980 asti maakuntasarjassa. Tyypillistä näille joukkueille oli hyvä menestys kotiotteluissa mutta vaikeudet vierasotteluissa, kun pelaajia matkapeleihin löytyi niukalti. Komusaari pelasi myös veteraanien MM-turnauksissa.[3]

Koripallotuomari ja -toimija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komusaari sai neljännen luokan erotuomarikortin vuonna 1954 ja alkoi saman tien tuomita mestaruussarjaotteluita pelaajauransa ohessa. Lopetettuaan aktiivisen pelaajauransa vuonna 1965 hän sai kansainvälisen erotuomarikortin.[3] Tuomittuja pääsarjaotteluita Komusaarelle kertyi vain noin 80 kappaletta, koska otteluita ei tuohon aikaan pelattu paljoa. 1960-luvun puolivälissä Komusaari tuomitsi useita otteluita Helsingissä, missä oli kiistaa paikallisista tuomareista. Hän toimi tuomarina vuoteen 1975 asti ja sai kunniaerotuomarin arvon.[3]

Pääsarjaotteluiden lisäksi Komusaari tuomitsi viitisenkymmentä maaottelua tai muuta kansainvälistä ottelua, kuten Ateenassa käydyn EM-karsinnan ja Pohjoismaissa sekä Virossa pelattuja eurocupien ja Polarcupin otteluita. Vuoden 1967 koti-EM-kilpailuissa hän tuomitsi kuusi ottelua.[3]

Komusaari toimi Pyrinnössä juniorivalmentajana ja koripallojaoston puheenjohtajana.[4][1] Hän oli mukana Pyrinnön 50- ja 100-vuotishistoriikkien pohjatyössä ja kokoamisessa.[3]

Pelityyli ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komusaari pelasi sentterinä vaikka oli pelipaikalle epätavallisen lyhyt. Komusaari olisi itse halunnut pelata laitahyökkääjänä mutta pelasi sen sijaan mestaruussarjan lyhimpänä sentterinä perittyään uransa lopettaneen Seppo Aarnivalan paikan joukkueessa[3]. Suomalaiskoripalloilijat olivat tosin Komusaaren aikana ylipäänsä nykyistä lyhyempiä, eikä Komusaari ollut sentteriksi kuitenkaan liian lyhyt. Lehdistö kuitenkin kirjoitti Komusaaresta jatkuvasti alimittaisena keskushyökkääjänä. Menestyäkseen vastustajan pitkiä korinaluspelaajia vastaan Komusaari kehitti itsestään erinomaisen, Suomen parhaimpiin kuuluneen, harhauttelijan. Kun pallo pelattiin Komusaarelle korin alle, tämä tarinan mukaan tyypillisesti harhautti ensin vasemmalle ja oikealle, tämän jälkeen eteen ja taakse, ja varmistettuaan vastustajan viisikon nousseen ainakin kerran ilmaan nosti pallon koriin.[4] Komusaari kertoi itse periaatteensa olleen, että vastustajaa pitää aina ensin harhauttaa. Vaikka Komusaari olikin pelaajana hitaahko, hänellä oli nopeat kädet, jotka auttoivat harhauttelussa. Komusaarelle syötettiin usein alakautta, jotta pitkät pelaajat eivät olisi häirinneet syöttöä. Hänen aikanaan Pyrintö kehitti myös pelitavan, jossa sentteri ei juuri tehnyt pisteitä. Komusaari kertoi olleensa kuin tolppa, jonka takaa muut pelaajat pääsivät heittämään. Tavallisesti Komusaari houkutteli hyökkäämällä vastustajan puolustuksen itseensä ja syötti tämän jälkeen taakseen vapaalle miehelle heittopaikan. Komusaaren syötöistä koreja tekivät muun muassa Pekka Airaksinen, Arvo Jantunen ja Reijo Koski.[3]

Komusaaren aikana ei tehty lajiharjoitteita ympärivuotisesti, vaan eri vuodenaikoina harjoitettiin eri urheilulajeja. Komusaari piti tätä jopa hyödyllisenä etenkin ”pelisilmän”, lihasten ja silmien yhteistyön, kehittymisen kannalta.[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komusaari oli koulutukseltaan merkonomi.[1] Hän työskenteli yrittäjänä lattiapäällystealan yrityksessä. Hänen perheeseensä kuuluivat Mirja-vaimo ja kolme lasta. Komusaari jatkoi koripallon pelaamista huvikseen vanhojen pelikaveriensa kanssa lähes kuolemaansa saakka. Aamulehden muistokirjoituksessa Komusaarta luonnehdittiin pelimannihenkiseksi ja huumorintajuiseksi mieheksi, jonka seurassa viihtyi. Komusaari kuoli sairastettuaan pitkään Pirkkalassa 80-vuotiaana 14. elokuuta 2014.[4][2]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Joukkue Sarja O PTS PTS YHT
1954 Tampereen Pyrintö SM-sarja 18 7,3 131
1955 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 6,4 140
1956 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 5,2 115
1957 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 10,1 222
1958 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 6,3 139
1959 Tampereen Pyrintö SM-sarja 20 4,9 97
1960 Tampereen Pyrintö SM-sarja 21 5,1 107
1961 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 10,1 223
1962–1963 Tampereen Pyrintö SM-sarja 32 6,9 222
1963–1964 Tampereen Pyrintö SM-sarja 20 10,1 202
1964–1965 Tampereen Pyrintö SM-sarja 7 11,1 78
Yhteensä SM-sarja 228 7,4 1676
  • O = ottelut, PTS = pistekeskiarvo, PTS YHT = pisteet yhteensä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salo, Urho (toim.): Tampereen Pyrintö 100 vuotta 1896–1996. Tampereen Pyrintö ry.
  • Helen, Olli: Kuolleet: Koripalloilun suurisydäminen harhauttaja. Aamulehti, 21.8.2014, s. B11.
  • Urheilumme Kasvot Osa 3 Palloilu, s. 851. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
  • Heino Komusaari Suomen Koripalloliitto

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Urheilumme Kasvot Osa 3 Palloilu
  2. a b Kuolinilmoitukset. Aamulehti 7.9.2014, s. B22
  3. a b c d e f g h i j k l Salo (toim.), 438–442
  4. a b c d Helen, Olli: Koripalloilun suurisydäminen harhauttaja. Aamulehti 21.8.2014.
  5. a b Heino Komusaari – Suomen Koripalloliitto