Kalevi Tuominen
| Kalevi Tuominen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kalevi Vilho Tapio Tuominen |
| Syntynyt | 9. elokuuta 1927 Vesilahti, Suomi |
| Kuollut | 23. tammikuuta 2020 (92 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Koripalloilija | |
| Lempinimi | Kallu |
| Pituus | 174 cm |
| Pelaajaura | |
| Seurajoukkueet | |
| 1952–1963 | Tampereen Pyrintö |
| Maajoukkueet | |
| 1953–1955 |
 Suomi |
| Ottelut (pisteet) | 11 (19) |
| Valmennusura | |
| 1961–1963[1] 1955–1969 1956 1959–1960 |
Tampereen Pyrintö Suomi Suomi Suomi |
| Aiheesta muualla | |
| FIBA | |
Kalevi Vilho Tapio ”Kallu” Tuominen (9. elokuuta 1927 Vesilahti – 23. tammikuuta 2020 Helsinki[2]) oli suomalainen koripalloilija, koripallovalmentaja ja -tuomari, valmennuspäällikkö ja keskeinen urheiluvaikuttaja.
Tuomisen kasvattajaseura koripallossa oli Tampereen Pyrintö, jossa hän pelasi koko uransa ja jota hän myös valmensi SM-sarjassa. Tuominen valmensi myös Suomen miesten ja naisten maajoukkueita yhteensä yhdeksässä arvokisojen lopputurnauksessa, muun muassa Tokion olympiakisoissa 1964 ja koti-EM-kilpailuissa 1967. Hän oli pelaajana koripallon ja käsipallon SM-mitalisti, ja näiden kahden lisäksi jalkapallon pääsarjapelaaja. Vuosina 1969–1992 Tuominen toimi Suomen olympiakomitean valmennuspäällikkönä.
Elämä ja urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuominen pelasi SM-sarjassa vuodet 1952–1963. Vuodet 1955–1969 hän toimi Suomen koripallomaajoukkueen valmentajana ja johti sitä muun muassa Tokion kesäolympialaisissa 1964[3]. Vuonna 2009 Tuominen valittiin ensimmäisten joukossa Suomen koripallon Hall of Fameen.[4] Vuonna 1967 Tuominen valmensi Suomen EM-kisojen kuudenneksi, joka on edelleen maajoukkueen paras arvokisasaavutus.[5] 1950-luvun lopulla Tuominen valmensi myös kolmena vuotena Suomen naisten maajoukkuetta, joka sijoittui Tuomisen johdolla vuoden 1956 EM-kilpailuissa 11:nneksi[6]. Vuonna 1960 Tuominen vietti kolme kuukautta Yhdysvalloissa, Big Ten -konferenssin yliopistoissa, varsinkin Ohio Statessa, mistä hän sai Suomen maajoukkueen menestyksen kannalta oleellista tietoutta.[7]
Muut lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuominen kilpaili koripallon lisäksi useissa muissakin lajeissa. Käsipallossa hän saavutti SM-hopean, cup-mestaruuden ja edusti maajoukkuetta yhdessä maaottelussa. Jalkapalloa hän pelasi vuoden Mestaruussarjassa. Lisäksi hän kilpaili lentopallossa, jääkiekossa, suunnistuksessa, nyrkkeilyssä ja bridgessä.[5]
Urheiluvaikuttajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuominen toimi 1950–1990-luvuilla suomalaisen urheilun keskeisenä vaikuttajana. Hän toimi Suomen olympiakomitean valmennuspäällikkönä vuosina 1969–1992. Tässä työssään Tuominen kehitti, yhtenäisti ja vahvisti koko suomalaista urheilun valmennusjärjestelmää luoden Olympiakomitean koulutusjärjestelmän palvelemaan huippu-urheilusta vastaavien liittojen valmennusta.
Tuominen oli naimisissa näyttelijä Aila Arajuuri-Tuomisen kanssa vuodesta 1976.[8]
Huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomiselle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi vuonna 2003. Vuonna 2009 hänet nimettiin ensimmäisten joukossa Suomen koripallon Hall of Fameen (alussa nimellä Legendat-ohjelma).[9] Vuoden 2014 Suomen Urheilugaalassa hänet palkittiin elämäntyöstään.[10] Helmikuussa 2014 Tampereen Pyrintö nosti Tuomisen pelipaidan kattoon tämän pelinumerolla 15, joka pysyy joukkueen käytössä[11]. Marraskuussa 2019 Tuomiselle myönnettiin historian toisena suomalaisena Euroopan Olympiakomiteoiden yhdistyksen EOC:n elämäntyöpalkinto[12].
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kausi | Joukkue | Sarja | O | PTS | PTS YHT |
|---|---|---|---|---|---|
| 1952 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 16 | 11,0 | 176 |
| 1953 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 12,2 | 268 |
| 1954 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 21 | 10,4 | 219 |
| 1955 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 11,1 | 244 |
| 1956 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 10,2 | 224 |
| 1957 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 20 | 4,7 | 93 |
| 1958 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 7,8 | 171 |
| 1959 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 6,9 | 151 |
| 1960 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 14 | 5,6 | 79 |
| 1962–1963 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 5 | – | – |
| Yhteensä | SM-sarja | 186 | 8,7 | 1625 | |
- O = ottelut, PTS = pistekeskiarvo, PTS YHT = pisteet yhteensä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Urheilumme kasvot 3: Palloilu, s. 904. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
- Kalevi Tuominen. Suomen Koripalloliitto.
- Maajoukkuetilastot. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Koripalloliitto.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kalevi Tuominen. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Koripallomuseo.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Roll-up Pyynikin Palloiluhallin aulassa Pyrintö–Nokia-ottelun yhteydessä 18.12.2019
- ↑ Mäki, Elisa & Virtanen, Ari: Suomalaisen urheiluvalmennuksen legenda Kalevi Tuominen on kuollut Helsingin Sanomat. 24.1.2020. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Färdig, Jarmo: Vuoden 1964 koripallon olympiajoukkue kokoontui Helsingissä Urheilu. 17.10.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Lindholm, Liimo ja Tuominen ensimmäiset Legendat 2.8.2009. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 9. syyskuuta 2009.
- ↑ a b Kalevi Tuomiselle SLU:n kultainen ansiomerkki 10.5.2006. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 9. syyskuuta 2009.
- ↑ http://www.basket.fi/maajoukkueet/joukkueet/naiset/#mbt:2-4000$f&global-season=2663 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koripalloilta Yle Puheella – vieraana Hanno Möttölä Urheilu. 11.3.2016. Yleisradio (Yle). Viitattu 11.3.2016.
- ↑ "Syömällä tienasin uimalakin" Iltalehti. 16.4.2007. Alma Media Oy. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 30.3.2016.
- ↑ Lindholm, Liimo ja Tuominen ensimmäiset Legendat Uutiset. 2.8.2009. Basket.fi. Viitattu 30.3.2016.
- ↑ Kalevi Tuominen palkittiin elämänurasta Urheilu. 14.1.2014. Yleisradio (Yle). Viitattu 16.1.2014.
- ↑ Kalevi Tuomisen, Olavi Ahosen, Arvo Jantusen ja Seija Leinon paidat Pyynikin kattoon Uutiset. 8.2.2014. Tampereen Pyrintö. Arkistoitu 22.7.2018. Viitattu 8.2.2014.
- ↑ Ex-urheilujohtaja "Kallu" Tuomiselle EOC-elämäntyöpalkinto Urheilu. 23.11.2019. Yleisradio (Yle). Viitattu 23.11.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuominen, Kalevi & Vainio, Ville: Kallun Muistelmat. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22584-3.
| Edeltäjä: Eino Ojanen |
Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja 1955–1969 (1986) |
Seuraaja: Robert Petersen |
| Edeltäjä: Teuvo Tuominen ei päävalmentajaa |
Suomen naisten koripallomj:n päävalmentaja 1956 1959–1960 |
Seuraaja: Seppo Pöyhönen Reino Björn |
3 Hakola | 4 B. Lindberg | 5 Aarnivala | 6 Kenkkilä | 7 Stenman | 8 Eskelinen | 9 Tähtinen | 10 Mikkelsson | 11 Gustafsson | 12 Aalto | 13 Sanden | 14 K. Lindberg | Valmentaja Tuominen
|
