Martti Karvonen
Martti Juhani Karvonen (24. kesäkuuta 1918 Nurmes[1] – 10. maaliskuuta 2009[2]) oli suomalainen lääkäri, fysiologi, Ilmavoimien päällikkölääkäri sekä puolustusvoimien ylilääkäri vuosina 1974–78.[3]
Karvosen vanhemmat olivat rovasti Ilmari Karvonen ja Ida Maria Lakka ja puoliso vuodesta 1941 Annikki Toikka. Hän tuli ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta lyseosta 1937 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1950. Tohtorin tutkinnon Karvonen suoritti Cambridgen yliopistossa 1950. Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen assistenttina Karvonen toimi 1945–1950 ja farmakologian laitoksen ylimääräisenä opettajana 1948–1950.[1] Hän oli Eläinlääketieteellisen korkeakoulun fysiologian professori 1966–1970 ja korkeakoulun rehtori 1969–1970.[3] Karvonen oli myös Työveterveyslaitoksen fysiologian osaston johtaja ja Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen urheilulääketieteen opettaja 1950–1956, vt. johtaja 1953–1956, fysiologian dosentti vuodesta 1951 ja Ilmavoimien päällikkölääkäri vuodesta 1956. Karvonen tutki työn ja urheilun fysiologiaa.[4] Hän oli Pohjois-Karjala-projektin käynnistämisessä keskeinen vaikuttaja. Sotilasarvoltaan Karvonen oli lääkintäkenraalimajuri.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 249–250. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ a b Puska, Pekka: Muistot: Martti J. Karvonen. Helsingin Sanomat. 21.5.2011. Arkistoitu 24.6.2013.
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 276. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja. Osa 4. Otava 1968. Palsta 539
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
