Kalervo Kummola
Kalervo Juhani Kummola (s. 21. marraskuuta 1945 Raisio) on suomalainen jääkiekkovaikuttaja, joka on toiminut myös kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana.[1]
Suomen jääkiekkoliiton hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 1975, varapuheenjohtaja 1990–1997 ja puheenjohtaja 1997–2016.[2] Hän on toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen jääkiekkoliiton liittokokouksissa vuodesta 1976.[3] IIHF:n hallitukseen hän nousi vuonna 1998 ja on toiminut IIHF:n varapuheenjohtajana vuodesta 2003.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kummolan perhe muutti Australiaan Kalervon ollessa 13-vuotias. Perhe palasi muutaman vuoden päästä Turkuun ja muutti uudelleen Australiaan, kun Kalervo oli armeijassa. Hän ei enää mennyt perässä, koska riskinä olisi ollut Vietnamin sotaan joutuminen.[4]
Koulutukseltaan Kummola on merkonomi (1965). Keskikoulun hän suoritti vuonna 1963. Kummola pelasi jääkiekkoa maalivahtina Turun alasarjajoukkueissa vuoteen 1967 asti.[5] Kummola on pelannut jalkapalloa Åbo IFK:n reservijoukkueessa.[6] Kummola äänestettiin jääkiekon SM-liigan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi vuonna 1975.[3] Vuonna 1987 Kummola ryhtyi toisena perustajista tuotantoyhtiö VipVisionin toimitusjohtajaksi. Se tuotti MTV3:lle Hyvät herrat-, Tenavatähti-, Onnenpyörä- ja Hockey Night -ohjelmia sekä teki karaokelevyjä. Kummola oli myös perustamassa Neloskanavaa.[3][7] Vuonna 1988 hän osti liigasta pudonneen, talousvaikeuksissa olleen Jokerit ja houkutteli Hjallis Harkimon mukaan Jokereihin vuonna 1990.[3] Kummola oli seuran pääomistaja vuosina 1988–1991 ja hallituksen jäsen vuoteen 2002.[2]
Kummola on toiminut Tampereen kaupunginvaltuustossa 15 vuotta ja kokoomuksen kansanedustajana yhden kauden.[3] Hän toimi Tampere-talon toimitusjohtajana vuodesta 2004 vuoteen 2011.[8] Kummola oli yksi Tampere Unitedin perustajista ja omistajista.[6] Hän oli vuonna 1979 perustamassa Suomen Jääkiekkomuseota, joka aateloi hänet Jääkiekkoleijonaksi numerolla 106 vuonna 1996[2]. Kummola toi karaoken Suomeen.[9]
Jääkiekon MM-kisoissa 2012 kohua herätti paloturvallisuuteen vedoten yleisöstä poistetut Kalervo Kummolan vastaiset lakanat ja niiden heiluttajat.[10]
Kalervo Kummola ajaa nuuskan täyskieltoa jääkiekkoilun piirissä. Suomen jääkiekkoliitto on jo säännöissään kieltänyt kaikki tupakkatuotteet pelaajien ja toimitsijoiden tiloissa.[11]
Huhtikuussa 2016 Kummolalle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.[12]
Kesäkuussa 2016 Kummolalle myönnettiin pääkonsulin arvonimi.[13]
Tammikuussa 2019 hänet palkittiin Suomen Urheilugaalassa elämänurastaan suomalaisessa jääkiekkoilussa.[14]
Luottamus- ja työtehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja 2003–
- Tampere Unitedin hallituksen jäsen 2007–2011
- Tampere-talon Toimitusjohtaja 2004-2011
- Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 27.10.2004–
- Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja 1997–2016
- Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen 1975–
- Jääkiekon Euroopan liigan varapuheenjohtaja
- Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen 14.6.1993–17.11.2004
- Kokoomuksen kansanedustaja 1999–2003
- Suomen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja 1990–1997
- Vuoden 1997 MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
- Jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja 1975–1987
- Suomen Jääkiekkoliiton määräaikainen toimitusjohtaja 1983–1984
- TPS:n markkinointipäällikkö 1974–1975
- Kiekko-67:n perustaja, puheenjohtaja 1967–1977
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Korkki, Jari & Kummola, Kalervo: Kale - rautakansleri, s. 20. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2020.
- ↑ a b c d Jääkiekkoleijonat Kalervo Kummola Suomen jääkiekkomuseo. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 2.8.2014.
- ↑ a b c d e Kalervo Kummola osaa käskeä mutta myös hymyillä kauniisti HS.fi. 2.3.2013. Helsingin Sanomat Kuukausiliite.
- ↑ Veirto, Ulla: Rautakansleri Kalervo Kummolan suurin voitto: "Olen saanut olla naimisissa kauan saman henkilön kanssa" www.apu.fi. 2.9.2020. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Harju, Rauno: Mies myrskynsilmästä. Jääkiekkolehti, 1995, nro 9, s. 67.
- ↑ a b Silvennoinen, Santtu: Pallo haltuun!. Iltalehti, 2009, nro 13.8., s. 10.
- ↑ Aaltio, Marja: ”Ehkä vauhti hiljenee” – 70 vuotta täyttävän Kalervo Kummolan elämän 9 käännekohtaa Aamulehti. 20.11.2015. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Kalervo Kummola jättää Tampere-talon toimitusjohtajan tehtävät Aamulehti.fi. 24.5.2011. Arkistoitu 28.5.2011. Viitattu 6.5.2012.
- ↑ Tiesitkö? Kalervo Kummola toi karaoken Suomeen iltalehti.fi. Viitattu 1.5.2018.
- ↑ Kummola-lakanoitten kanssa ottelua seuranneita poistettiin Areenalta – katso kuvasarja Iltasanomat.fi. 6.5.2012. Arkistoitu 9.5.2012. Viitattu 13.5.2012.
- ↑ Jaakko Parkkinen: Kummolan ajama nuuskakielto näkyy jo Kiekkoliiton omissa säännöissä YLE Urheilu. 5.11.2015. Viitattu 5.11.2015.
- ↑ Pekka Lassila: Presidentti Niinistö myöntää Kalervo Kummolalle urheilun suuren ansioristin Aamulehti. 8.4.2016. Arkistoitu 11.4.2016. Viitattu 8.4.2016.
- ↑ Tasavallan presidentti myönsi 66 arvonimeä (Tasavallan presidentin esittely 17.6.2016) 17.6.2016. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Kalervo Kummola yllätettiin täydellisesti Urheilugaalassa – ”Tässä iässä pitäisi etukäteen varoittaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 18.1.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sainio, Pentti: Kummolan kääntöpiiri. Urheiluviihteen kulissien takaista peliä. Helsinki: Into, 2014. ISBN 978-952-264-279-0.
- Korkki, Jari ja Kummola, Kalervo: Kale – Rautakansleri. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-137-349-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kummolan tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Kalervo Kummola. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| |||||
|