Kalervo Kummola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalervo Kummola huhtikuussa 2015.

Kalervo Juhani Kummola (s. 21. marraskuuta 1945 Raisio) on suomalainen jääkiekkovaikuttaja ja entinen kansanedustaja.

Suomen jääkiekkoliiton hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 1975, varapuheenjohtaja 1990–1997 ja puheenjohtaja 1997–2016.[1] Hän on toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen jääkiekkoliiton liittokokouksissa vuodesta 1976.[2] IIHF:n hallitukseen hän nousi vuonna 1998 ja on toiminut IIHF:n varapuheenjohtajana vuodesta 2003.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Kummola on merkonomi (1965). Keskikoulun hän suoritti vuonna 1963. Kummola pelasi jääkiekkoa maalivahtina Turun alasarjajoukkueissa vuoteen 1967 asti.[3] Kummola on pelannut jalkapalloa Åbo IFK:n reservijoukkueessa.[4] Sotilasarvoltaan hän on reservin majuri.[5]

Kummola äänestettiin Jääkiekon SM-liiga:n ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi vuonna 1975.[2] Vuonna 1987 Kummola ryhtyi toisena perustajista tuotantoyhtiö VipVisionin toimitusjohtajaksi. Se tuotti muun muassa Hockey Night-ohjelmaa.[2] Vuonna 1988 hän osti liigasta pudonneen, talousvaikeuksissa olleen Jokerit ja houkutteli Hjallis Harkimon mukaan Jokereihin vuonna 1990.[2] Kummola oli seuran pääomistaja vuosina 1988–1991 ja hallituksen jäsen vuoteen 2002.[1]

Kummola on toiminut Tampereen kaupunginvaltuustossa 15 vuotta ja Kokoomuksen kansanedustajana yhden kauden.[2] Hän toimi Tampere-talon toimitusjohtajana vuodesta 2004 vuoteen 2011.[6] Kummola oli yksi Tampere Unitedin perustajista ja omistajista.[4] Hän oli vuonna 1979 perustamassa Suomen Jääkiekkomuseota, joka aateloi hänet Jääkiekkoleijonaksi numerolla 106 vuonna 1996[1].

Jääkiekon MM-kisoissa 2012 kohua herätti paloturvallisuuteen vedoten yleisöstä poistetut Kalervo Kummolan vastaiset lakanat ja niiden heiluttajat.[7]

Toimittaja Pentti Sainio julkaisi vuonna 2014 kirjan Kummolan kääntöpiiri, jonka mukaan Kalervo Kummola muun muassa oli voimakkaasti mukana Hartwall-areenan eri vaiheissa.[8]

Kalervo Kummola ajaa nuuskan täyskieltoa jääkiekkoilun piirissä. Suomen jääkiekkoliitto on jo säännöissään kieltänyt kaikki tupakkatuotteet pelaajien ja toimitsijoiden tiloissa.[9]

Huhtikuussa 2016 Kummolalle myönnettin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.[10]

Kesäkuussa 2016 Kummolalle myönnettiin pääkonsulin arvonimi.[11]

Luottamus- ja työtehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jääkiekkoleijonat Kalervo Kummola Suomen jääkiekkomuseo.
  2. a b c d e Kalervo Kummola osaa käskeä mutta myös hymyillä kauniisti HS.fi. 2.3.2013. Helsingin Sanomat Kuukausiliite.
  3. Harju, Rauno: Mies myrskynsilmästä. Jääkiekkolehti, 1995, nro 9, s. 67.
  4. a b Silvennoinen, Santtu: Pallo haltuun!. Iltalehti, 2009, nro 13.8., s. 10.
  5. Kummola, Kalervo Juhani Kokoomus.
  6. Kalervo Kummola jättää Tampere-talon toimitusjohtajan tehtävät Aamulehti.fi. 24.5.2011.
  7. Kummola-lakanoitten kanssa ottelua seuranneita poistettiin Areenalta - katso kuvasarja Iltasanomat.fi. 6.5.2012.
  8. Kummola-kirjan kirjoittaja: Käsittämättömän rajuja toimia Yle.fi. 3.4.2014.
  9. Jaakko Parkkinen: Kummolan ajama nuuskakielto näkyy jo Kiekkoliiton omissa säännöissä YLE Urheilu. 5.11.2015. Viitattu 5.11.2015.
  10. Pekka Lassila: Presidentti Niinistö myöntää Kalervo Kummolalle urheilun suuren ansioristin Aamulehti. 8.4.2016. Viitattu 8.4.2016.
  11. Tasavallan presidentti myönsi 66 arvonimeä (Tasavallan presidentin esittely 17.6.2016) 17.6.2016. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 18.6.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.