Tampere-talo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampere-talo
Tampere-talon logo.png
Tampere-talo Kalevantien suunnalta nähtynä
Tampere-talo Kalevantien suunnalta nähtynä
Osoite Yliopistonkatu 55
Sijainti Sorsapuisto, Tampere
Koordinaatit 61°29.75′N, 023°46.90′E
Valmistumisvuosi 1990
Suunnittelija Sakari Aartelo ja Esa Piironen
Omistaja Tampereen kaupunki
Käyttäjä Tampere Filharmonia
Tampereen Ooppera
Muumimuseo
Julkisivumateriaali kaakeli, metalli, lasi[1]
Kerrosluku 4
Kerrosala 31 718 m²[2]
Tilavuus 196 345 m³[2]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampere-talo on Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö ja Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus.[3] Se sijaitsee Tampereen Sorsapuistossa. Rakennus on valmistunut vuonna 1990, ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen.[4] Salien akustiikkasuunnittelusta on vastannut Alpo Halme.[1] Taloon valmistui vuonna 2016 uusi laajennusosa.[2]

Tampere-talossa järjestetään vuosittain satoja tapahtumia, konsertteja, kokouksia ja muita tilaisuuksia. Siellä toimivat muun muassa Tampere Filharmonia ja vuonna 2017 avattu Muumimuseo. Talon kävijäennätys tehtiin vuonna 2016, jolloin siellä vieraili yhteensä 371 000 kävijää. Kaiken kaikkiaan Tampere-talossa on sen olemassaolon aikana käynyt yli 7,2 miljoonaa ihmistä.[3]

Tampere-talon ensimmäisen konsertin piti Juice Leskinen.[5]

Sorsapuiston puoleista julkisivua Yliopistonkadulta kuvattuna
Näkymä Isosta salista
Pilarien reunustama pääsisäänkäynti

Konsertti- ja kokoustilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iso sali: 680–1 800 paikkaa
  • Pieni sali: 500 paikkaa
  • Sorsapuistosali: 300–1 000 paikkaa
  • Duetto 1 ja 2: 400 paikkaa
  • Maestro: 230 paikkaa
  • Sopraano: 100–200 paikkaa
  • Sonaatti 1 ja 2: 100–120 paikkaa
  • Riffi: 50 paikkaa
  • Aaria: 40 paikkaa
  • Opus 1–3: 10–60 paikkaa

Tampere-talon johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-talo on valittu seitsemän kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi kongressitaloksi.[6] Vuonna 2011 sille myönnettiin Vuoden konserttisali -palkinto Musiikki & Media -tapahtumassa.[7]

Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-talossa järjestettiin presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto vuonna 2013, sillä Presidentinlinna oli tuolloin peruskorjauksessa.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakula, Anna & Ylä-Anttila, Kimmo: Rakennetun ympäristön selvitys: Tampere-talo (PDF) 27.6.2014. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY. Viitattu 18.6.2017.
  2. a b c Tampere-talon toimintakertomus 2016 (PDF) (Toim. Jenni Ruotsalo) 2017. Tampere: Tampere-talo. Viitattu 18.6.2017.
  3. a b Yritys Tampere: Tampere-talo. Viitattu 18.6.2017.
  4. Arkkitehtuurin sanakirja, s. 239. Toim. Liisa Honkala. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
  5. Matson-Mäkelä, Kirsi: Kaupungin suurimmasta vessasta koko Tampereen omaksi taloksi 21.9.2015, päivitetty 2.12.2015. Yle Uutiset. Viitattu 18.6.2017.
  6. Koskinen, Anu Leena: Asiakkaat äänestivät Tampere-talon taas Suomen parhaaksi kongressitaloksi Aamulehti. 9.12.2015. Viitattu 18.6.2017.
  7. Musiikkibisnes palkitsi omansa – erikoispalkinto Paulina Ahokkaalle Iltalehti. 22.10.2011. Viitattu 18.6.2017.
  8. Presidentinlinna remontissa – itsenäisyyspäivän juhla Tampereella 12.4.2013, päivitetty 13.4.2013. Yle Uutiset. Viitattu 18.6.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]