YIT

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
YIT Oyj
YIT wordmark.svg
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: YIT
Markkina-arvo Nousua 1073 milj. (31.12.2018)[1]
Perustettu 1912
Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas
Puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala rakentamispalvelut
Liikevaihto Laskua 3 759 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Nousua 91,3 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Nousua 33,3 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 9 900 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.yitgroup.com

YIT Oyj on suomalainen rakennusalan yritys, joka toimii asunto-, toimitila- ja infrarakentamisen sektoreilla. YIT:n päämarkkina-alueet ovat Suomi, Venäjä, Baltian maat, Tšekki, Slovakia ja Puola. Vuonna 2017 YIT oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 19. suurin yritys[2].

Heinäkuussa 2019 YIT ilmoitti myyvänsä asfalttitoimintansa ruotsalaiselle Peabille.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen insinööritoimisto AB Allmänna Ingeniörsbyrån (AIB) avasi vuonna 1912 toimiston Helsinkiin. AIB kuitenkin vetäytyi Suomesta 1919 sisällissodan jälkeen. AIB:n Helsingin-toimiston jatkajaksi perustettiin suomalainen yritys Ab Allmänna Ingeniörsbyrån - Yleinen Insinööritoimisto Oy (YIT) vuonna 1920.[4]

1920–30-luvuilla YIT:stä kehittyi Suomen johtava vesilaitosten rakentaja. Yhtiö laajensi myös muille rakentamisen aloille.[4] YIT aloitti kansainvälistymisensä 1900-luvun puolivälin jälkeen. Projektivienti, maa- ja vesirakentaminen sekä urakointi suuntautuivat Neuvostoliittoon ja Lähi-itään.

YIT joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1960-luvun alussa. Pellonraivaus Oy osti pääosan YIT:n osakkeista ja YIT:stä tuli sen tytäryhtiö. Koska pellonraivaus käsitti Pellonraivaus Oy:n toiminnasta enää vain murto-osan, vaihdettiin yhtiön nimeksi Perusyhtymä Oy vuonna 1968.[4]

Vuonna 1987 Perusyhtymä ja sen tytäryhtiö YIT yhdistettiin YIT-Yhtymäksi sen jälkeen, kun Perusyhtymä oli ajautunut talousvaikeuksiin. Muutaman vuoden päästä Yhtymä pudotettiin nimestä pois.[4]

Vuonna 1942 perustettu Vesto-ryhmä oli siirtynyt Perusyhtymän omistukseen jo vuonna 1960. Myöhemmin YIT laajensi toimintaansa teollisuuden projekteihin ja kunnossapitoon sekä talotekniikkaan ostamalla suomalaisen Huber Oy:n ja ruotsalaisen Calor Ab:n. 1990-luvun lopulla YIT laajensi talonrakennustoimintaansa yritysostoilla Venäjällä ja Liettuassa. Vuonna 2003 YIT osti ABB:ltä kiinteistötekniset liiketoiminnot Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Laajentuminen jatkui vuosina 2008 ja 2010 Keski-Eurooppaan yritysostojen kautta.

Kesäkuussa 2013 YIT Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi, rakennustoimintaan keskittyvään YIT:hen sekä uuteen, kiinteistöpalveluja tarjoavaan yhtiöön Caverion Oyj.

Kesäkuussa 2017 tiedotettiin Lemminkäisen sulautumisesta YIT:hen. Tulevan yhtiön liikevaihdoksi arvioidaan noin 3,4 miljardia euroa ja henkilöstömääräksi noin 10 000 työntekijää 11 eri maassa.[5] Tammikuussa 2018 Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Lemminkäisen ja YIT:n yhdistymisen, ja näin ollen fuusio tapahtui 1. helmikuuta 2018.[6][7][8]

Vuonna 2018 YIT on ryhtynyt rakentamaan Lestijärven tuulipuistoa, johon tulee 95 tuuliturbiinia.[9]

Toimitusjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osake ja hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YIT:n rakentama vuonna 2014 valmistunut 13-kerroksinen Maailmanpylväs asuintornitalo Jyväskylässä.

YIT:n osake on noteerattu vuodesta 1995 alkaen Helsingin pörssissä toimialaryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut.

YIT:n suurimmat osakkeenomistajat 30.9.2018:[16]

Hallintarekisteriin oli merkittynä 9,43 prosenttia osakkeista.[16]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[17]

Yhtiön johtoryhmän puheenjohtaja on toimitusjohtaja Kari Kauniskangas. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1997 ja toimitusjohtaja vuodesta 2013.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilinpäätöstiedote 2018 (PDF) yitgroup.com. YIT. Viitattu 7.2.2019.
  2. Talouselämä 21/2018
  3. YIT myy teidenpäällystystoimintansa Peabille 280 miljoonalla – valtaosa 1  700 siirtyvästä työntekijästä Suomessa Yle Uutiset. 4.7.2019. Viitattu 4.7.2019.
  4. a b c d Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  5. Kortelainen, Mikko: YIT ja Lemminkäinen yhdistyvät Rakenuslehti. 19.6.2017. Viitattu 14.5.2017.
  6. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi rakennusjättien yhdistymisen Taloussanomat. 16.1.2018. Viitattu 17.1.2018.
  7. Juvonen, Anna: Kilpailuvirasto antoi jo lupaamansa sinetin Lemminkäisen ja YIT:n kaupalle Kauppalehti. 26.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  8. Lemminkäinen Oyj Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. 1.2.2018. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 1.2.2018.
  9. https://yle.fi/uutiset/3-10116192
  10. Kurvinen, Niilo: Tauno Mäkinen (Muistokirjoitus) hs.fi. 31.10.2004. Viitattu 19.8.2019.
  11. Mölsä, Seppo: Rakentaja on ollut aina vuoristoradalla – rahamarkkinoiden, muuttoliikkeen ja finanssipolitiikan heiteltävänä Rakennuslehti. 20.5.2016, päivitetty 5.6.2018. Viitattu 19.8.2019.
  12. Ylisipola, Heino: Yhä syvemmälle itään Kaleva. 27.11.2005. Viitattu 19.8.2019.
  13. yit:n uudeksi konsernijohtajaksi vuoden 2006 alusta Hannu Leinonen 11.04.2005. YIT. Viitattu 19.8.2019.
  14. Juhani Pitkäkoski YIT:n toimitusjohtajaksi – Hannu Leinonen sivuun 2008 lopulla Rakennuslehti. 18.4.2016. Viitattu 19.8.2019.
  15. Myllyoja, Ninni: YIT:n tuore toimitusjohtaja tiesi jo lapsena haluavansa rakentaa taloja - "Olen kasvanut työmaan laidalla" Talouselämä. 22.6.2013. Viitattu 19.8.2019.
  16. a b Suurimmat osakkeenomistajat YIT. Viitattu 27.10.2018.
  17. Hallitus YIT. Viitattu 27.10.2018.
  18. Kari Kauniskangas YIT. Viitattu 15.7.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]