YIT

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
YIT Oyj
YIT wordmark.svg
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: YIT
Markkina-arvo Nousua 1 073 milj. (31.12.2018)[1]
Perustettu 1912
Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas
Puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala rakentamispalvelut
Liikevaihto Laskua 3 759 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Nousua 91,3 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Nousua 33,3 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 9 900 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.yitgroup.com

YIT Oyj on suomalainen rakennusalan yritys, joka toimii asunto-, toimitila- ja infrarakentamisen sektoreilla. YIT:n päämarkkina-alueet ovat Suomi, Venäjä, Baltian maat, Tšekki, Slovakia ja Puola.

Vuonna 2017 YIT oli Talouselämä-lehden mukaan liikevaihdolla mitattuna Suomen 19. suurin yritys.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen insinööritoimisto AB Allmänna Ingeniörsbyrån (AIB) avasi vuonna 1912 toimiston Helsinkiin. AIB kuitenkin vetäytyi Suomesta 1919 sisällissodan jälkeen. AIB:n Helsingin-toimiston jatkajaksi perustettiin suomalainen yritys Ab Allmänna Ingeniörsbyrån - Yleinen Insinööritoimisto Oy (YIT) vuonna 1920.[3]

YIT:stä kehittyi Suomen johtava vesilaitosten rakentaja 1920- ja 1930-luvuilla. Yhtiö laajensi myös muille rakentamisen aloille.[3] YIT aloitti kansainvälistymisensä 1900-luvun puolivälin jälkeen. Projektivienti, maa- ja vesirakentaminen sekä urakointi suuntautuivat Neuvostoliittoon ja Lähi-itään.

YIT joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1960-luvun alussa. Pellonraivaus Oy osti pääosan YIT:n ja Insinööritoimisto Vesto Oy:n osakkeista, ja YIT:stä tuli sen tytäryhtiö. YIT ja Vesto jatkoivat kuitenkin liiketoimintaansa itsenäisesti. Koska pellonraivaus käsitti Pellonraivaus Oy:n toiminnasta enää vain murto-osan, vaihdettiin yhtiön nimeksi Perusyhtymä Oy vuonna 1968.[3][4]

Veston toiminta yhdistettiin YIT:hen 1986. Tätä ennen ne olivat olleet laajasti mukana harjoittamassa rakenusvientiä Neuvostoliittoon 1977–1982.[4] Perusyhtymä ja sen tytäryhtiö YIT yhdistettiin puolestaan YIT-Yhtymäksi vuonna 1987 sen jälkeen, kun Perusyhtymä oli ajautunut talousvaikeuksiin. Muutaman vuoden päästä Yhtymä pudotettiin nimestä pois.[3]

Helsingin pörssiin YIT listautui vuonna 1995. Myöhemmin yhtiö laajensi toimintaansa teollisuuden projekteihin ja kunnossapitoon sekä talotekniikkaan ostamalla suomalaisen Huber Oy:n ja ruotsalaisen Calor Ab:n. 1990-luvun lopulla YIT laajensi talonrakennustoimintaansa yritysostoilla Venäjällä. Vuonna 2003 YIT osti ABB:ltä kiinteistötekniset liiketoiminnot Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Laajentuminen jatkui vuosina 2008 ja 2010 Keski-Eurooppaan yritysostojen kautta.[4]

Kesäkuussa 2013 YIT Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi, rakennustoimintaan keskittyvään YIT:hen sekä uuteen, kiinteistöpalveluja tarjoavaan yhtiöön Caverion Oyj. Vanhan YIT:n toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski siirtyi Caverionin johtoon, kun taas varatoimitusjohtajasta Kari Kauniskankaasta tuli uuden YIT:n toimitusjohtaja.[5]

Kesäkuussa 2017 tiedotettiin Lemminkäisen sulautumisesta YIT:hen. Tulevan yhtiön liikevaihdoksi arvioitiin noin 3,4 miljardia euroa ja henkilöstömääräksi noin 10 000 työntekijää 11 eri maassa.[6] Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Lemminkäisen ja YIT:n yhdistymisen tammikuussa 2018, minkä jälkeen fuusio tapahtui virallisesti 1. helmikuuta.[7][8][9]

YIT myi asfalttiliiketoimintansa ruotsalaiselle Peabille kesällä 2019. Kaupan myötä Peabin palvelukseen siirtyi noin 1 700 työntekijää, joista valtaosa Suomessa. Toimintojen liikevaihto oli vuonna 2018 noin 572 miljoonaa euroa.[10]

Toimitusjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osake ja hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YIT:n rakentama vuonna 2014 valmistunut 13-kerroksinen Maailmanpylväs asuintornitalo Jyväskylässä.

YIT:n suurimmat osakkeenomistajat 30.9.2018:[16]

Hallintarekisteriin oli merkittynä 9,43 prosenttia osakkeista.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilinpäätöstiedote 2018 (PDF) yitgroup.com. YIT. Viitattu 7.2.2019.
  2. Talouselämä 21/2018
  3. a b c d Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  4. a b c YIT:n historia yitgroup.com. YIT Oyj. Viitattu 12.10.2019.
  5. Myllyoja, Ninni: YIT:n tuore toimitusjohtaja tiesi jo lapsena haluavansa rakentaa taloja - "Olen kasvanut työmaan laidalla" Talouselämä. 22.6.2013. Viitattu 19.8.2019.
  6. Kortelainen, Mikko: YIT ja Lemminkäinen yhdistyvät Rakenuslehti. 19.6.2017. Viitattu 14.5.2017.
  7. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi rakennusjättien yhdistymisen Taloussanomat. 16.1.2018. Viitattu 17.1.2018.
  8. Juvonen, Anna: Kilpailuvirasto antoi jo lupaamansa sinetin Lemminkäisen ja YIT:n kaupalle Kauppalehti. 26.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  9. Lemminkäinen Oyj Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. 1.2.2018. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 1.2.2018.
  10. YIT myy teidenpäällystystoimintansa Peabille 280 miljoonalla – valtaosa 1 700 siirtyvästä työntekijästä Suomessa yle.fi. 4.7.2019. Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  11. Kurvinen, Niilo: Tauno Mäkinen (Muistokirjoitus) hs.fi. 31.10.2004. Viitattu 19.8.2019.
  12. Mölsä, Seppo: Rakentaja on ollut aina vuoristoradalla – rahamarkkinoiden, muuttoliikkeen ja finanssipolitiikan heiteltävänä Rakennuslehti. 20.5.2016, päivitetty 5.6.2018. Viitattu 19.8.2019.
  13. Ylisipola, Heino: Yhä syvemmälle itään Kaleva. 27.11.2005. Viitattu 19.8.2019.
  14. yit:n uudeksi konsernijohtajaksi vuoden 2006 alusta Hannu Leinonen 11.04.2005. YIT. Viitattu 19.8.2019.
  15. Juhani Pitkäkoski YIT:n toimitusjohtajaksi – Hannu Leinonen sivuun 2008 lopulla Rakennuslehti. 18.4.2016. Viitattu 19.8.2019.
  16. a b Suurimmat osakkeenomistajat YIT. Viitattu 27.10.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]