Caverion

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Caverion Oyj
Caverion-logo.jpg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: CAV1V
Markkina-arvo Laskua 690,5 milj € (31.12.2018)[1]
Perustettu 2013
Toimitusjohtaja Ari Lehtoranta
Puheenjohtaja Mats Paulsson
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala kiinteistöjen ja teollisuuden tekniset ratkaisut
Liikevaihto Laskua 2 204 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua –35,9 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Laskua –48,1 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Laskua 15 672 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.caverion.fi

Caverion Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää kiinteistötekniikkaa sekä teollisuuden palveluita 12 maassa Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Liikevaihdolla mitattuna yrityksen tärkeimmät markkina-alueet ovat Ruotsi (25 %), Suomi (22 %), Saksa (22 %) ja Norja (16 %). Caverion perustettiin YIT:n osittaisjakautumisessa 30. kesäkuuta 2013, kun konsernin kiinteistötekniset ja teollisuuden palvelut irrotettiin YIT-konsernista itsenäiseksi yhtiöksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen YIT:n ja siten myös Caverionin historian katsotaan alkaneen vuonna 1912, kun ruotsalainen konsultoiva insinööritoimisto Allmänna Ingeniörsbyrån (AIB) perusti silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan alueelle Helsinkiin sivutoimipisteen.[2]

Suomalaiset liikemiehet jatkoivat AIB:n toimintaa muodostamalla vuonna 1920 Ab Allmänna Ingeniörsbyrån – Yleinen Insinööritoimisto Oy:n. Yleinen Insinööritoimisto kasvoi Suomen johtavaksi vesihuoltolaitosten rakentajaksi ja rakensi vesilaitokset useimpiin Suomen kaupunkeihin. Liiketoiminta laajeni 1930-luvulla vedenhankintajärjestelmiin metsäteollisuudelle, 1940-luvun lopulla vesijohtoputkien maahantuontiin ja kauppaan sekä 1950-luvun puolivälissä myös muille rakentamisen alueille. 1970-luvulla YIT alkoi tarjota rakennustekniikan ydinosaamisensa lisäksi kiinteistöjen huoltoa ja kunnossapitoa sekä teknistä osaamista. YIT laajensi toimintaa myös teräsrakenteiden ja teollisuuden putkistojen kunnossapitoon.[2]

Yrityskauppoja 1990- ja 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin toimipiste Vantaan Rajatorpassa.

Vuonna 1995 YIT laajensi toimintaansa rakentamisesta kiinteistötekniikkaan ostamalla teollisuuden projekteihin ja huoltoon sekä putkitöihin erikoistuneen, jo vuonna 1879 toimintansa aloittaneen Huber Oy:n. Huber oli alansa johtava toimija Suomessa, ja sen kautta YIT sai jalansijaa myös Ruotsissa. Yrityskaupan myötä YIT:stä tuli rakentamisen ohella tärkeä kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluyritys.

Vuonna 2001 YIT osti ruotsalaisen talotekniikkaliiketoimintaa harjoittavan Calor Ab:n, mikä teki yhtiöstä merkittävän teollisuusputkisto- ja lv-urakoitsijan Ruotsissa. Vuonna 2003 toteutunut ABB:n kiinteistöteknisten palvelujen yritysosto täydensi YIT:n vesi- ja lämpötekniikan osaamista ABB:n sähkö- ja ilmastointitekniikan osaamisella sekä toi mukanaan uutta liiketoimintaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä. ABB-kauppa kaksinkertaisti YIT:n henkilöstön.

Kiinteistöteknisiä palveluita laajennettiin kuuteen uuteen maahan Keski-Euroopassa – Saksaan, Itävaltaan, Puolaan, Tšekkiin, Unkariin ja Romaniaan – YIT:n ostettua MCE AG-yhtiön kiinteistötekniset palvelut näissä maissa vuonna 2008. YIT osti saksalaisen kiinteistöteknistä palveluliiketoimintaa harjoittavan Caverion GmbH -konsernin vuonna 2010. Kaupan myötä liiketoiminta Keski-Euroopassa kaksinkertaistui ja YIT nousi Saksan toiseksi suurimmaksi kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajaksi liikevaihdolla mitattuna.[2]

Caverion syntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverion syntyi kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden irtautuessa YIT:stä itsenäiseksi konsernikseen 30. kesäkuuta 2013. Kaupankäynti Caverionin osakkeilla alkoi seuraavana päivänä Helsingin pörssissä.[3]

YIT-konsernin jakautuessa Caverionin ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin YIT:n silloinen toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski.[4] Häntä seurasi vuonna 2014 ruotsalainen Fredrik Strand, joka joutui toukokuussa 2016 lähtemään yhtiöstä sen ajauduttua kannattavuusvaikeuksiin. Strandin seuraajaksi nimitettiin kesäkuussa Ari Lehtoranta, joka nousi tehtävään Caverionin hallituksen puheenjohtajan paikalta. Lehtoranta aloitti toimitusjohtajana vuoden 2017 alussa.[5][6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caverionin palveluksessa oli 31. joulukuuta 2012 18 614 henkilöä, joista 82 % työskenteli Pohjois-Euroopassa ja 18 % Keski-Euroopassa.[7]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuun 2019 lopussa Caverionin kuusi suurinta omistajaa olivat seuraavat:[8]

  1. Antti Herlin 14,76 %
  2. Structor S.A. 12,64 %
  3. Solero Luxco Sarl 8,04 %
  4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,76 %
  5. Mandatum‐yhtiöt 3,51 %
  6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,77 %

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Vuosikatsaus 2018 (PDF) Caverion Oyj. Viitattu 4.10.2019.
  2. a b c Rekisteröintiasiakirja (s. 23) 4.6.2013. Finanssivalvonta [vanhentunut linkki].
  3. Kaupankäynti Caverion Oyj:n osakkeilla alkaa Helsingin pörssissä tänään 1.7.2014. Nasdaq.
  4. YIT:n jakautumisessa syntyvien yhtiöiden toimitusjohtajat selvillä 3.5.2013. Rakennuslehti. Viitattu 15.2.2014.
  5. Noponen, Sami: Caverion sai uuden toimitusjohtajan Ilta-Sanomat. 27.9.2016. Viitattu 4.10.2019.
  6. Fredrik Strand nimitetään Caverion Oyj:n toimitusjohtajaksi (pörssitiedote) caverion.fi. 20.1.2014. Caverion Oyj. Viitattu 4.10.2019.
  7. Rekisteröintiasiakirja (s. 28) 4.6.2013. Finanssivalvonta [vanhentunut linkki].
  8. Suurimmat omistajat caverion.fi. 31.7.2019. Caverion Oyj. Viitattu 25.8.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]