Carl Öhman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Carl Hugo Öhman (s. 18. maaliskuuta 1930 Helsinki) on suomenruotsalainen teatterinjohtaja.

Öhman oli Helsingin Ruotsalaisen teatterin johtajana vuosina 1963−1982. Sen jälkeen hän toimi Finlandia-talon johtajana vuoteen 1988 ja viimeksi Tampere-talon johtajana. Öhman jäi eläkkeelle Tampere-talon johtajan virasta 1997. Carl Öhman oli vuosina 1973−1997 naimisissa viihdeartisti Marjatta Leppäsen kanssa. Vuonna 1994 Öhman sai professorin arvonimen ansioistaan suomalaisen ja suomenruotsalaisen kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Hän on saanut myös yli-intendentin arvonimen vuonna 1983[1].

Väitöskirjaskandaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1995 ruotsalainen kirjallisuustutkija Björn Meidal käsitteli Scandinavica-aikakauslehdessä Öhmanin vuonna 1961 julkaistua kirjaa August Strindberg and the Origin of the Scenic Expressionism. Kirja oli lyhennelmä Öhmanin Michiganin yliopistossa vuonna 1961 julkaistusta tohtorinväitöskirjasta. Meidal löysi kirjasta pahoja puutteita: kyseistä väitöskirjaa ei löytynyt, ei myöskään teoksessa lähteinä mainittuja Strindbergin kirjeitä ja muistiinpanoja löytynyt arkistoista. Lisäksi kirja sisälsi tekaistuja haastatteluja.

Asian tultua julki ilmeni, ettei Michiganin yliopisto tuntenut Öhmania eikä hänen väitöskirjaansa löytynyt Yhdysvalloista. Öhman ilmoitti tämän jälkeen, ettei hän ole filosofian tohtori ”käsitteen suomalaisessa mielessä” vaan hän on saanut tohtoridiplomin yksityisestä amerikkalaisesta Putnay & Roberts Foundation -säätiöstä pidettyään luentosarjan Ann Arborissa vuonna 1961. Tuonnimistä säätiötä ja sen myöntämää tohtorindiplomia ei kuitenkaan löytynyt. Öhmanin mukaan diplomi oli hävinnyt muutossa, mutta hän kertoi löytäneensä kadoksissa olleet Strindbergin kirjeet talonsa ullakolta tyttärensä lelulaatikosta Barbie-nuken patjan alta.

Helsingin yliopiston rehtori asetti tässä vaiheessa asiantuntijaryhmän tutkimaan myös Öhmanin 1959 tekemää lisensiaatintyötä August Strindberg och teatern. Ryhmä sai työnsä valmiiksi 4. heinäkuuta 1996 ja totesi, että Öhmanin lisensiaatintyö perustui useisiin väärennettyihin lähteisiin. Öhman kiisti nämä väitteet. Yliopisto ei kuitenkaan hakenut KHO:lta Öhmanin lisensiaatinarvon peruuttamista, koska lisensiaatintyön valmistumisesta oli kulunut jo lähes 40 vuotta eikä Öhman tänä aikana ollut työskennellyt tieteellisen tutkimuksen parissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 187 ja 287. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.