Sorsapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syksyistä Sorsapuistoa.
Sorsalampi.
Sorsapuistoa hotelli Tornista nähtynä.

Sorsapuisto on 1930-luvulla valmistunut, nykyisellään 4,2 hehtaarin kokoinen vapaa-ajanviettopaikka ja virkistysalue Tampereella Tullin kaupunginosassa. Vuonna 1990 puiston eteläkulmaukseen rakennettiin Tampere-talo ja samalla koko puistoa uudistettiin. Vuosina 1964–1972 Tampere-talon paikalla oli toiminut Tampereen eläintarha, jonka vetonauloja olivat leijonat Tam ja Pere.

Sorsapuisto menneinä aikoina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1900-luvun alkuvuosina sorsapuiston alueella oli perunapeltoja ja pieni vaatimaton lähde, joka puhkesi pieneksi lammeksi, aikalaisen John Tammelan muistitietojen perusteella vuonna 1902 tai 1903. Lampea kutsuttiin Tammelanlammiksi.[1][2]

Sorsapuiston läheisyydessä oleva Lähteenkatu on saanut nimensä Tammelanlammin paikalla olleesta lähteestä.[3]

Vasta 1930-luvun alussa Tammelanlammin ympärille rakennettiin työttömyystöinä virkistysalue. Tammelanlampeen istutettiin 1930-luvulla kesyjä sorsia, minkä johdosta lampea alettiin kutsua Sorsalammeksi.[4][5]

Sorsapuisto nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskellä Sorsapuistoa on lampi, jolla viihtyy paljon lintuja. Sorsien lisäksi niitä ovat muun muassa hanhet ja joutsenet, joita kaupungin puisto-osasto on hankkinut lammelle vuodesta 1939 alkaen. Rannalla olevista lintuhäkeistä löytyy lisäksi muun muassa riikinkukkoja, kalkkunoita ja erilaisia kanarotuja. Lammen keskellä on pieni saari. Kaupunki myi linnut vuonna 2012 Peikkorinteen lintutilalle Askolaan ja vuokraa ne kesäkausiksi Sorsapuistoon. Aiemmin linnut talvehtivat Hatanpään lintulassa.[6]

Puisto on vuosikymmenten mittaan ollut lapsiperheiden suosiossa myös tavallista monipuolisemman leikkivälineistönsä ansiosta. Leikkialueet sijoittuvat eri puolille puistoa. Alueella on aiemmin ollut vuonna 1956 perustettu lasten liikennepuisto ja kahluuallas liukumäkineen. Liikennepuisto siirtyi 1980-luvun lopulla Kalevan kaupunginosaan.

Puiston reunoilla on edustavaa arkkitehtuuria eri aikakausilta. Tampere-talon ohella merkittäviä rakennuksia ovat esimerkiksi Lähteenlinna (E. A. Liuha 1928), Sorsapuistontalo (Jaakko Tähtinen 1937) ja Kalevan lukio (ent. Kalevan yhteiskoulu, Jaakko Ilveskoski 1955).[7][8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hilden, Juhani: Kaikkien aikojen Kaleva. Tampere: Tampere-seura, 1996. ISBN 951-9080-65-1
  • Keskinen, Jouni & Peltola, Jarmo & Suodenjoki, Sami: Tamperelaiset. Tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen 1918–1940. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 79, 2005. ISBN 951-609-245-4.
  • Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  • Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  • Wacklin, Matti: Tammela. Tarinoita torin kulmilta. Tampereen kaupunki, 2008. ISBN 978-951-609-395-9

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hilden 1996, s. 42.
  2. Wacklin 2008, s. 12.
  3. Louhivaara 1999, s. 88–89.
  4. Wacklin 2008, s. 17
  5. Louhivaara 1999, s. 89.
  6. Lähes sata lintua valtaa Tampereen Sorsapuiston huomenna puoliltapäivin Aamulehti. 22.5.2013. Viitattu 7.6.2013.
  7. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) kortti 23: Sorsapuisto ympäristöineen. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 4.4.2020.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 191–193.
  9. Keskinen ym. 2005, s. 112.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]