Erik von Frenckell

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erik von Frenckell
Erik-von-Frenckell.jpg
Kansanedustaja
2.9.1927–31.8.1939
Ryhmä/puolue Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan läänin vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 18. marraskuuta 1887
Helsinki
Kuollut 13. syyskuuta 1977 (89 vuotta)
Espoo
Puolue RKP
Puoliso Ester Margaret Lindberg (1912–)
Lapset Vivica Bandler (1917)
Koulutus diplomi-insinööri (1912)
Arvonimet kaupunginjohtaja (1954)

Erik von Frenckell (18. marraskuuta 1887 Helsinki13. syyskuuta 1977 Espoo) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1931–1955 sekä Olympiakomitean pitkäaikainen jäsen. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana hän toimi vuosina 1927–1939. Kaupunginjohtajan arvonimen von Frenckell sai vuonna 1954. Erik von Frenckell oli naimisissa vuodesta 1912 teatterihistorian tutkijana tunnetun filosofian tohtori Ester-Margaret von Frenckellin kanssa. Teatterinjohtaja Vivica Bandler oli heidän tyttärensä.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erik von Frenckellin vanhemmat olivat luutnantti Carl Theodor von Frenckell ja Fanny Lovisa Ehrnrooth.[1] Valmistuttuaan Dresdenissä Saksassa vuonna 1912 diplomi-insinööriksi von Frenckell palasi Suomeen. Hänen ensimmäiset tehtävänsä olivat pörssitoimintaan liittyviä: Hän toimi Emissioni Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1917–1921 ja sen jälkeen Finansbladetin vastaavana toimittajana vuosina 1924–1940.[2]

Sisällissodan aikaan von Frenckell toimi Tukholmassa Ossian Donnerin johtamassa finanssikomiteassa valkoisen armeijan varainhankkijana.[3]

Erik von Frenckell nousi urheilujohtajaksi heti palattuaan Saksasta opiskelujensa jälkeen. Hän oli perustamassa vuonna 1914 Pallokenttä Oy:tä, joka rakensi Helsingin Töölöön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon peluuseen tarkoitetun nurmikentän.[4] Töölön Pallokentän valmistuttua vuonna 1915 von Frenckell alkoi puhua stadionin saamisesta Helsinkiin.[5] Hän teki maahockeyta tunnetuksi Suomessa julkaisemalla lajin sääntökirjan vuonna 1915[6], vaikka laji ei vielä saanutkaan harrastajia.

Suomen Olympiakomitean jäseneksi von Frenckell valittiin vuonna 1919. Hänen jäsenyytensä kesti erittäin pitkään: 57 vuotta, aina vuoteen 1976.[2] Hän toimi myös Suomen Palloliiton puheenjohtajana vuosina 1918–1952, Kansainvälisen jalkapalloliiton varapuheenjohtajana sekä vuosina 1948–1976 Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä. Hän sai FIFA:n pitämään vuoden 1927 kongressinsa Helsingissä.

XII olympiadin kisojen järjestely­toimi­kunta kesällä 1938: Erik von Frenckell (vas.), Mauno Pekkala, Urho Kekkonen, Jussi Tossavainen, Ernst Krogius, Jukka Rangell, Johan Helo ja Hugo Österman.

Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan von Frenckell teki kaikkensa saadakseen olympiakisat Helsinkiin. Hän oli Stadion-säätiön ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1927–1977 ja toimi sekä vuoden 1940 järjestelytoimikunnan jasenenä eroten siitä keväällä 1939, mutta jatkoi perustetun Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkönä eli n.s. "olympiakomissaarina". Vuoden 1952 kisoissa von Frenckell valiittiin olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi.

Toisen maailmansodan aikana von Frenckell toimi Helsingin kaupungin väestösuojelupäällikkönä 25.12.1939–15.3.1940 [7] ja majurin arvoisena Porkkalan evakuointipäällikkönä syyskuussa 1944.

Suomen ensimmäisen autoilujärjestön, Suomen Autoklubin, puheenjohtajana Erik von Frenckell toimi vuosina 1931–1956 ja tämän tehtävän jätettyään hänet nimitettiin klubin kunniapuheenjohtajaksi. Von Frenckell oli aktiivinen autoilun puolestapuhuja ja innokas automies itsekin, hän osallistui jo vuonna 1921 järjestettyyn Hangon ajoon.

Tammelaan perustettiin vuonna 1949 Saaren kartanon maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Von Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan, ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimekseen Eerikkilä. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.

Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1935–1945 ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1960.[2] Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja Vivica Bandler) osti aina matkalipun.

Urheiluansioistaan Erik von Frenckell sai vuonna 1948 Suomen urheilun suuren ansioristin. Hänet on valittu myös Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen vuonna 1993. Satavuotias Töölön Pallokenttä nimettiin 13. kesäkuuta 2015 hänen mukaansa: ykkösnurmesta tuli Erik von Frenckellin kenttä. Frenckell perusti Pallokenttä Oy:n Helsingin Töölöön vuonna 1915.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mitä Missä Milloin 1953, s. 46.. Otava.
  • Nygrén, Helge – Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 1, s. 61. Oy Scandia Kirjat Ab 1978. ISBN 951-9466-05-3.
  • Jalkapallon Pikku Jättiläinen. WSOY 2003. ISBN 951-0-27037-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, s. 155.
  2. a b c Kolbe, Laura: Frenckell, Erik von (1887–1977). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Markku Kuisma: Sodasta syntynyt - Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista 1914-1920, s. 58. WSOY, 2011. ISBN 9789510381571. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.4.2017).
  4. Bollis juhlii pyöreitä tänä vuonna Helsingin Kaupunki. 3.2.2017. Viitattu 13.4.2017.
  5. Olympiastadion 1938-2016 (...Erik von Frenckell esitti Pallokentän vihkiäistilaisuudessa 1915 ajatuksen stadionin rakentamisesta sen viereen....) Stadion. 2016. Viitattu 13.4.2017.
  6. Erik von Frenckell Hockeyliitto. Viitattu 13.4.2017.
  7. Kansallisarkisto Sörn: T 19585 / IV Ca
  8. 57 vuotta Suomen urheilun ykköspomona – saa vihdoin oman kentän 27.5.2015. Helsingin Uutiset. Viitattu 29.5.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peake, Rose-Marie: Villa Frenckell, Huvilakatu yksi: Idyllin värikkäät vaiheet. Cargotec, Helsinki: 2012. (Teos kertoo von Frenckellin kotitalosta.)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]