Annie Furuhjelm
Annie Fredrika Furuhjelm (11. joulukuuta 1859 Novoarhangelsk, Alaska – 17. heinäkuuta 1937 Hyvinkää)[1] oli suomalainen toimittaja, naisasialiikkeen aktivisti ja kirjailija.[2] Hän oli RKP:n kansanedustaja 1914–1924 ja 1927–1929 Uudenmaan läänin vaalipiiristä.[1]
Alaskassa syntyneen Furuhjelmin vanhemmat olivat silloin Venäjälle kuuluneen Alaskan kuvernööri, amiraali Johan Hampus Furuhjelm ja ruotsalais-skotlantilainen Anna Elisabeth von Schoultz. Annie Furuhjelm muutti Suomeen 1872 ja pääsi Helsingin saksalaisesta tyttökoulusta 1876 sekä valmistui Helsingin ruotsalaisesta jatko-opistosta 1887.[2]
Furuhjelm toimi kirjallisuusarvostelijana, kirjailijana, puhujana ja vuosina 1901–1908 Nutid-lehden päätoimittajana sekä 1919–1927 Astra-lehden toimittajana.[1]
Furuhjelm oli presidentin valitsijamies presidentinvaalissa 1925 ja kuului myös RKP:n keskushallitukseen.[1]
Furujelm oli Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja 1904–1908 ja puheenjohtaja 1908–1913, Suomen ruotsalaisen naisliiton (Svenska Kvinnoförbundet) puheenjohtaja 1907–1937, Kansainvälisen Naisten äänioikeusliiton (IWSA) johtokunnan toinen varapuheenjohtaja 1909–1920 sekä Naisten äänioikeusliiton Suomen osaston puheenjohtaja.[2][1]
Annie Furuhjelmin kaksi veljeä, Urjalan Honkolan kartanoa hoitaneet kihlakunnantuomari Elis Furuhjelm ja everstiluutnantti Otto Furuhjelm joutuivat vuoden 1918 sisällissodan aikana punaisten murhaamiksi.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kvinnorna och lantdagsvalen. 1910
- Människor och öden. Söderström, Helsingfors 1932
- Den stigande oron. Schildt, Stockholm 1935
- Gryningen : efterlämnade minnen ur kvinnorörelsens historia. Söderström, Helsingfors 1939
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Annie Furuhjelm Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ a b c Venla Sainio: Furuhjelm, Annie (1859–1937) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 3.9.2016.
- ↑ Alex Snellman: Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939, s. 217–218, 234, 261–262. Helsingin yliopisto 2014.
|
