Suomen Jääkiekkoliitto
| Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1929 |
| Puheenjohtaja | Harri Nummela |
| Toimitusjohtaja | Sami Kauhanen |
| Aiheesta muualla | |
| www.finhockey.fi | |
Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf on jääkiekkoa ja rullakiekkoa Suomessa hallinnoiva urheilujärjestö. Se on Kansainvälisen Jääkiekkoliiton jäsen. Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Sami Kauhanen, joka korvasi tehtävässä Matti Nurmisen.[1][2][3] Liiton puheenjohtajana on toiminut 7. tammikuuta 2016 alkaen Harri Nummela.[2]
Suomen Jääkiekkoliitto on yksi Suomen suurimmista urheilujärjestöistä. Sillä oli keväällä 2020 noin 75 000 lisenssipelaajaa.[4] Jääkiekkoliitto vastaa Suomen jääkiekkomaajoukkueesta ja kansallisesta kilpatoiminnasta. Tosin SM-liigalla on oma hallituksensa.
Jääkiekkoliiton painopistealueet ovat valmennuksen kehittäminen, kansainvälinen menestys maajoukkuetasolla, nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa, naisten ja tyttöjen toiminnan kehittäminen, harrastusmielessä pelaamisen mahdollistaminen sekä rullakiekon tukeminen.[5] Liitolla on 14 valiokuntaa, jotka vastaavat eri toiminta-alueista.[6]
Maajoukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 19-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 17-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 16-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 22-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 20-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 18-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 16-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue
Suomessa järjestetyt ja järjestettävät turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luettelo Suomessa järjestetyistä maaotteluturnauksista, perässä on Suomen sijoitus.
Naisten turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 1992 – pronssia
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2009 – pronssia
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2019 – hopeaa
Miesten turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965 – 7.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1974 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1997 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2003 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2012 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2013 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2022 – kultaa
- Karjala-turnaus
U20-turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1976 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1980 – hopeaa
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1985 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1990 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1998 – kultaa
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2004 – pronssia
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2016 – kultaa
U18-turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1978 – kultaa
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1987 – 4.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1994 – 4.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2001 – pronssia
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2007 – 7.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2014 – 6.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rahoituksen lähde | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus | 1 480 000 €[7] | 1 480 000 €[7] |
Liiton hallitus vuosina 2016–2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pasi Kainulainen
- Riku Kallioniemi
- Saku Koivu
- Mikko Kuparinen
- Jyrki Louhi
- Harri Martinmäki
- Harri Nummela, puheenjohtaja
- Emma Terho
- Jukka Toivakka[8]
Jääkiekkoliiton puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Jääkiekkoliiton toimitusjohtajat vuoteen 2001 saakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niilo Koskinen, 1929
- Toivo Ylimaa, 1929–1931
- Aaro Kivilinna, 1932–1936
- Ilmari Honkanen, 1936–1938
- Uolevi Lamppu, 1938–1939
- Osmo Kupiainen, 1939–1940
- Erkki Saarinen, 1940–1941
- Uolevi Lamppu, 1941
- Esko Similä, 1941
- Jalle Vallikari, 1942–1945
- Emil Kauhtio, 1945
- Jalle Vallikari, 1945
- Tauno Luomi, 1946
- Olavi Liekoski 1946–1949
- Erkki Wuolio, 1949–1952
- Reijo Mannerla, 1952–1972
- Esko Paltanen, 1972–1973
- Heimo Huotari, 1973–1974
- Teuvo Holopainen, 1974–1977
- Göran Stubb, 1977–1984
- Tor Jungman, 1984–1986
- Lalli Partinen, 1986–1988
- Esko Paltanen, 1988–1989
- Jukka-Pekka Vuorinen, 1989–2001
Liiton ensimmäisinä vuosina toimitusjohtajasta käytettiin nimitystä sihteeri-toiminnanjohtaja.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pasi Mennander: Leijonat - Jääkiekkoliiton uusi toimitusjohtaja Sami Kauhanen: "Innostavaa aikaa – Strategia antaa suunnan" www.leijonat.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ a b Päätös on tehty! Harri Nummela ottaa Kummolan paikan tammikuussa 28.11.2015. Yle Urheilu. Viitattu 28.11.2015.
- ↑ Toimitus: Leijonat - Sami Kauhasesta Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja www.leijonat.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Veikkaus: X - Veikkauksen asiakaslehti Veikkaus.fi. Viitattu 30.12.2022.
- ↑ SJL strategia 2007–2010 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 25. huhtikuuta 2007. PDF
- ↑ VALIOKUNNAT 2006–2007 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 2.5.2006. Viitattu 25. huhtikuuta 2007.
- ↑ a b Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.
- ↑ Leijonat.fi – Liittohallitus leijonat.fi. Arkistoitu 17.3.2017. Viitattu 11.7.2018.
- ↑ Ensimmäinen ex-ammattilainen kiekkoliiton johtoon? mtvuutiset.fi. 11.11.2008. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Kenraalimajurista Rautakansleriin - nämä miehet ovat johtaneet Jääkiekkoliittoa yle.fi. 28.11.2015. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Honkavaara, Aarne ym: Kaukalon leijonat, s. 183. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ Uutta elämässäni: ”Ikäihmisten asiat ovat lähellä sydäntä” ET. 23.2.2016. Viitattu 4.1.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Alankomaat • Andorra • Arabiemiirikunnat • Argentiina • Armenia • Australia • Azerbaidžan • Belgia • Bosnia-Herzegovina • Brasilia • Bulgaria • Chile • Espanja • Etelä-Afrikka • Etelä-Korea • Hongkong • Itävalta • Intia • Irlanti • Islanti • Iso-Britannia • Israel • Italia • Jamaika • Japani • Kanada • Kazakstan • Kiina • Kirgisia • Kreikka • Kroatia • Kuwait • Latvia • Liechtenstein • Liettua • Luxemburg • Macao • Makedonia • Malesia • Marokko • Meksiko • Moldova • Mongolia • Namibia • Norja • Pohjois-korea • Portugal • Puola • Qatar • Ranska • Romania • Ruotsi • Saksa • Serbia • Singapore • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Taiwan • Tanska • Thaimaa • Tšekki • Turkki • Ukraina • Unkari • Uusi-Seelanti • Valko-Venäjä • Venäjä • Viro • Yhdysvallat |
