Suomen Jääkiekkoliitto
| Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1929 |
| Puheenjohtaja | Harri Nummela |
| Toimitusjohtaja | Matti Nurminen |
| Aiheesta muualla | |
| www.finhockey.fi | |
Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf on jääkiekkoa ja rullakiekkoa Suomessa hallinnoiva urheilujärjestö. Se on Kansainvälisen Jääkiekkoliiton jäsen. Toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Matti Nurminen ja puheenjohtajana 7. tammikuuta 2016 alkaen Harri Nummela.[1]
Suomen Jääkiekkoliitto on yksi Suomen suurimmista urheilujärjestöistä. Sillä on yli 60 000 lisenssipelaajaa.[2] Jääkiekkoliitto vastaa Suomen jääkiekkomaajoukkueesta ja kansallisesta kilpatoiminnasta, tosin SM-liigalla on oma hallituksensa.
Jääkiekkoliiton painopistealueet ovat valmennuksen kehittäminen, kansainvälinen menestys maajoukkuetasolla, nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa, naisten ja tyttöjen toiminnan kehittäminen, harrastusmielessä pelaamisen mahdollistaminen sekä rullakiekon tukeminen.[2] Liitolla on 14 valiokuntaa, jotka vastaavat eri toiminta-alueista.[3]
Maajoukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 19-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 17-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 16-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 22-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 20-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 18-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 16-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue
Suomessa järjestetyt/järjestettävät turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luettelo Suomessa järjestetyistä maaotteluturnauksista, perässä Suomen sijoitus.
Naisten turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 1992 – pronssia
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2009 – pronssia
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2019 – hopeaa
Miesten turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965 – 7.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1974 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1997 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2003 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2012 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2013 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2022 –
- Karjala-turnaus
U20-turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1976 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1980 – hopeaa
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1985 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1990 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1998 – kultaa
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2004 – pronssia
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2016 – kultaa
U18-turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1978 – kultaa
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1987 – 4.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1994 – 4.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2001 – pronssia
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2007 – 7.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2014 – 6.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rahoituksen lähde | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus | 1 480 000 €[4] | 1 480 000 €[4] |
Hallitus vuosina 2016–2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pasi Kainulainen
- Riku Kallioniemi
- Saku Koivu
- Mikko Kuparinen
- Jyrki Louhi
- Harri Martinmäki
- Harri Nummela, puheenjohtaja
- Emma Terho
- Jukka Toivakka[5]
Jääkiekkoliiton puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Päätös on tehty! Harri Nummela ottaa Kummolan paikan tammikuussa 28.11.2015. Yle Urheilu. Viitattu 28.11.2015.
- ↑ a b SJL strategia 2007–2010 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 25. huhtikuuta 2007. PDF
- ↑ VALIOKUNNAT 2006–2007 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 2.5.2006. Viitattu 25. huhtikuuta 2007.
- ↑ a b Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.
- ↑ Leijonat.fi – Liittohallitus leijonat.fi. Arkistoitu 17.3.2017. Viitattu 11.7.2018.
- ↑ Ensimmäinen ex-ammattilainen kiekkoliiton johtoon? mtvuutiset.fi. 11.11.2008. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Kenraalimajurista Rautakansleriin - nämä miehet ovat johtaneet Jääkiekkoliittoa yle.fi. 28.11.2015. Viitattu 10.3.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Alankomaat • Andorra • Arabiemiirikunnat • Argentiina • Armenia • Australia • Azerbaidžan • Belgia • Bosnia-Herzegovina • Brasilia • Bulgaria • Chile • Espanja • Etelä-Afrikka • Etelä-Korea • Hongkong • Itävalta • Intia • Irlanti • Islanti • Iso-Britannia • Israel • Italia • Jamaika • Japani • Kanada • Kazakstan • Kiina • Kirgisia • Kreikka • Kroatia • Kuwait • Latvia • Liechtenstein • Liettua • Luxemburg • Macao • Makedonia • Malesia • Marokko • Meksiko • Moldova • Mongolia • Namibia • Norja • Pohjois-korea • Portugal • Puola • Qatar • Ranska • Romania • Ruotsi • Saksa • Serbia • Singapore • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Taiwan • Tanska • Thaimaa • Tšekki • Turkki • Ukraina • Unkari • Uusi-Seelanti • Valko-Venäjä • Venäjä • Viro • Yhdysvallat |
