Helsingin Palloseura

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HPS
HPS logo 2014.gif
Koko nimi Helsingin Palloseura
Lempinimet Vihreät Jääkärit, Hopsi
Perustettu 29. marraskuuta 1917 (100 vuotta sitten)
Kaupunki Suomen lippu Helsinki, Suomi
Kenttä JYA Housing Areena
Sarja Kolmonen
Sarjataso 4.
Värit          
Puheenjohtaja Kurt Grönlund[1]
Päävalmentaja Janne Viljamaa
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Mitalit
Suomenmestaruuskilpailut, A-sarja, SM-kilpailu, Mestaruussarja
Kultaa Kultaa 1921, 1922, 1926, 1927, 1929, 1932, 1934, 1935, 1957
Hopeaa Hopeaa 1920, 1924, 1931, 1936, 1945
Pronssia Pronssia 1930, 1948
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1962

Helsingin Palloseura eli HPS on vuonna 1917 perustettu urheiluseura, joka nykyisin keskittyy jalkapalloon. Miesten jalkapallossa se on voittanut yhdeksän Suomen mestaruutta ja on yksi maan menestyksekkäimmistä seuroista. Kaudella 2018 se pelaa neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Kolmosessa. HPS:n naisten edustusjoukkue pelaa kaudella 2018 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Naisten Ykkösessä.

Nykyisin seura toimii Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueella. Marraskuussa 2016 siihen kuului noin 1 050 jäsentä.[2] Junioripelaajien määrällä mitattuna HPS oli vuonna 2017 Helsingin neljänneksi suurin jalkapalloseura.[3]

Jalkapallon lisäksi HPS:ssa on aikoinaan pelattu myös jääpalloa, koripalloa, jääkiekkoa ja käsipalloa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallomestaruuden 1927 voittanut HPS:n joukkue.

Helsingin Palloseura perustettiin Kalevankatu 8–10:ssä Helsingin suomalaisen lyseon toverikunnan huoneessa 29. marraskuuta 1917. Perustajat olivat Yrjö Tornivuori, joka valittiin HPS:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, seuran ensimmäinen sihteeri Arvi Katajavuori , Toivo Ylimaa, Niilo Koskinen, Bruno Mantila, Urho Lehtonen, Arvi Ristimäki ja Paul Tallqvist.[4] Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HPS:n miehet pelasivat syyskuussa 1918 HIFK:ta vastaan.lähde? Seuran kulta-aikaa olivat 1920- ja 30-luvut.[5] Se ylsi vuonna 1920 SM-loppuotteluun, jonka kuitenkin hävisi ÅIFK:lle lukemin 1–2. Ensimmäisen Suomen-mestaruuden se voitti vuotta myöhemmin 1921. Se voitti mestaruudet lisäksi vuosina 1922, 1926, 1927 ja 1929 ja sijoittui hopealle 1924.[6] 1930-luvulla HPS voitti kolme mestaruutta kausina 1932, 1934 ja 1935. Tuolloin maajoukkueenkin runko muodostui Palloseuran pelaajista. 1940-luvulla menestys oli puolestaan vaihtelevaa. Lisäksi sotavuodet häiritsivät Suomen jalkapalloilua.

Vuosina 1950–1955 HPS:n miehet pelasivat Suomen sarjassa. Miesten mestaruussarjassa se pelasi taas vuonna 1956, jolloin se säilytti sarjapaikkansa niukasti. Vuotta myöhemmin HPS voitti toistaiseksi viimeisimmän Suomen mestaruutensa.lähde? Seuraavalla kaudella 1958 mestaruus oli jälleen lähellä, sillä HPS päätyi tasapisteisiin Kuopion Palloseuran kanssa. Kultamitali ratkaisiin uusintaottelulla, jonka KuPS voitti 1–0 jatkoajan jälkeen. Vuonna 1962 se voitti Suomen Cupin kukistaen finaalissa Maakuntasarjan Rovaniemen Palloseuran 5–0. Cup-voitto toi HPS:lle paikan Cup-voittajien cupiin, jossa se putosi tšekkoslovakialaiselle Slovan Bratislavalle yhteismaalein 2–12. Vuonna 1964 HPS pelasi toistaiseksi viimeisen kautensa Mestaruussarjassa ja vietti seuraavat vuosikymmenet alemmilla sarjatasoilla.[5]

1970–1990-luvuilla HPS:n miesten joukkue pelasi 1. divisioonassa, 2. divisioonassa ja 3. divisioonassa.lähde? Vuonna 1999 se luopui miesten Kakkosen paikastaan talousvaikeuksien vuoksi.[5] Tämän jälkeen seura aloitti taipaleensa kohti ylempiä sarjoja alimmaisesta miesten Seiskasta. Kaudella 2018 se pelaa miesten Kolmosessa.

Identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HPS on usein yhdistetty Helsingin Vallilan kaupunginosaan ja edustaneen aikoinaan suomenkielistä työväenluokkaa, mutta vielä 1920-luvulla seura sijoittui selkeästi Pitkänsillan porvarilliselle eteläpuolelle. Esimerkiksi ottelut ja harjoitukset järjestettiin Kaisaniemen kentällä, Eläintarhan kentällä ja Töölön pallokentällä. Pitkänsillan työväenluokkaiselta pohjoispuolelta haettiin vaikutteita, mutta ei kauempaa kuin Haapaniemen kentältä, jossa sillä oli muiden helsinkiläisseurojen tavoin harjoitusvuoroja. HPS:n kokoontumiset keskittyivät Helsingin ydinkeskustaan, ja merkittävät pelaajasiirrot HPS:aan tapahtuivat enimmäkseen Pitkänsillan eteläpuolelta kotoisin olevista joukkueista HJK:sta ja KIF:sta. Töölön pallokenttä oli HPS:n kotikenttä 1980-luvulle asti.[7]

HPS:n perustajat ja alkuvuosien seura-aktiivit olivat Ressun lukion oppilaita, jotka useimmiten jatkoivat opintojaan yliopistossa. Ensimmäisen vuosikymmenen ajan myös seurassa vallitsi porvarillinen, keskiluokkainen ja akateeminen aatemaailma. Esimerkiksi alkuvuosien toimihenkilöistä Yrjö Tornivuori oli koulutukseltaan juristi, ja Kauko Karvonen ja Aarre Linna insinöörejä, joita edustusjoukkueessa pelasi kaikkiaan seitsemän. Vuonna 1922 HPS:n puheenjohtajaksi valittu Kauko Karvonen oli teekkari ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Seura oli pitkään perustajajäsentensä hallinnoimma ja siten aatemaailmaltaan heidän kaltaisensa.[8]

1920-luvun lopulla Työväen Urheiluliiton seuroista siirtyi pelaajia HPS:n miesten edustusjoukkueeseen ja samalla perustajajäsenten määrä väheni. HPS:n jäsenistö ja edustusjoukkue alkoivat siirtyä sosiaaliselta taustaltaan työväen suuntaan. Työläisten oli helppo liittyä HPS:aan, sillä nuorella seuralla ei ollut vanhojen seurojen rasitteita. HPS alkoi yleisesti muotoutua suomenkielisen työväestön seuraksi.[8]

Sotien jälkeen HPS:n ydinalueeksi tuli Vallila, jossa sen asema oli vahvimmillaan 1940- ja 50-luvuilla, jolloin myös junioritoiminta keskittyi sinne. Kannattajia seuralla oli kuitenkin Pitkänsillan molemmilla puolilla.[8]

1980-luvulla HPS:n toiminta siirtyi Vallilasta Pakilan ja Paloheinän alueelle, koska Vallilan väestöpohja ei enää mahdollistanut laajaa nuorisotoimintaa. Aleellisen siirron myötä junioritoiminta virkistyi uudelleen, vaikka edustusjoukkueella oli vielä keskeinen asema seuran toiminnassa.[9]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 21. toukokuuta 2018.[10]

4 Juho Sihvola

6 Aki Tuunela

7 Juho Hirvonen

9 Arttu Wuori

10 Santeri Hirvonen

11 Joonatan Räsänen

12 Eetu Anttila

13 Akseli Kulikoff

14 Emil Asp

15 Otto Annala

17 Tomas O´shaughnessy

18 Mikko Noronen

19 Pasi Paakki

22 Eero Puro

23 Olli Annala

24 Saku Sainio

27 Erno Kähkönen

28 Elmer Laaksonen

29 Rasmus Lindfors

88 Roope Auvinen

90 Sander Paukku

33 Lauri Saarikoski

45 Valtteri Hirvonen

91 Daniel Ivanov

Valmennusryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joukkueenjohto: Sanna Olin
  • Vastuvalmentaja: Janne Viljamaa
  • Valmentaja: Ramiro Muñoz Calvo
  • Maalivahtivalmentaja: Matti Mäntynen

[11]

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HPS
HPS logo 2014.gif
Koko nimi Helsingin Palloseura
Lempinimet Vihreät Jääkärit, Hopsi
Perustettu 29. marraskuuta 1917 (100 vuotta sitten)
Kaupunki Suomen lippu Helsinki, Suomi
Kenttä JYA Housing Areena
Sarja Naisten Ykkönen
Sarjataso 2.
Värit          
Puheenjohtaja Kurt Grönlund
Päävalmentaja Jari Antola[12]
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu

HPS:n naisten edustusjoukkue pelaa kaudella 2018 Naisten Ykkösessä. Seuralla on myös naisten kakkos-, kolmos- ja nelosjoukkueet sekä Queens-harrastejoukkue.[13]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 21. toukokuuta 2018.[14]

Nro Paikka Pelaaja
1 Suomi Ida-Sofia Helppikangas
3 Suomi Ella Haaksluoto
4 Suomi Hanna Posa
5 Suomi Tia Painilainen
6 Suomi Ella Andberg
7 Suomi Eevi Holopainen
10 Ruotsi Lois Edvardsson
12 Suomi Piipa Kämppi
14 Suomi Aino-Marja Lehtinen
15 Suomi Miila Palkama
18 Suomi Kiia Kaljunen
19 Suomi Emma Järvinen
21 Suomi Minna Pelkonen
22 Suomi Oona Antola
23 Suomi Anna Eld
24 Suomi Susanna Silvennoinen
31 Suomi Erika Strand
33 Suomi Sini Hakala
34 Suomi Aino Viinamäki
39 Suomi Anni Varjonen
40 Suomi Sanna Saurila
46 Suomi Sara Järvinen
90 Suomi Sofia Litendahl
91 Suomi Dali Meller
92 Suomi Hanna Onufriew

Valmennusryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joukkueenjohtaja, valmentaja: Toni Anttila
  • Päävalmentaja: Jari Antola
  • Valmentaja: Mikko Rolig
  • Maalivahtivalmentaja: Matti Mäntynen
  • Lääkäri: Martti Tommiska
  • Valmennuspäällikkö: Jari Möykky
  • Fysioterapeutti, urheiluhieroja: Anu Seppä
  • Valokuvaaja: Sara Niemistö

[12]

Muut joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Palloseuran miesten kakkosjoukkue pelaa kaudella 2018 Nelosessa ja Jägers-niminen joukkue Kutosessa. Seuralla on myös 35-vuotiaiden ikämiesjoukkue[15] ja Knights-niminen harrastejoukkue juniorijoukkueiden lasten iseille.[16] Naisten kakkosjoukkue pelaa Naisten Kolmosessa, kolmosjoukkue Naisten Nelosessa ja nelosjoukkue Naisten Vitosessa. Lisäksi HPS:llä on naisten harrastejoukkue Queens.[15]

HPS:llä on lukuisia juniorijoukkueita. Pojissa nuorimpia ovat 6-vuotiaat, jotka muodostavat P12–13-joukkueen, ja vanhimpia A-juoniorit. Tytöissä nuorimmat muodostavat 8-vuotiaiden T10–11-joukkueen, ja vanhimmat 17–18-vuotiaiden GPSB (00–02) -joukkueen.[15]

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HPS:n joukkueet pelaavat kotiottelunsa Paloheinän osa-alueella sijaitsevalla JYA Housing Areenalla, joka tunnetaan myös nimellä Paloheinän tekonurmi. Kenttä valmistui toukokuussa 2014, ja sen rakentaminen toteutettiin HPS:n ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston yhteisprojektina, jossa aiempi Sokkarin hiekkakenttä korvattiin jalkapallonurmikentällä. Alusta sisältää täysimittaisen jalkapallokentän, ja lisäksi siinä on mahdollisuus pelata poikittain kahdella pienemmällä kentällä juniorien pelejä.[17][18] Kentän yhteydessä sijaitsee HPS-kahvila.[19] Lisäksi alueelle suunnitellaan pukukoppirakennusta, johon on tarkoitus sijoittaa seuran toimistotila ja kentän muut tukitoiminnot.[18]

Seuran harjoitukset järjestetään kesäkausilla pääsääntöisesti JYA Housing Areenalla sekä HPS-juniorikentällä Pakilan yläasteen vieressä.[20] HPS-juniorikentän ohessa sijaitsee myös HPS-halli.[21]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HPS pelasi jääkiekkoa vuosina 1928–34 ja sijoittui hopealle vuosina 1929, 1932 ja 1934.

Vuonna 1934 HPS:n pelaajat suivaantuivat erotuomarin heidän mielestään virheellisesti hyväksymästä maalista piirisarjan ottelussa Unitaksen joukkuetta vastaan. HPS lopetti ottelun ja koko jääkiekkotoimintansa tähän tapaukseen. Jääkiekon SM-sarjan maratontaulukossa HPS on erikoisuus vain yhdellä tappiollaan.[22]

Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HPS selvisi jääpallon SM-loppuotteluun jo vuonna 1920, mutta hävisi kuitenkin sen Viipurin WBJS:lle eli Susille maalein 3–8.[23] Varsinaiseen SM-sarjaan seura osallistui 1931, 1936, 1939, 1941, 1946, 1947, 1948 ja 1950.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindbohm, Kristian: Vihreät jääkärit – Helsingin Palloseuran sadan vuoden matka mestarista kasvattajaksi 1917–2017. Helsingin Palloseura ry, 2017. ISBN 978-952-93-8509-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johtokunta - Helsingin palloseura Helsingin Palloseura. Viitattu 16.6.2016.
  2. Seura HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 8.6.2017.
  3. Infograafi 2017 HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 8.6.2017.
  4. Lindbohm 2017, s. 10.
  5. a b c Jääskeläinen, Tuomas: Helsingin Palloseuran suuruuden päivät Yle Elävä arkisto. 23.4.2014. Yleisradio. Viitattu 30.1.2017.
  6. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 146. Otava, 1968.
  7. Lindbohm, s. 37–38.
  8. a b c Lindbohm, s. 38.
  9. Lindbohm, s. 274.
  10. Pelaajat - Helsingin palloseura HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 21.5.2018.
  11. Yhteystiedot - Helsingin palloseura HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 21.5.2018.
  12. a b Yhteystiedot - Naiset edustus - Helsingin Palloseura Hps.fi. Viitattu 21.5.2018.
  13. HPS joukkueet aikuiset Hps.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 21.5.2018.
  14. Helsingin Palloseura Naiset Viitattu 1.5.2018.
  15. a b c HPS joukkueet Hps.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 22.5.2018.
  16. Knights - Helsingin palloseura Hps.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 22.5.2018.
  17. Pelit Paloheinässä HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 21.5.2018.
  18. a b JYA Housing Areena – Tiedot HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 21.5.2018.
  19. HPS-kahvila HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 8.6.2017.
  20. Kentät ja tilat HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 21.5.2018.
  21. HPS Juniorikenttä / HPS-halli HPS.fi. Helsingin Palloseura. Viitattu 21.5.2018.
  22. Aarne Honkavaara & al.: Kaukalon leijonat – suomalaista jääkiekkoa 60 vuotta, s. 13. US-Mediat Oy, 1989. ISBN 952-90-1338-8.
  23. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 186. Otava, 1970.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]