Ressun lukio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusanat ”Helsingin lyseo” ja ”Helsingin reaalilyseo” ohjaavat tänne. Entisistä ruotsinkielisistä kouluista kerrotaan artikkeleissa Helsingfors lyceum ja Svenska lyceum i Helsingfors.
Ressun lukio
Logo
Logo
Ressun julkisivu Lönnrotinkadun puolelta. Koulun edessä Elias Lönnrotin muistomerkki
Ressun julkisivu Lönnrotinkadun puolelta. Koulun edessä Elias Lönnrotin muistomerkki
Sijainti Kalevankatu 8–10, Helsinki
Koordinaatit 60°10′1″N, 24°56′18″E
Tyyppi lukio
Perustettu 1891
Rehtori Ari Huovinen
Luokat 1–4 (lukio)
Oppilaita 680
Verkkosivut

Ressun lukio on Helsingin keskustassa osoitteessa Kalevankatu 8–10 sijaitseva toisen asteen oppilaitos. Sen edeltäjä, Helsingin Suomalainen Reaalilyseo, perustettiin vuonna 1891 vastapainoksi latinan ja klassisten aineiden opetukseen keskittyneille oppikouluille, ja se on yksi Suomen vanhimpia suomenkielisiä oppikouluja. Nykyään lukiossa on noin 680 opiskelijaa. Koulun rehtori on Ari Huovinen.

Koulun tontti rajoittuu toiselta puolelta Lönnrotinpuistikkoon, toiselta puolelta Kalevankatuun. Lönnrotinpuistikko on Lönnrotinkadun varrella Vanhaa kirkkoa vastapäätä sijaitseva pieni puistomainen aukio, jonka keskellä on Elias Lönnrotin patsas.

Koulun historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulu perustettiin poikakouluna senaatin päätöksellä vuonna 1891 opettamaan reaaliaineita ja uusia kieliä aikaisemman latinaan painottuneen opetuksen sijaan. Koulu muutti Normaalilyseon rehtorin virka-asunnosta omiin tiloihinsa nykyiselle paikalleen jo 1892 silloiselle Vladimirinkadulle (nykyinen Kalevankatu). Koulurakennus on pysynyt remonteista huolimatta nykyisen mallisena käytännössä jo vuodesta 1914.

Ennen toista maailmansotaa Ressussa käynnistyi ensimmäisenä Suomessa linja pitkää ranskaa opiskeleville. Sodan jälkeen koulussa opiskeli enimmillään noin 800 oppilasta – koulun koko historian aikana yhteensä 11 000. Ressu vaihtui vuoden 1978 syksyllä viimeisenä Suomessa poikakoulusta yhteiskouluksi; tällöin se myös siirtyi valtiolta Helsingin kaupungille. Vuoden 1987 syksystä koulu oli mukana luokattoman lukion kokeilussa ja vuoden 1989 syksystä lähtien on koulussa toteutettu syvää lukion tuntijaon valinnaistamiskokeilua.[1]

Nimi Ressu on alkujaan koululaisten keksimä slanginimi, joka oli väännös koulun alkuperäisestä nimestä Helsingin Suomalainen Reaalilyseo. Vuonna 1914 pudotettiin koulun nimestä pois Reaali-sana ja vuonna 1950 Suomalainen-sana. Koulun nimi oli vuosien 1950–1977 ajan Helsingin lyseo. Jo kauan yleisesti käytetty nimi Ressu virallistettiin vuonna 1977, kun Helsingissäkin siirryttiin peruskouluun. Tämän jälkeen vanhassa oppikoulurakennuksessa toimivat Ressun yläaste ja Ressun lukio. Vuonna 1995 yläaste yhdistyi Lapinlahden ala-asteen kanssa Ressun peruskouluksi, joka sijaitsee Lapinlahdenkadulla. [2]

Vuodet poikakouluna ovat kaukana takanapäin, sillä nykyään valtaosa (noin 23) koulun oppilaista on tyttöjä. Ressussa ilmestyy neljä lehteä: Pärskeitä, yhteiskunnallinen ja poliittisesti sitoutumaton Agitaattori, kulttuurilehti Nyrpeä Elitisti ja verkkolehti Briljantti.

Sijoittuminen vertailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ressun keskiarvoraja on Helsingin ja Suomen lukioiden korkeimpia – vuonna 2009 9,38[7]. MTV3:n vuodesta 2002 julkaisemassa lukiovertailussa Ressu on sijoittunut joka vuosi kärkikaksikkoon.[8]

Kansainvälisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 Ressussa aloitti kansainvälinen International Baccalaureate -linja. Ensimmäiset IB:läiset valmistuivat vuonna 2005. Ressun lukiolla on paljon yhteyksiä muiden maiden oppilaitoksiin. Yhteistyökouluja on Kiinassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Virossa. Ressun lukio on samalla myös Suomen lukioiden Kiina-koordinaattori. Ressussa käy paljon arvovaltaisia vieraita muista maista ja ministeritason vierailijoita on käynyt muun muassa Saksasta, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Skotlannista, Belgiasta ja Venäjältä.

Vuoden Ressut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ressun lukion perinneyhdistys Ressut ry on vuodesta 1996 valinnut vuoden Ressun. Ressut ry:n hallitus voi valita vuoden Ressuksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut Ressun lukion hyväksi.

Lähde[9]

Ressussa opiskelleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


* = Nykyinen Ressun opiskelija

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koulun historia Helsingin kaupunki. Viitattu 25.12.2016.
  2. http://opspro.peda.net/heinola/viewer.php3?DB=niemela&mode=2&document_id=7
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat 2000-2012 (XLS) Helsingin kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. a b Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset 2012-2014 (PDF) (Sivu 4) Helsingin kaupunki. Viitattu 25.10.2014.
  5. a b Lukioiden keskiarvot ja pisteet vuosina 2010-2013 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Viitattu 25.10.2014.
  6. a b c Helsingissä jäi täyttämättä satoja opiskelupaikkoja – katso pääkaupunki­seudun keskiarvot 12.6.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 25.10.2014.
  7. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lukioiden+sis%C3%A4%C3%A4np%C3%A4%C3%A4syraja+nousi+Espoossa+ja+Vantaalla/1135228032285
  8. MTV3:n lukiovertailu 2012: Ressun lukio on kevään paras 1.6.2012. MTV3.
  9. Vuoden Ressu Ressut.net. Viitattu 5.2.2014.
  10. Koulun historia Huovinen Ari. Viitattu 26.4.2016.
  11. Henkilöhaastattelussa Johannes Koroma – Vuoden ressu 2012 (pdf) Pärskeitä 3/2011–2012. Viitattu 27.10.2014.
  12. a b c Huovinen, Ari: Koulun historiaa 18.2.2011. Ressun lukio. Viitattu 27.10.2014.
  13. Joonas Lappalainen Viitattu 11.6.2016.
  14. Palmén, Joanna: Neljän suora – Veljekset Milonoff Image. 21.12.2011. Viitattu 27.10.2014.
  15. Mike Monroe: elossa ja potkii Apu-lehti. 10.11.2011. Viitattu 27.11.2014.
  16. Ida Paul Warner Music Live. Viitattu 26.4.2016.
  17. Ressun lukion 125-vuotisjuhlaviikon ohjelma Helsingin kaupunki. Viitattu 26.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]