Juristi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen ensimmäinen naisjuristi, Agnes Lundell.

Juristi (lat. iura, ’oikeustieteet’) eli lakimies on oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut oikeustieteilijä. Suomessa ylempiä oikeustieteellisiä tutkintoja ovat nykyään oikeustieteen maisterin ja kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnot, joista vain ensin mainittu antaa kelpoisuuden työskennellä tuomarina,[1] syyttäjänä[2] tai asianajajana.[3] Pohjoismaissa oikeustieteellisiä tutkintoja ovat muun muassa Ruotsin Juristexamen sekä Tanskan Juridisk kandidateksamen.[4]

Aikaisempia tutkintoja Suomessa ovat olleet oikeustieteen kandidaatti ja molempain oikeuksien kandidaatti (iuris utriusque candidatus). Molemmat oikeudet tarkoittaa roomalaista oikeutta ja kanonista oikeutta. Juristit toimivat yleensä tuomareina, virkamiehinä tai asianajajina. Myös elinkeinoelämä työllistää suuren määrän juristeja.

Monilla poliitikoilla on juristin koulutus, kuten Suomen presidenteistä Ståhlbergilla, Svinhufvudilla, Rytillä, Paasikivellä, Kekkosella, Halosella ja Niinistöllä.

Muiden maiden johtajista esimerkiksi Jawaharlal Nehru, Konrad Adenauer, Kurt Georg Kiesinger, Olof Palme, Fidel Castro, Slobodan Milošević, Bill Clinton, Richard Nixon, Gerald Ford, Nicolas Sarkozy, Tony Blair, Nelson Mandela, Lech Kaczyński, Mihail Gorbatšov, Vladimir Putin, Dmitri Medvedev, Joe Biden ja Barack Obama ovat olleet tai ovat koulutukseltaan juristeja.

Lakimies terminä on nykyään yleiskäsitteinen sekä laaja ja kuvaa oikeudellisen koulutuksen saanutta henkilöä. Myös muita lakimies-termejä on vakiintunut, kuten kuntalakimies, kaupunginlakimies tai kiinteistölakimies[5]. Koulutukseltaan nämä lakimiehet eivät poikkea toisistaan vaikka koulutuksia eri erikoistumiseen on olemassa.

Brittiläisen psykologin Kevin Duttonin mukaan juristi on psykopaattien toiseksi suosituin ammatti.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]