Vaasan Palloseura

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
VPS
VPS:n logo
Koko nimi Vaasan Palloseura
Lempinimet Vepsu[1]
Perustettu 1924
Kaupunki Vaasa
Kenttä Elisa Stadion
– kapasiteetti 5 900[2]
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Riku Asukas
Päävalmentaja Petri Vuorinen
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1945, 1948
Hopeaa Hopeaa 1932, 1941, 1949, 1997, 1998
Pronssia Pronssia 1938, 2013
Suomen Cup
Hopeaa Hopeaa 1972
Liigacup
Kultaa Kultaa 1999, 2000
Hopeaa Hopeaa 1997, 2014

Vaasan Palloseura eli VPS on vuonna 1924 perustettu vaasalainen jalkapalloseura, joka pelaa kaudella 2016 Veikkausliigassa. VPS pelaa kotiottelunsa Hietalahden jalkapallostadionilla ja seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. VPS on pelannut 48 kautta SM-sarjassa ja Veikkausliigassa, sekä yhdeksän kautta Ykkösessä. VPS on voittanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VPS osallistui jo ensimmäiselle SM-sarjakaudelle vuonna 1930. Seuran suuruuden aikaa oli 1940-luku, jolloin se voitti kaksi Suomen mestaruutta, vuosina 1945 ja 1948. Kauden 1977 jälkeen joukkue vajosi pitkiksi ajoiksi pääsarjan ulkopuolelle. Veikkausliigan käynnistyttyä vuonna 1990 VPS pelasi II-divisioonassa.[1]

Paluu pääsarjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Palloseura nousi puolalaisen Boguslaw Hajdasin valmentamana ensin Ykköseen vuonna 1991 ja syksyllä 1994 Veikkausliigaan sijoituttuaan sarjassa toiseksi Helsingin Ponnistuksen jälkeen.[1]

Veikkausliiga-kaudelle 1995 VPS teki maltillisia hankintoja, joista merkittävimmäksi muodostui Jyrki Huhtamäen paluu kaksi kautta vieneen loukkaantumisen jälkeen. Joukkueelta ei odotettu paljon, mutta alkukausi oli silti pettymys, minkä vuoksi päävalmentaja Hajdas erotettiin kesäkuussa, kun VPS oli sarjassa viimeisenä. Tilalle nimettiin joukkueen puolalaislibero Tomasz Arceusz, jonka avuksi tuli vielä loppukaudesta Heikki Suhonen. Vahvan loppukauden myötä VPS sijoittui lopulta kymmenenneksi, ja säilyi viimeisenä joukkueena suoraan sarjassa.[1]

Seuraavaksi päävalmentajaksi nimettiin Hannu Touru, joka toi edellisestä seurastaan MP:stä mukanaan maalivahti Jussi Jääskeläisen ja kärkipelaaja Juha Karvisen. Ykkösen KPV:stä saapuivat Juha Reini ja Tero Koskela sekä TPS:sta Kimmo Lipponen. Kaudella 1996 VPS pysyi juhannukseen asti sarjan viimeisenä, mutta nousi Karvisen maalien myötä mitalisarjan tuntumaan. Runkosarjan päätteeksi VPS kuitenkin hävisi sekä TPS:lle että RoPSille, minkä myötä joukkue joutui mitalisarjan sijaan putoamissarjaan. Siinä VPS sijoittui kuitenkin ensimmäiseksi.[1]

Vuodet Veikkausliigan kärkijoukkueena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VPS:n nouseva suhdanne oli herättänyt Pohjanmaalla jalkapallobuumin. Hietalahden stadionin yleisömäärät olivat liigan parhaita, ja niiden avulla VPS:llä oli varaa uusiin pelaajahankintoihin. Kauden 1997 tulijoita olivat RoPSin Tomi Kinnunen, JJK:n Ville Priha sekä takavuosien maalikuningas Kimmo Tarkkio. Näiden hankintojen myötä VPS:n ennustettiin olevan jopa mitalijoukkue. VPS karkasikin HJK:n kanssa muilta haastajilta. Joukkueet kohtasivat Vaasassa 9. heinäkuuta, mutta ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin, minkä myötä HJK pysyi VPS:n edellä, ja asetelmat säilyivät loppuun asti. Hopeasija oli VPS:n ensimmäinen mitali sitten vuoden 1949.[1]

Menestystä oli tarkoitus jatkaa kaudella 1998. Maalivahti Jussi Jääskeläinen oli siirtynyt Boltoniin, mutta VPS sai siirrosta ison summan rahaa, ja merkittävimpiä hankintoja oli MyPasta saapunut Juuso Kangaskorpi. VPS aloitti kauden vahvasti, ja seitsemän ottelun voittoputki nosti vaasalaiset juhannuksen aikoihin sarjakärkeen. Piikkipaikka säilyi alkusyksyyn saakka, jolloin alkoivat seuran sisäiset ongelmat. Seurajohto myi Juha Reinin ja Toni Kinnusen kesken kauden Belgiaan, ja päävalmentaja Hannu Touru ilmoitti jättävänsä joukkueen kauden jälkeen. Yhdestätoista viimeisestä liigaottelustaan VPS voitti vain kaksi. Ohitse pääsivät FC Haka ja PK-35, joista jälkimmäisen VPS onnistui kuitenkin vielä ohittamaan, voittamalla päätöskierroksella mestaruuden jo varmistaneen FC Hakan maalein 1–0. Joukkue sijoittui siten toisen kerran peräkkäin hopealle.[1]

Kahden hopean jälkeen VPS:n tavoitteena oli Suomen mestaruus kaudella 1999. Uudeksi päävalmentajaksi Hannu Tourun tilalle tuli ruotsalainen Sören Cratz, joka toi mukanaan kolme ruotsalaista pelaajaa. Merkittävin suomalainen vahvistus oli Tommi Kautonen. Mitalitaistelun sijaan VPS valahti sarjan häntäpäään, ja päävalmentaja Cratz joutui lähtemään kesäkuussa. Loppukauden valmentajana toimi Kimmo Lipponen. Runkosarjassa VPS sijoittui toiseksi viimeiseksi ja tilanne oli sama putoamissarjan jälkeen. Joukkue joutui liigakarsintaan, jossa se kuitenkin voitti helsinkiläisen Atlantiksen yhteismaalein 3–2, ja säilyi sarjassa.[1]

Valuminen häntäpäähän ja Ykköseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pettymykseen päättyneen kauden 1999 jälkeen VPS oli pakotettu säästökuurille, joka lopetti kolme vuotta jatkuneen ammattilaisuuspanostuksen. Kaudelle 2000 nuorentuneen joukkueen valmentajaksi tuli Jukka Ikäläinen. Uusia runkopelaajia olivat maalivahti Henri Sillanpää ja puolustaja Janne Hietanen. Kausi sujui sarjan tyvipäässä. Sijoitus oli lopulta kymmenes eli kolmanneksi viimeinen.[3]

Kauden 2001 läpimurtopelaajia olivat Henri Scheweleff ja Keijo Huusko. VPS viihtyi koko kauden keskikastissa ja sijoittui loppukirin ansiosta kuudenneksi. Kauden päätteeksi Jukka Ikäläinen luopui päävalmentajan paikastaan ja tilalle tuli Keijo Paananen, joka oli juuri nostanut FF Jaron Veikkausliigaan.[3]

Kaudeksi 2002 VPS menetti kaikkiaan neljä pelaajaa ulkomaille. Korvaaviin pelaajiin ei juurikaan ollut varaa, ja jo hyvissä ajoin selvisi, että VPS viettää loppukauden karsintasarjassa kolmen muun Veikkausliigan häntäpään joukkueen ja Ykkösen neljän kärkijoukkueen kanssa. Kahdeksasta joukkueesta kuudelle parhaalle oli tarjolla Veikkausliigan paikka, mutta sekin muodostui VPS:lle vaikeaksi. Päätösottelussa joukkueen oli pakko voittaa kotonaan FC Jazz, mutta 1–1-tasapelin myötä VPS putosi Ykköseen.[3]

Uusi tuleminen Veikkausliigaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paluu Veikkausliigaan onnistui kolmannella yrittämällä. Syksyllä 2005 Jari Pyykölän valmentama ryhmä sijoittui Ykkösessä FC Hongan jälkeen toiseksi ja voitti liigakarsinnassa RoPSin vierasmaalisäännön turvin. Nousijajoukkueen kaudella 2006 tärkein hankinta oli joukkueeseen palannut maalivahti Henri Sillanpää. Alkuvaikeukisen jälkeen VPS vakiinnutti paikkansa sarjan keskikastissa. Putoamisen uhka hellitti loppukesästä, ja lopullinen sijoitus oli yhdeksäs.[3]

Kausi 2007 alkoi kriisillä, kun ensimmäisestä kahdeksasta liigaottelusta ei kertynyt yhtäkään voittoa, ja kahden peräkkäisen murskatappion jälkeen päävalmentaja Jari Pyykölä erotettiin. Loppukauden valmentajaksi valittiin Janne Lindberg. Kurssi kääntyi sen verran, että VPS sijoittui lopulta kymmenenneksi.[3]

Uudeksi valmentajaksi kaudelle 2008 tuli naapuriseura VIFK:sta Tomi Kärkkäinen. Joukkuetta vaivasivat maalinteko-ongelmat, sillä se sai 26:ssa ottelussa tehdyksi vain 18 maalia. Puolustus toimi kuitenkin niin hyvin, ettei sarjasta putoaminen ollut missään vaiheessa uhka. Yhdestoista tila sivusi silti VPS:n seurahistorian heikointa sijoitusta.[3]

Kauden 2009 kuudella ensimmäisellä kierroksella VPS sai kerättyä vain yhden pisteen. Valmennustehtäviin tulivat Tomi Kärkkäisen tilalle Petri Vuorinen ja Juha Reini, joista jälkimmäinen toimi myös urheilutoimenjohtajana. Kaksikon johdolla joukkue nousi lopulta kahdeksanneksi.[3]

Tommi Pikkaraisen valmentama VPS lähti Veikkausliigan kaudelle 2010 putoajaehdokkaana. Tärkeistä pelaajista Henri Sillanpää ja Jani Lyyski olivat lähteneet Ruotsiin, mutta korvaajiksi hankitut Kwon Jung-hyuk ja Jani Tanska onnistuivat. VPS välttikin selvästi putoamisen sijoittuen kymmenenneksi.[4]

Värit ja logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heti Vaasan Palloseuraa perustettaessa päätettiin, että pelipaita olisi musta-valkoraitainen. Samalla tehtiin päätös myös joukkueen mustista housuista. Vuoden 1948 puolessa välissä kuitenkin VPS alkoi käyttää kokovalkoisia pelipaitoja. Perinteiset raitapaidat palasivat kuitenkin vuonna 1970. Tuolloin paikallisvastustaja VIFK oli paikallispelin alla mainostanut uusia peliasujaan, joten VPS:ssä tehtiin vaivihkaa omat ratkaisunsa ja VPS marssi kentälle raitapaidoissa. Vieraspeliasun väri seurassa on vaihdellut useaan otteeseen ennen nykyistä kokonaan keltaista asua. Esimerkiksi kaudella 1994 vierasasu oli vihreä. Vuosina 2006–2007 se oli puolestaan vaaleansininen. Kauden 2007 vierasottelun FC Interiä vastaan VPS joutui pelaamaan Interin punaisilla vieraspaidoilla, koska tuomarin mielestä VPS:n kakkosasu oli liian samankaltainen kuin Interillä.

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisa Stadion
Pääartikkeli: Elisa Stadion

Ensimmäiset toimintavuotensa VPS pelasi kotiottelunsa Hietalahden hiekkakentällä, jossa oli kuitenkin niukasti vapaata kaikkien muidenkin seurojen harjoitellessa siellä. Niinpä VPS rupesikin suunnittelemaan omaa kenttää. Seura vuokrasi kaupungilta tätä varten maa-aluetta. VPS:n uusi Vöyrinkaupungin Pallokenttä valmistuikin vuonna 1928. Istuinpaikkoja kentän katsomossa oli 400 hengelle. Se oli koko Pohjanmaan ensimmäinen nurmikenttä. Kaupunki uhkaili kuitenkin vähän väliä VPS:aa vuokrasopimuksen purkamisella ja lopullisesti Pallokenttä lakkautettiin sen mentyä sotien aikana huonoon kuntoon.

Nykyisin Vaasan Palloseuran kotikenttänä toimii ainoastaan jalkapallokäytössä oleva Hietalahden jalkapallostadion eli sponsorinimeltään Elisa Stadion. Sen katsojakapasiteetti vuonna 2016 valmistuneen laajennuksen jälkeen on 5 900.[2]

Talvisin VPS harjoittelee Botnia-hallissa ja sen vieressä sijaitsevalla lämmitettävällä tekonurmella.

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geezersien logo

VPS:n kannattajayhdistys VPS Fan Club Ry perustettiin vuonna 1998. Sen oli tarkoitus lisätä suomalaista katsomokulttuuria ja tuoda otteluihin tunnelmaa. VPS:n 2000-luvun alun vaikeina vuosina kannattajien ydinjoukko pysyi edelleen seuralle uskollisena ja samalla kannattajayhdistyksen nimi vaihdettiin Geezers Hietalahdeksi.[5] Geezersit tunnetaan asiantuntevina ja lojaaleina kannattajina. VPS:n virallinen kannustusbiisi on Lehtimäen Lehmipoikien kappale (1-2-3-4 VPS), joka on coverversio Tom Robinson Bandin kappaleesta "2-4-6-8 Motorway".

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 2. huhtikuuta 2017.[6][7]

Nro Paikka Pelaaja
1 M Viro Marko Meerits
2 P Suomi Timi Lahti
3 P Suomi Ville Koskimaa
4 K Suomi Jesper Engström
5 P Suomi Mikko Viitikko
6 K Suomi Jerry Voutilainen
7 K Suomi Eero Tamminen
8 P Suomi Veli Lampi
9 K Suomi Juho Lähde
10 H Jamaika Steven Morrissey
Nro Paikka Pelaaja
12 M Suomi Samu Volotinen
13 H Suomi Samu Alanko
14 P Viro Markus Jürgenson
15 P Suomi Jonas Levänen
16 K Suomi Aatu Laatikainen
17 K Suomi Joonas Vahtera
18 H Jamaika Andre Clennon
24 M Suomi Mathias Östergård
26 K Suomi Fabrice Gatambiye

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on listattu vain varsinaiset valmentajat. Vuosina 1924–1944 joukkueen kapteeni kuului johtokuntaan ja vastasi harjoitusten johtamisesta.

1945–1946 Suomi Nuutti Lintamo
1945–1948 Suomi Heikki Kultti
1948–1949 Unkari Geza Toldi
1950 Suomi Tauno Koistinen
1951 Suomi Jussi Sillanpää
1952–1953 Suomi Tauno Koistinen
1954–1958 Suomi Martti Häyhä
1959 Suomi Ole Stolpe
1960–1962 Suomi Erkki Riihimäki
1963 Suomi Niilo Kinnunen
1964–1968 Suomi Jussi Sillanpää
1969–1970 Jugoslavia Jovan Jeftic
1970–1972 Suomi Kari Dahlsten
1973 Suomi Raimo Hudd
 
1974–1977 Suomi Eero Tuhkanen
1978 Suomi Pekka Mäkelä
1979 Suomi Erkki Myllyaho
1980–1982 Suomi Esa Virta
1983 Suomi Raimo Hudd
1984 Suomi Jarmo Meltoranta
1985–1987 Puola Jerzy Wojtowicz
1988–1989 Suomi Jarmo Meltoranta
1989–1990 Suomi Markku Myötänen
1991–1992 Puola Boguslaw Hajdas
1993 Puola Jerzy Wojtowicz
1993–1995 Puola Boguslaw Hajdas
1995 Puola Tomasz Arceusz
1995 Suomi Heikki Suhonen
 
1996–1998 Suomi Hannu Touru
1999 Ruotsi Sören Cratz
1999 Suomi Kimmo Lipponen
2000–2001 Suomi Jukka Ikäläinen
2002 Suomi Keijo Paananen
2003–2004 Englanti Stephen Ward
2005–2007 Suomi Jari Pyykölä
2007 Suomi Mika Koivumäki
2007 Suomi Janne Lindberg
2008–2009 Suomi Tomi Kärkkäinen
2009 Suomi Petri Vuorinen
2010–2011 Suomi Tommi Pikkarainen
2011 Suomi Petri Vuorinen
2012–2015 Suomi Olli Huttunen

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavuvutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestaruus: 2 (1945, 1948)
  • SM-hopea: 5 (1932, 1941, 1949, 1997, 1998)
  • SM-pronssi: 2 (1938, 2013)
  • Suomen Cup, hopea: 1 (1972)
  • Liigacup: 2 (1999, 2000)
  • Liigacup, hopea: 2 (1997, 2014)

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kilpailu Kierros Vastustaja 1. ottelu 2. ottelu Yhteismaalit
1998–1999 UEFA Cup 1Q Färsaaret Havnar B Tórshavn 0–2 4–0 4–2
2Q Itävalta Grazer AK 0–0 0–3 0–3
1999–2000 UEFA Cup Q Skotlanti St. Johnstone FC Perth 1–1 0–2 1–3
2014–2015 UEFA Europa League 1Q Ruotsi IF Brommapojkarna 2–1 0–2 2–3
2015–2016 UEFA Europa League 1Q Ruotsi AIK Fotboll 2–2 0–4 2–6

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VPS:n sijoitukset
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1930 5. 5. 2. 7. 1. 5. 7. 1. 3. 6.
1940 3/4. 2. 3/4. 6. 3. 1. 3. 3. 6. 1. 2.
1950 5. 8. 6. 9. 1. 5. 6. 7. 9. 5.
1960 4. 1. 10. 2. 1. 9. 9. 9. 12. 4.
1970 1. 10. 11. 3. 2. 7. 7. 12. 11. 7.
1980 11. 1. 3. 3. 5. 5. 2. 4. 9. 5.
1990 4. 1. 5. 8. 2. 10. 7. 2. 2. 11.
2000 10. 6. 11. 5. 6. 2. 9. 10. 11. 8.
2010 10. 9. 8. 3. 4. 10. 4.
  • Pääsarjatason sijoitukset vahvennuttuna
    Mestaruudet kultaisella
    SM-hopeat harmaalla
    SM-pronssit ruskealla
  • Toiseksi korkeimman tason sijoitukset mustalla
  • Kolmanneksi korkeimman tason sijoitukset punaisella
  • Neljänneksi korkeimman tason sijoitukset sinisellä


  • Vuosina 1940 ja 1942 pelattiin sodan vuoksi cup-kilpailu. VPS selvisi kumpanakin vuonna välieriin
  • Kaudet 1940–1941 ja 1943–1944 jatkuivat vuoden vaihteen yli ja siksi vuodelta 1943 ei ole sijoitusta
  • Useat sijoitukset ovat lohkosijoituksia varsinkin alasarjoissa. Esimerkiksi vuonna 1945 VPS ei voittanut SM-pronssia, vaan oli oman lohkonsa kolmas
  • Vuosina 1945–1947 pelattiin cup-kilpailu Suomen mestaruudesta ja vuonna 1948 pelattiin taas kunnon sarja. Näiden lisäksi joka vuosi pelattiin Suomen Palloliiton oma Mestaruussarja, jonka sijoitukset taulukossa lukevat. Lisäksi taulukkoon on merkattu VPS:n vuoden 1945 cup-kilpailusta hankkima Suomen mestaruus ja vuoden 1948 virallisen Mestaruussarjan voitto.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Veikkausliigan verkkonäyttely: Vaasan Palloseura (VPS) Urheilumuseo.fi. Viitattu 9.3.2016.
  2. a b Hietalahden Stadion StadiumDB.com. Viitattu 29.10.2015. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Veikkausliigan verkkonäyttely: Vaasan Palloseura (VPS) (sivu 2) Urheilumuseo.fi. Viitattu 19.2.2017.
  4. Veikkausliigan verkkonäyttely: Vaasan Palloseura (VPS) (sivu 3) Urheilumuseo.fi. Viitattu 6.3.2017.
  5. Info
  6. VPS: Joukkue vepsu.fi. Viitattu 14.2.2016.
  7. VPS Veikkausliiga. Viitattu 14.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]