Vaasan Palloseura

VPS
Koko nimi	Vaasan Palloseura
Lempinimet	Vepsu
Perustettu	1924
Kaupunki	Vaasa
Kenttä	Hietalahden jalkapallostadion
– kapasiteetti	5 900
Sarja	Veikkausliiga
Sarjataso	1.
Värit
Puheenjohtaja	Timo Harri
Päävalmentaja	Jussi Nuorela
Kapteeni	Jesper Engström
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu }} Kolmas peliasu
Infobox OKNimi-testi OK

Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa	1945, 1948
Hopeaa	1932, 1941, 1949, 1997, 1998
Pronssia	1938, 2013, 2023
Suomen Cup
Hopeaa	1972
Liigacup
Kultaa	1999, 2000
Hopeaa	1997, 2014

Vaasan Palloseura eli VPS on vuonna 1924 perustettu vaasalainen jalkapalloseura, joka pelaa Veikkausliigassa. VPS pelaa kotiottelunsa Hietalahden jalkapallostadionilla ja seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. VPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdesti.

Historia

Ensimmäiset vuosikymmenet

VPS osallistui jo ensimmäiselle SM-sarjakaudelle vuonna 1930. Seuran suuruuden aikaa oli 1940-luku, jolloin se voitti kaksi Suomen mestaruutta, vuosina 1945 ja 1948. Kauden 1977 jälkeen joukkue vajosi pitkiksi ajoiksi pääsarjan ulkopuolelle. Veikkausliigan käynnistyttyä vuonna 1990 VPS pelasi II-divisioonassa.

Paluu pääsarjaan

Vaasan Palloseura nousi puolalaisen Boguslaw Hajdasin valmentamana ensin Ykköseen vuonna 1991 ja syksyllä 1994 Veikkausliigaan sijoituttuaan sarjassa toiseksi Helsingin Ponnistuksen jälkeen.

Veikkausliiga-kaudelle 1995 VPS teki maltillisia hankintoja, joista merkittävimmäksi muodostui Jyrki Huhtamäen paluu kaksi kautta vieneen loukkaantumisen jälkeen. Joukkueelta ei odotettu paljon, mutta alkukausi oli silti pettymys, minkä vuoksi päävalmentaja Hajdas erotettiin kesäkuussa, kun VPS oli sarjassa viimeisenä. Tilalle nimettiin joukkueen puolalaislibero Tomasz Arceusz, jonka avuksi tuli vielä loppukaudesta Heikki Suhonen. Vahvan loppukauden myötä VPS sijoittui lopulta kymmenenneksi, ja säilyi viimeisenä joukkueena suoraan sarjassa.

Seuraavaksi päävalmentajaksi nimettiin Hannu Touru, joka toi edellisestä seurastaan MP:stä mukanaan maalivahti Jussi Jääskeläisen ja kärkipelaaja Juha Karvisen. Ykkösen KPV:stä saapuivat Juha Reini ja Tero Koskela sekä TPS:sta Kimmo Lipponen. Kaudella 1996 VPS pysyi juhannukseen asti sarjan viimeisenä, mutta nousi Karvisen maalien myötä mitalisarjan tuntumaan. Runkosarjan päätteeksi VPS kuitenkin hävisi sekä TPS:lle että RoPSille, minkä myötä joukkue joutui mitalisarjan sijaan putoamissarjaan. Siinä VPS sijoittui kuitenkin ensimmäiseksi.

Vuodet Veikkausliigan kärkijoukkueena

VPS:n aiempi logo.

VPS:n nouseva suhdanne oli herättänyt Pohjanmaalla jalkapallobuumin. Hietalahden stadionin yleisömäärät olivat liigan parhaita, ja niiden avulla VPS:llä oli varaa uusiin pelaajahankintoihin. Kauden 1997 tulijoita olivat RoPSin Tomi Kinnunen, JJK:n Ville Priha sekä takavuosien maalikuningas Kimmo Tarkkio. Näiden hankintojen myötä VPS:n ennustettiin olevan jopa mitalijoukkue. VPS karkasikin HJK:n kanssa muilta haastajilta. Joukkueet kohtasivat Vaasassa 9. heinäkuuta, mutta ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin, minkä myötä HJK pysyi VPS:n edellä, ja asetelmat säilyivät loppuun asti. Hopeasija oli VPS:n ensimmäinen mitali sitten vuoden 1949.

Menestystä oli tarkoitus jatkaa kaudella 1998. Maalivahti Jussi Jääskeläinen oli siirtynyt Boltoniin, mutta VPS sai siirrosta ison summan rahaa, ja merkittävimpiä hankintoja oli MyPasta saapunut Juuso Kangaskorpi. VPS aloitti kauden vahvasti, ja seitsemän ottelun voittoputki nosti vaasalaiset juhannuksen aikoihin sarjakärkeen. Piikkipaikka säilyi alkusyksyyn saakka, jolloin alkoivat seuran sisäiset ongelmat. Seurajohto myi Juha Reinin ja Toni Kinnusen kesken kauden Belgiaan, ja päävalmentaja Hannu Touru ilmoitti jättävänsä joukkueen kauden jälkeen. Yhdestätoista viimeisestä liigaottelustaan VPS voitti vain kaksi. Ohitse pääsivät FC Haka ja PK-35, joista jälkimmäisen VPS onnistui kuitenkin vielä ohittamaan, voittamalla päätöskierroksella mestaruuden jo varmistaneen FC Hakan maalein 1–0. Joukkue sijoittui siten toisen kerran peräkkäin hopealle.

Kahden hopean jälkeen VPS:n tavoitteena oli Suomen mestaruus kaudella 1999. Uudeksi päävalmentajaksi Hannu Tourun tilalle tuli ruotsalainen Sören Cratz, joka toi mukanaan kolme ruotsalaista pelaajaa. Merkittävin suomalainen vahvistus oli Tommi Kautonen. Mitalitaistelun sijaan VPS valahti sarjan häntäpäähän, ja päävalmentaja Cratz joutui lähtemään kesäkuussa. Loppukauden valmentajana toimi Kimmo Lipponen. Runkosarjassa VPS sijoittui toiseksi viimeiseksi ja tilanne oli sama putoamissarjan jälkeen. Joukkue joutui liigakarsintaan, jossa se kuitenkin voitti helsinkiläisen Atlantiksen yhteismaalein 3–2, ja säilyi sarjassa.

Valuminen häntäpäähän ja Ykköseen

Pettymykseen päättyneen kauden 1999 jälkeen VPS oli pakotettu säästökuurille, joka lopetti kolme vuotta jatkuneen ammattilaisuuspanostuksen. Kaudelle 2000 nuorentuneen joukkueen valmentajaksi tuli Jukka Ikäläinen. Uusia runkopelaajia olivat maalivahti Henri Sillanpää ja puolustaja Janne Hietanen. Kausi sujui sarjan tyvipäässä. Sijoitus oli lopulta kymmenes eli kolmanneksi viimeinen.

Kauden 2001 läpimurtopelaajia olivat Henri Scheweleff ja Keijo Huusko. VPS viihtyi koko kauden keskikastissa ja sijoittui loppukirin ansiosta kuudenneksi. Kauden päätteeksi Jukka Ikäläinen luopui päävalmentajan paikastaan ja tilalle tuli Keijo Paananen, joka oli juuri nostanut FF Jaron Veikkausliigaan.

Kaudeksi 2002 VPS menetti kaikkiaan neljä pelaajaa ulkomaille. Korvaaviin pelaajiin ei juurikaan ollut varaa, ja jo hyvissä ajoin selvisi, että VPS viettää loppukauden karsintasarjassa kolmen muun Veikkausliigan häntäpään joukkueen ja Ykkösen neljän kärkijoukkueen kanssa. Kahdeksasta joukkueesta kuudelle parhaalle oli tarjolla Veikkausliigan paikka, mutta sekin muodostui VPS:lle vaikeaksi. Päätösottelussa joukkueen oli pakko voittaa kotonaan FC Jazz, mutta 1–1-tasapelin myötä VPS putosi Ykköseen.

Uusi tuleminen Veikkausliigaan

Paluu Veikkausliigaan onnistui kolmannella yrittämällä. Syksyllä 2005 Jari Pyykölän valmentama ryhmä sijoittui Ykkösessä FC Hongan jälkeen toiseksi ja voitti liigakarsinnassa RoPSin vierasmaalisäännön turvin. Nousijajoukkueen kaudella 2006 tärkein hankinta oli joukkueeseen palannut maalivahti Henri Sillanpää. Alkuvaikeukisen jälkeen VPS vakiinnutti paikkansa sarjan keskikastissa. Putoamisen uhka hellitti loppukesästä, ja lopullinen sijoitus oli yhdeksäs.

Kausi 2007 alkoi kriisillä, kun ensimmäisestä kahdeksasta liigaottelusta ei kertynyt yhtäkään voittoa, ja kahden peräkkäisen murskatappion jälkeen päävalmentaja Jari Pyykölä erotettiin. Loppukauden valmentajaksi valittiin Janne Lindberg. Kurssi kääntyi sen verran, että VPS sijoittui lopulta kymmenenneksi.

Uudeksi valmentajaksi kaudelle 2008 tuli naapuriseura VIFK:sta Tomi Kärkkäinen. Joukkuetta vaivasivat maalinteko-ongelmat, sillä se sai 26:ssa ottelussa tehdyksi vain 18 maalia. Puolustus toimi kuitenkin niin hyvin, ettei sarjasta putoaminen ollut missään vaiheessa uhka. Yhdestoista tila sivusi silti VPS:n seurahistorian heikointa sijoitusta.

Kauden 2009 kuudella ensimmäisellä kierroksella VPS sai kerättyä vain yhden pisteen. Valmennustehtäviin tulivat Tomi Kärkkäisen tilalle Petri Vuorinen ja Juha Reini, joista jälkimmäinen toimi myös urheilutoimenjohtajana. Kaksikon johdolla joukkue nousi lopulta kahdeksanneksi.

Tommi Pikkaraisen valmentama VPS lähti Veikkausliigan kaudelle 2010 putoajaehdokkaana, kun tärkeistä pelaajista Henri Sillanpää ja Jani Lyyski olivat lähteneet Ruotsiin. VPS kuitenkin vältti selvästi putoamisen sijoittuen kymmenenneksi. Kausi 2019 sujui alavireisesti, ja joukkueen putoaminen Ykköseen varmistui jo toiseksi viimeisellä kierroksella. Kaudet 2020 ja 2021 VPS pelasi Ykkösessä, mutta nousi kauden 2021 päätteeksi Ykkösen mestarina takaisin Veikkausliigaan Jukka Karjalaisen tilalle alkukaudesta tulleen Jussi Nuorelan valmentamana.

Värit ja logot

Heti Vaasan Palloseuraa perustettaessa päätettiin, että pelipaita olisi musta-valkoraitainen. Samalla tehtiin päätös myös joukkueen mustista housuista. Vuoden 1948 puolessa välissä kuitenkin VPS alkoi käyttää kokovalkoisia pelipaitoja. Perinteiset raitapaidat palasivat kuitenkin vuonna 1970. Tuolloin paikallisvastustaja VIFK oli paikallispelin alla mainostanut uusia peliasujaan, joten VPS:ssä tehtiin vaivihkaa omat ratkaisunsa ja VPS marssi kentälle raitapaidoissa. Vieraspeliasun väri seurassa on vaihdellut useaan otteeseen ennen nykyistä kokonaan keltaista asua. Esimerkiksi kaudella 1994 vierasasu oli vihreä. Vuosina 2006–2007 se oli puolestaan vaaleansininen. Kauden 2007 vierasottelun FC Interiä vastaan VPS joutui pelaamaan Interin punaisilla vieraspaidoilla, koska tuomarin mielestä VPS:n kakkosasu oli liian samankaltainen kuin Interillä.

Stadion

Hietalahden jalkapallostadion

Pääartikkeli: Hietalahden jalkapallostadion

Ensimmäiset toimintavuotensa VPS pelasi kotiottelunsa Hietalahden hiekkakentällä, jossa oli kuitenkin niukasti vapaata kaikkien muidenkin seurojen harjoitellessa siellä. Niinpä VPS rupesikin suunnittelemaan omaa kenttää. Seura vuokrasi kaupungilta tätä varten maa-aluetta. VPS:n uusi Vöyrinkaupungin Pallokenttä valmistuikin vuonna 1928. Istuinpaikkoja kentän katsomossa oli 400 hengelle. Se oli koko Pohjanmaan ensimmäinen nurmikenttä. Kaupunki uhkaili kuitenkin vähän väliä VPS:aa vuokrasopimuksen purkamisella ja lopullisesti Pallokenttä lakkautettiin sen mentyä sotien aikana huonoon kuntoon.

Nykyisin Vaasan Palloseuran kotikenttänä toimii ainoastaan jalkapallokäytössä oleva Hietalahden jalkapallostadion eli sponsorinimeltään Lemonsoft Stadion. Sen katsojakapasiteetti vuonna 2016 valmistuneen laajennuksen jälkeen on 5 900.

Talvisin VPS harjoittelee Fennia Arenalla entisen Botnia-hallin sijaan.

Kannattajat

Geezersien logo

VPS:n kannattajayhdistys VPS Fan Club Ry perustettiin vuonna 1998 ollen näin ensimmäisiä suomalaisia järjestäytyneitä jalkapallokannattajaryhmiä. Sen oli tarkoitus lisätä suomalaista katsomokulttuuria ja tuoda otteluihin tunnelmaa. VPS:n 2000-luvun alun vaikeina vuosina kannattajien ydinjoukko pysyi edelleen seuralle uskollisena ja samalla kannattajayhdistyksen nimi vaihdettiin Geezers Hietalahdeksi. Geezerit tunnetaan asiantuntevina ja lojaaleina kannattajina. VPS:n virallinen kannustusbiisi on Lehtimäen Lehmipoikien kappale (1-2-3-4 VPS), joka on coverversio Tom Robinson Bandin kappaleesta "2-4-6-8 Motorway". Kuningas Pähkinä & Setä Tamu ovat tehneet Hietalahden ottelupäivästä kertovan VPS-aiheisen "Seuraa raitaa" -hittikappaleen, jota on toistettu mm. Spotifyssä yli miljoona kertaa. Kappale julkaistiin 8.7.2016 loppuunmyydyssä Elisa-stadionin avausottelussa VPS - FC Lahti. Mukana kappaleella laulaa myös Geezers Hietalahti.

Pelaajat ja valmentajat

Nykyinen joukkue

Tilanne 31. tammikuuta 2020.

Nro Paikka Pelaaja 1 M Rasmus Leislahti 2 P Giuseppe Lo Giudice 3 P Ville Koskimaa 5 P Samuel Mahlamäki 6 K Arttu Nuutinen 7 H Samu Alanko 8 K Sebastian Strandvall 9 H Momodou Sarr 10 H Steven Morrissey 11 H Samba Sillah 12 M Tuomas Pöyhönen

Nro Paikka Pelaaja 15 K Eetu Puro 16 H Moses Duckrell 17 K Akseli Lehtimäki 18 K Jeff Addai 19 P Benjamin Hiekkanen 21 K Fabrice Gatambiye 22 K Augustin Irumva 23 P Miika Niemi 25 K Tobias Björkqvist 27 K Valtteri Lehtonen

Joukkueenjohto 2022

• Päävalmentaja: Jussi Nuorela
• Apuvalmentaja: Henri Sillanpää
• Joukkueenjohtaja: Jouko Jokinen
• Maalivahtivalmentaja: Vesa Kumpula
• Fysiikkavalmentaja: Kari Salmi
• Huoltaja: Rauno Vahtera
• Urheilutoimenjohtaja: Janne Lindberg

Entiset päävalmentajat

Alla on listattu vain varsinaiset valmentajat. Vuosina 1924–1944 joukkueen kapteeni kuului johtokuntaan ja vastasi harjoitusten johtamisesta.

1945–1946 Nuutti Lintamo 1945–1948 Heikki Kultti 1948–1949 Geza Toldi 1950 Tauno Koistinen 1951 Jussi Sillanpää 1952–1953 Tauno Koistinen 1954–1958 Martti Häyhä 1959 Ole Stolpe 1960–1962 Erkki Riihimäki 1963 Niilo Kinnunen 1964–1968 Jussi Sillanpää 1969–1970 Jovan Jeftic 1970–1972 Kari Dahlsten 1973 Raimo Hudd 1974–1977 Eero Tuhkanen

1978 Pekka Mäkelä 1979 Erkki Myllyaho 1980–1982 Esa Virta 1983 Raimo Hudd 1984 Jarmo Meltoranta 1985–1987 Jerzy Wojtowicz 1988–1989 Jarmo Meltoranta 1989–1990 Markku Myötänen 1991–1992 Boguslaw Hajdas 1993 Jerzy Wojtowicz 1993–1995 Boguslaw Hajdas 1995 Tomasz Arceusz 1995 Heikki Suhonen 1996–1998 Hannu Touru 1999 Sören Cratz

1999 Kimmo Lipponen 2000–2001 Jukka Ikäläinen 2002 Keijo Paananen 2003–2004 Stephen Ward 2005–2007 Jari Pyykölä 2007 Mika Koivumäki 2007 Janne Lindberg 2008–2009 Tomi Kärkkäinen 2009 Petri Vuorinen 2010–2011 Tommi Pikkarainen 2011 Petri Vuorinen 2012–2015 Olli Huttunen 2015–2019 Petri Vuorinen 2019–2020 Christian Sund 2021 Jukka Karjalainen

Saavutukset

Saavutukset

• Suomen mestaruus: 2 (1945, 1948)
• SM-hopea: 5 (1932, 1941, 1949, 1997, 1998)
• SM-pronssi: 3 (1938, 2013, 2023)

• Suomen Cup, hopea: 1 (1972)

• Liigacup: 2 (1999, 2000)
• Liigacup, hopea: 2 (1997, 2014)

Eurocup-ottelut

Kausi	Kilpailu	Kierros	Vastustaja	1. ottelu	2. ottelu	Yhteismaalit
1998–1999	UEFA Cup	1Q	Havnar B Tórshavn	0–2	4–0	4–2
		2Q	Grazer AK	0–0	0–3	0–3
1999–2000	UEFA Cup	Q	St. Johnstone FC Perth	1–1	0–2	1–3
2014–2015	UEFA Europa League	1Q	IF Brommapojkarna	2–1	0–2	2–3
2015–2016	UEFA Europa League	1Q	AIK Fotboll	2–2	0–4	2–6
2017–2018	UEFA Europa League	1Q	NK Olimpija Ljubljana (2005)	1-0	1-0	2-0
		2Q	Brøndby IF	0-2	2-1	2-3

Tilastot

Sarjasijoitukset

VPS:n sijoitukset   0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1930 5. 4. 2. 7. 1. 5. 7. 1. 3. 6. 1940 3/4. 2. 3/4. 6. 3. 1. 3. 3. 6. 1. 2. 1950 5. 8. 6. 9. 1. 5. 6. 7. 9. 5. 1960 4. 1. 10. 2. 1. 9. 9. 9. 12. 4. 1970 1. 10. 11. 3. 2. 7. 7. 12. 11. 7. 1980 11. 1. 3. 3. 5. 5. 2. 4. 9. 5. 1990 4. 1. 5. 8. 2. 10. 7. 2. 2. 11. 2000 10. 6. 11. 5. 6. 2. 9. 10. 11. 8. 2010 10. 9. 8. 3. 4. 10. 4. 8. 6. 12. 2020 6. 1. 8. 3.

Pääsarjatason sijoitukset vahvennuttuna – Mestaruudet kultaisella – SM-hopeat harmaalla – SM-pronssit ruskealla Toiseksi korkeimman tason sijoitukset mustalla Kolmanneksi korkeimman tason sijoitukset punaisella Neljänneksi korkeimman tason sijoitukset sinisellä Vuosina 1940 ja 1942 pelattiin sodan vuoksi cup-kilpailu. VPS selvisi kumpanakin vuonna välieriin Kaudet 1940–1941 ja 1943–1944 jatkuivat vuoden vaihteen yli ja siksi vuodelta 1943 ei ole sijoitusta Useat sijoitukset ovat lohkosijoituksia varsinkin alasarjoissa. Esimerkiksi vuonna 1945 VPS ei voittanut SM-pronssia, vaan oli oman lohkonsa kolmas Vuosina 1945–1947 pelattiin cup-kilpailu Suomen mestaruudesta ja vuonna 1948 pelattiin taas kunnon sarja. Näiden lisäksi joka vuosi pelattiin Suomen Palloliiton oma Mestaruussarja, jonka sijoitukset taulukossa lukevat. Lisäksi taulukkoon on merkattu VPS:n vuoden 1945 cup-kilpailusta hankkima Suomen mestaruus ja vuoden 1948 virallisen Mestaruussarjan voitto.

Katso myös

• Vaasan Palloseuran kausi 2009
• Vaasan Palloseuran kausi 2010

Aiheesta muualla

• VPS:n virallinen sivu