Korsholmanpuistikko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korsholmanpuistikko on eteläisin Vaasan länsi-itä-suuntaisista puistokaduista.

Korsholmanpuistikko (ruots. Korsholmsesplanaden) on yksi Vaasan keskustan viidestä leveästä puistokadusta. Puolitoista kilometriä pitkä katu kulkee lännestä itään Vaasan keskustan eteläosassa, Rantakadulta Vaasan vankilan kulmalta Kasarmintorin etelälaitaa yli Kauppapuistikon aina Ratakadulle saakka. Muut poikkikadut ovat Koulukatu, Läntinen ja Itäinen Kasarmintori, Raastuvankatu, Pitkäkatu, Asemakatu, Klemetinkatu ja Mäkikaivontie.

Merkittäviä rakennuksia Korsholmanpuistikon varrella ovat muun muassa Keskuskoulu Raastuvankadun kulmassa (Ingvald Serenius 1938), Oikeustalo ja Poliisitalo Mäkikaivontien kulmassa (LPR-arkkitehdit 1994, Tapio Keiramo 2003) sekä kerrostalot numerossa 1 (Rantakatu 20, Elma ja Erik Lindroos 1967), numerossa 3 (Koulukatu 48–50, Sulo Kalliokoski 1966), numerossa 4 (Koulukatu 52, Kaj Englund 1963), numerossa 11 (Kauppapuistikko 32, Karl Erik Ivars 1969), numerossa 12 (E. Niemelä 1963), numerossa 14 (Kauppapuistikko 35, L. K. Aarnio 1952), numerossa 16 (Wegelius & Kiili 1978), numerossa 21 (Pitkäkatu 69, Iikka Martas 1960) ja numerossa 36 (Klemetinkatu, J. V. Tuomela 1945).[1] Modernien rakennusten lisäksi Korsholmanpuistikolla on säilynyt paljon vanhoja puutaloja.

Vaasan kaupunginarkkitehti Carl Axel Setterbergin vuoden 1855 asemakaavaan suunnittelema viiden puistokadun kokonaisuus – Hovioikeudenpuistikko, Kauppapuistikko, Kirkkopuistikko, Korsholmanpuistikko ja Vaasanpuistikko – kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2]

Korsholmanpuistikon itäpäästä on suunniteltu maasiltayhteyttä rautatien yli Klemettilään.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaasan modernin arkkitehtuurin inventointi. Vaasa: Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF).
  2. Vaasan keskuspuistikot ja palokadut Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. . Viitattu 1.10.2017.
  3. Vaasan kulttuuriympäristöselvitys, s. 91. Vaasan kaupunkisuunnittelu, 2010. Teoksen verkkoversio.