Vaasan rata

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaasan rata
Perustiedot
Reitti  Seinäjoki – Vaskiluoto
Omistaja  Suomen valtio
Ylläpitäjä  Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus  78 km
Raiteiden lkm  1
Raideleveys  1 524 mm
Sähköistys  25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  120 km/h
 • tavaraliikenteessä  120 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus  (Seinäjoki)–Vaasa
Ohjauskeskus  Seinäjoki
Suojastus  ei
Kulunvalvonta  JKV (Sk–Vs)
( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.

Vaasan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Seinäjoelta Vaasaan ja edelleen Vaskiluotoon. Rata liittyy Seinäjoella Suomen päärataan. Radan pituus on 78 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosa valmistui vuonna 1883 osana vanhaa Vaasan rataa Tampereelta Haapamäen kautta Vaasaan. Vaasan asemalta rataa jatkettiin Vaskiluodon ulkosatamaan vuonna 1900.[1]

Radan liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radalla kulkee pääasiassa useita Seinäjoen ja Vaasan välisiä taajamajunia, yksi Jyväskylän ja Vaasan välinen taajamajunapari, yksi InterCity-junapari sekä kolme Pendolino-junaparia. 1990-luvulla radalla kulki Wasalandian kautta laivajunia satamaan, mutta nyttemmin radan loppupää on hiljentynyt. Tavarajunia radalla kulkee muutamia viikossa. VR-Yhtymän mukaan myös radalla liikennöivät taajamajunat ovat itsensä kannattavia, joten VR liikennöi niitä omalla taloudellisella riskillään.

Matkustajamäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöliikenteen matkoja vuonna 2002 oli yhteensä 320 000, sittemmin radan matkustajamäärät ovat olleet nousussa. Vuonna 2009 yksin Vaasan rautatieasemalta tehtiin noin 345 000 matkaa. Tähän lisätään vielä väliasemien matkustajamäärät, niin päästään yli 400 000 matkaan vuodessa. Keväällä 2013 Pohjalainen uutisoi radan matkustajamäärien kasvaneen kymmenyksellä sähköistyksen myötä.[2][3] Vuonna 2013 matkustajamäärä oli 435 000[4]. Vuonna 2009 radalla oli matkustajia vuorokaudessa 1 030, vuonna 2013 1 260 ja vuonna 2035 Liikennevirasto on ennustanut olevan 1 510 vuorokaudessa.[5]

Radanparannustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian (vain tavaraliikenne) liikennepaikoilla.selvennä Radan sähköistystyöt alkoivat toukokuussa 2010. Sähköistys valmistui lokakuussa 2011, ja ajolankoihin kytkettiin jännite saman kuun lopussa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille. Sähköistyksen myötä radalle odotettiin nopeampaa liikennettä, mutta lukuisten tasoristeysten vuoksi radalle on jouduttu asettamaan nopeusrajoitukseksi 120 km/h.

Matkustajajuna saapuu Seinäjoelta Isonkyrön asemalle.

Radalla on 64 tasoristeystä[6], joista osaa on ehdotettu poistettavaksi.[7]. Vuonna 2002 radalla oli 81 tasoristeystä[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]