Seinäjoen rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seinäjoki
Kuva asemalta
Matkakeskus keskustan suunnasta
Perustiedot
Lyhenne  Sk
Rataosa  Seinäjoki–Oulu,
Seinäjoki–Vaasa–Vaskiluoto,
Seinäjoki–Kaskinen,
Haapamäki–Seinäjoki,
Tampere–Seinäjoki
Sijainti  62°47′31″N, 022°50′37″E
Osoite  Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki
Etäisyydet  Oulu 334 km,
Vaasa 75 km,
Tampere 160 km,
Haapamäki 117 km,
Kaskinen 112 km
Avattu  29. syyskuuta 1883
Liikenne
Käyttäjiä   654 600 (v. 2009) [1]
Operaattori(t)  VR Group
Kaukoliikenne  Helsinkiin, Rovaniemelle, Vaasaan
Taajamajunat  Jyväskylään, Vaasaan
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm; 26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus  396 m; 459 m [2]
Pinnoite  Asfaltti ja betoni
Infonäytöt  9 kpl [2]
Asemarakennus
Tyyppi  matkakeskus
Suunnittelija  Heikki Castrén
Materiaali  betoni, teräs
Valmistunut  1969
Lipunmyynti  ei
Ratapiha
Raiteisto  4 laituriraidetta, tavararatapiha
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons

Seinäjoen rautatieasema (lyh. Sk) on rautatieasema, joka sijaitsee Seinäjoen keskustassa Valtionkatu 1:ssä. Nykyinen asemarakennus valmistui 1969, ja se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin linja-autoasema. Rakennus oli valmistuessaan tilavuudeltaan Suomen toiseksi suurin rautatieasemarakennus Helsingin rautatieaseman jälkeen. 2000-luvulla rakennus peruskorjattiin nykyaikaiseksi matkakeskukseksi. [3]

Seinäjoki on merkittävä risteysasema, josta on yhteys sekä Helsingin, Oulun, Vaasan, Jyväskylän ja Kaskisten suuntaan. Radalla Kaskisiin ja sen satamaan on ainoastaan tavaraliikennettä.

Asemarakennuksen etupuolella sijaitsee rautatieläisaiheinen patsas Tuolta se tulee, tuolta se tulee.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen rautatieasema sijoitettiin vuonna 1883 liikenteelle avatun Vaasan radan varteen lähelle Östermyran ruukkia Seinäjoen kylään. Varhaisen teollisuuden ansiosta Seinäjoesta oli jo 1860-luvulla muodostettu oma kuntansa ja kappeliseurakuntansa. Ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjernan kerrotaan vaikuttaneen ratkaisevasti rautatien saamiseen paikkakunnalle. Ensimmäinen asemarakennus valmistui IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan samanlaisena kuin Vilppulan ja Alavuden asemat; Oulun radan suunta ei ollut vielä tässä vaiheessa selvillä. Ratapihan itäreunaan rakennettiin 10-paikkainen veturitalli, joka laajennettiin myöhemmin 17-paikkaiseksi. Tavararatapihan laajennuttua veturitalli on jäänyt keskelle ratapiha-aluetta. Rautatieaseman nimenä oli vuoteen 1892 saakka Östermyra ja sen jälkeen vuoteen 1897 Seinäjoki/Östermyra.[3]

Seinäjoen aseman kohtalo muuttui nopeasti avaamisensa jälkeen. Vanha suunnitelma Oulun radan suunnasta muuttui ja sen lähtöasemaksi vaihtui Myllymäen sijasta Seinäjoki. Oulun rata valmistui vain kolme vuotta Vaasan radan jälkeen ja Seinäjoesta tuli tärkeä risteysasema, jossa lisäksi yöpyivät Oulun suunnan junat. Myös Vaasaan matkustaneet viettivät yönsä Seinäjoella, koska illalla saapuneiden junien vaihtoyhteys lähti vasta seuraavana aamuna. Matkustajat yöpyivät aseman tuntumassa sijainneissa kahdessa rautatiehotellissa, joista toinen oli tarkoitettu II luokan ja toinen III luokan matkustajille.[3]

Seinäjoesta tuli neljän radan risteysasema vuonna 1911, jolloin Suupohjan rata valmistui Perälän asemalle saakka. Rataosat Perälän asemalta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin valmistuivat vuonna 1913. 1900-luvun alkupuolella Seinäjoen asemanseutu kasvoi nopeasti teollisuus- ja asutuskeskukseksi. Asemanseudusta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1921 ja se erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi kymmenen vuotta myöhemmin. Seinäjoen maalaiskunta yhdistettiin kauppalaan vuonna 1959 ja Seinäjoki muuttui kaupungiksi vuoden 1960 alussa.[3]

Henkilöliikenne Suupohjan radalla lopetettiin vuonna 1968 ja rataosuus Perälän asemalta Kristiinankaupunkiin poistettiin käytöstä vuonna 1982. Uusi rataosuus Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle avattiin vuonna 1971. Tämän jälkeen Seinäjoelta oli henkilöliikennettä neljään suuntaan ja rautatie viiteen suuntaan. Uusi alikulkutunneli asemalaitureille rakennettiin vuosina 1993–1994. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä, muut asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[3]

Museovirasto on luokitellut Seinäjoen aseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. [3]

Seinäjoen lipunmyynti on loppunut vuoden 2016 alusta.[4]

Junien lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[5]

  • Raiteelta 1 liikennöidään pääasiassa Oulun suuntaan, mutta myös osa Helsingin junista ja pari Vaasan iltajunaa lähtevät sieltä.
  • Raiteelta 2 liikennöidään osa Helsingin junista sekä myös yksi Vaasan aamujuna.
  • Raiteelta 3 liikennöidään Jyväskylään, myös kolme Vaasan junaa kulkevat siitä.
  • Raiteelta 4 liikennöi muutama Vaasaan kulkeva juna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eteläpohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liityntäliikenteen palvelutasomääritys, s. 14. Oulu: Liidea Oy, 2010. EPO YLY Liityntäliikenteen palvelutasomääritys 2010. Saatavilla (PDF) (viitattu 28.6.2012).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 29 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.6.2012).
  3. a b c d e f Jussi Iltanen: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 139–140. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  4. VR:n lipunmyynti loppuu 13 asemalta – ainakin 157 aiotaan irtisanoa Viitattu 29.8.2016.
  5. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Seinajoki.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseman laiturialuetta.
Aseman laiturialuetta.
Intercity 47 Seinäjoen asemalla.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.