Matkakeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matkakeskus on joukkoliikenteen solmupiste, jossa pitkän matkan sekä/tai paikallisliikenteen linja-autot ja junat on sijoitettu samaan terminaaliin. Se on siis yhdistetty linja-auto- ja rautatieasema. Matkakeskuksen tavoite on, että vaihtaminen liikennevälineestä toiseen on helppoa. Matkakeskuksesta voi aikataulujen ja lipunmyynnin lisäksi löytyä myös muita palveluja.

Matkakeskukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silloinen liikenneministeriö käynnisti matkakeskushankkeen 1990-luvulla. Hankkeen tärkeimmäksi tavoitteiksi ministeriö asetti liikenteen solmupisteverkoston muodostumisen, jolla sidottaisiin tehokkailla joukkoliikenneyhteyksillä tärkeimmät suomalaiset kaupungit toisiinsa. Tarkoituksena oli rakentaa 22 matkakeskusta vuoteen 2007 mennessä. Matkakeskusten nähtiin toimivan rajapintana kaupungin ja sen vaikutusalueen sisäisten ja niiden ulkopuolelle suuntautuvien liikkumistarpeiden välillä. Lisäksi matkakeskuksille suunniteltiin palvelukonseptia, jonka toimintaympäristö sisältäisi liikenne- ja asemapalvelujen lisäksi matkakeskukset kauppapaikkoina ja julkisten palvelujen saantipaikkoina.[1]

Vuonna 2007 aloitettu uusi matkakeskushanke tähtäsi Suomen julkisen liikenteen käytön helpottamiseen. Tavoitteena oli vuodesta 2007 lähtien toteuttaa 23 matkakeskusta ja kehittää matkakeskuksia mm. esteettömiksi.

Matkakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsinki (yhdistetty linja-autoterminaali ja metroasema valmistui vuonna 2005, rautatieasema erillinen, lähellä.)[2]
  • Imatra (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 1977, korvaava rakennus suunnitteilla)[3]
  • Jyväskylä (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2002)
  • Kajaani (yhteinen matkakeskus rautatieaseman yhteyteen valmistui vuonna 2019)[4]
  • Kirkkonummi (yhteinen matkakeskus avattiin rautatieasema-alueelle vuonna 2011)
  • Kouvola (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2002)
  • Kuopio (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2021)[5]
  • Lahti (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2016) Alun perin lähtökohdaksi Lahdessa asetettiin asemien erillinen yhteistyö, mutta Ranta-Kartanon alueen kaavasuunnitelma toi asian uudelleen käsiteltäväksi.[6]
  • Lappeenranta (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2002)
  • Lapua (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2012)
  • Mikkeli (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2007)
  • Pori (rautatieaseman yhteyteen sijoitettu linja-autoliikenteen matkakeskus valmistui vuonna 2017)[7]
  • Riihimäki (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2009)
  • Seinäjoki (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2000)
  • Tammisaari (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2013)
  • Tikkurila (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2015)
  • Vaasa (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2008)
  • Varkaus (yhteinen matkakeskus valmistui vuonna 2006)

Suunnitteilla olevat matkakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

  • Joensuu (nykyisestä linja-autoasemasta saneerataan yhteinen matkakeskus)
  • Kemi (yhteinen matkakeskus rautatieaseman yhteyteen)
  • Oulu (yhteinen matkakeskus)
  • Pieksämäki (keskusliikenneaseman kehittäminen matkakeskukseksi)

Asemien yhteistyön kehittämishankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisten matkakeskusten valmistuttua vuoteen 2004 mennessä Matkahuollon toimitusjohtaja Pekka Hongisto arvioi niiden toimivuutta ja niille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hänen mukaansa matkakeskuspaikkakunnilla junamatkustus oli lisääntynyt ja vastaavasti linja-automatkustus vähentynyt. Matkakeskusten rooli kaupunkien sisäisen ja niiden ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen välillä merkitsi sitä, että linja-autoliikenteelle jäi käytännössä toimiminen junien syöttöliikenteenä. Hongiston mukaan tavoiteltuja synergiaetuja ei ollut saavutettu, koska Matkahuolto oli joutunut luopumaan monista oman linja-autoasemakonseptinsa mukaisista tulonlähteistä.[1]

Pekka Hongiston mielestä vuoteen 2004 valmistuneet matkakeskukset eivät olleet muodostuneet myöskään kaupallisten ja julkisten palvelujen saantipaikoiksi. Matkakeskuksissa asioivat olivat matkalle lähteviä tai paikkakunnalle saapuvia kiireisiä matkustajia. Linja-autoasemat sijaitsivat perinteisesti kaupunkien keskustoissa, kun taas matkakeskukset sijoittuivat paikoin hyvinkin etäälle keskusta-alueista. Idea matkakeskuksesta myös kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena toteutui Hongiston mielestä vain vuonna 2005 valmistuneessa Kampin keskuksessa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pekka Hongisto: Matkakeskukset – taloudellisia menetyksiä ja rahoitusvaikeuksia. Bussiammattilainen 2/2004, s. 34–36.Helsinki: Linja-autoliitto, 2004.
  2. Linja-autoasema on yhdistetty Kampin metroaseman ja rautatieasema Rautatientorin metroaseman kanssa.
  3. Keskusliikenneasemaa harkitaan purettavaksi Imatralla 1.6.2020. Imatran kaupunki. Viitattu 11.2.2022.
  4. Matkakeskus Kajaanin kaupunki. Viitattu 27.8.2019.
  5. Kuopioon on avattu vuosien odotuksen jälkeen uusi matkakeskus – katso videolta, miltä siellä näyttää Yle uutiset. Viitattu 11.2.2022.
  6. http://www.lahti.fi/www%5Ccms.nsf/Pages/E0B5B8AFA119D0FAC2256FA8004B823B
  7. Matkakeskus www.pori.fi. Viitattu 30.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matkakeskus.