Aalto-keskus
Aalto-keskus[1] on Seinäjoella sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus. Aalto-keskus on yksi merkittävimpiä arkkitehtonisia kokonaisuuksia Suomessa.[2] Aalto-keskus sijaitsee Seinäjoen keskustan eteläpuolella, Koulukadun ja Kirkkokadun rajaamalla puistomaisella alueella.[3]
Kuuden rakennuksen kokonaisuus koostuu seuraavista rakennuksista:
- Lakeuden risti (1960)
- Kaupungintalo (1962)
- Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto (1965)
- Seurakuntakeskus (1966)
- Valtion virastotalo (1968)
- Teatteritalo (1987)
Rakennusten väliin jää graniittikivetty sisäpiha eli Kansalaistori.
Lakeuden risti on toinen Seinäjoen kirkoista. Sen kellotornin korkeus on 65 metriä.
Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1968 valmistunut valtion virastotalo rajaa hallintokorttelia lännessä. Alueen eteläreunalla on vuonna 2012 valmistunut Apilaksi kutsuttu kirjastorakennus, jonka on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM.[3]
Alueen itäpuolella sijaitsevat Alvar Aallon suunnittelemat, vuonna 1959–1960 valmistunut Lakeuden ristin kirkko kellotorneineen sekä seurakuntakeskus vuodelta 1966. Myös alueen itäpuolella sijaitseva kirkkopuisto on Aallon suunnittelema ja kuuluu olennaisesti aluekokonaisuuteen. Aallon suunnittelemat rakennukset ovat arkkitehtonisesti yhteneviä, julkisivuiltaan pääasiassa valkeiksi rapattuja ja posliinisauvoin koristettuja sekä massoitukseltaan selkeitä viuhkamaisin rakennusosin.[3]
Apila-rakennus poikkeaa arkkitehtuuriltaan ja julkisivumateriaaliltaan muista rakennuksista, vaikka yhtymäkohtia Aallon kirjastorakennukseen on havaittavissa, kuten massoittelun selkeys ja osin elävät kaarevat sisäpinnat. Rakennus koostuu neljästä neliöstä ja on katettu tummilla kuvioiduilla kuparilaatoilla.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallinto- ja kulttuurikeskus syntyi kahden arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Seinäjoen kirkosta ja seurakuntakeskuksesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu 1951. Alvar Aallon ehdotus "Lakeuksien risti"-suunnitelma voitti kilpailun. Rakennustyö alkoi syksyllä 1957 ja kirkko valmistui keväällä 1960. Suuri seurakuntakeskus rakennettiin vuosina 1964–1966.[3]
Seinäjoen seurakunnan rakentaessa kirkkoa, Seinäjoen kauppala alkoi toteuttaa omaa osuuttaan hallinto- ja kulttuurikeskuksesta. Kauppala järjesti suunnittelukilpailun vuonna 1958. Kilpailun voitti Alvar Aallon ja Elissa Aallon ehdotus. Seinäjoen kaupungintalon rakentaminen aloitettiin 1961 ja talo valmistui 1962. Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto rakennettiin 1964–1965 ja virastotalo 1967–1968 useiden valtion virastojen toimitiloiksi. Teatteritalon rakentaminen viivästyi. Rakennus valmistui Elissa Aallon johdolla 1987.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seinäjoki.fi (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
- ↑ Seinäjoen Aalto-keskus Museovirasto. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ a b c d e f Seinäjoen keskusta-alueen rakennusinventointi ja toimenpide-ehdotukset osayleiskaavaa varten 2017 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Viitattu 2.12.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aalto-keskus Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista | |
|---|---|
| 1919–1929 |
Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko |
| 1930–1945 |
Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat |
| 1946–1959 |
Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré |
| 1960–1969 |
Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen |
| 1970–1991 |
Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto |