Sähkötalo
| Sähkötalo | |
|---|---|
 Sähkötalo vuonna 2018 |
|
| Osoite | Kampinkuja 2 / Runeberginkatu 1 / Malminrinne 6 / Fredrikinkatu 44 |
| Sijainti | Kamppi, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | toimistorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1973 |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Rakennuttaja | Helsingin kaupungin sähkölaitos |
| Omistaja | Helen Oy |
| Haltija | Helen |
| Käyttäjä | Helen |
| Julkisivumateriaali | kupari |
| Kerrosluku | 7 |
 |
|
Sähkötalo on Helsingin Kampissa sijaitseva rakennus, jossa alun perin toimi Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, nykyisin Helenin pääkonttori. Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1973.[1] Rakennuksen julkisivut on päällystetty kuparipellillä.[1] Alun perin rakennus oli kokonaan sähkölaitoksen käytössä, mutta nykyisin sen alimmissa kerroksissa on myös muita liiketiloja, kahvila ja ravintoloita.
Kortteli varattiin sähkölaitoksen uudisrakennukselle vuonna 1963, ja suunnittelutyö aloitettiin vuonna 1965. Rakennus on Finlandia-talon lisäksi ainoa toteutunut osa Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta.[1]
Sähkötaloon liittyy kiinteästi myös samassa korttelissa Malminrinteen (Kampintorin) puolella sijaitseva Gunnar Taucherin suunnittelema vuonna 1939 valmistunut punatiilinen rakennus, joka alun perin rakennettiin Kampin sähköasemaksi. Sähköaseman lisäksi siinä oli myös muuntamo ja toimistoja.[1] Sähkötalo ja vanha sähköasemarakennus yhdessä täyttävät koko Malminrinteen, Fredrikinkadun, Kampinkujan ja Runeberginkadun välisen korttelin.
Aikaisemmin suunnilleen samalla paikalla olivat sijainneet Kampin villat, ryhmä vuonna 1876 rakennettuja puisia työväen asuintaloja. Niistä osa purettiin jo vuonna 1938 Kampin sähköaseman tieltä[2] ja viimeisetkin vuonna 1960.[3] Korttelin pohjoisosassa oli lisäksi venäläisten 1800-luvulla rakennuttama kasarmirakennus.[4]
Sähkötalon alimpiin kerroksiin, jotka Fredrikinkadun alittava jalankulkutunneli yhdistää Kampin keskukseen, avattiin lokakuussa 2007 liiketiloja. Helenin asiakaspalvelutila siirtyi samalla alakerrasta rakennuksen kolmanteen kerrokseen. [1]Talossa on myös kaksi maanalaista kerrosta, joissa sijaitsevat sähkön- ja kaukolämmöntuotannon keskusvalvomot, sähköasema sekä väestönsuojat. [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Alvar Aallon Sähkötalo nousi purettujen Kampin villojen paikalle. Helsingin Sanomat, 21.9.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ ”Kaupunginvaltuusto, asemakaavakysymykset”, Kertomus Helsingin kunnallishallinnosta 64, 1938, s. 67. Helsingin kaupungin tilastokeskus, 1940. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Eeva Järvenpää: Kampin villat helpottivat työläisten asuinoloja. Helsingin Sanomat, 21.9.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Kampin villat ja Kampin tori”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 212. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
- ↑ Helsingin Energia: Sähkötalo. 2005 s. 23
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kivilaakso, Aura: ”Kampinkuja 2, Sähkötalo”, Kun Helsinkiin rakennettin city. Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset, s. 133–. Helsingin kaupunginmuseo, 2014. ISBN 978-952-272-793-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.3.2023).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sähkötalo Wikimedia Commonsissa
