Sähkötalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sähkötalo
Sähkötalo vuonna 2018
Sähkötalo vuonna 2018
Osoite Kampinkuja 2 / Runeberginkatu 1 / Malminrinne 6 / Fredrikinkatu 44
Sijainti Kamppi, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°10′06″N, 24°55′50″E
Rakennustyyppi toimistorakennus
Valmistumisvuosi 1973
Suunnittelija Alvar Aalto
Rakennuttaja Helsingin kaupungin sähkölaitos
Omistaja Helen Oy
Haltija Helen
Käyttäjä Helen
Julkisivumateriaali kupari
Kerrosluku 7
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kampin sähköasema Kampintorin puolelta katsottuna vuonna 2013. Oikealla Sähkötalon kulma. Kuvannut Sakari Kiuru, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat.

Sähkötalo on Helsingin Kampissa sijaitseva rakennus, jossa alun perin toimi Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, nykyisin Helenin pääkonttori. Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1973.[1] Rakennuksen julkisivut on päällystetty kuparipellillä.[1] Alun perin rakennus oli kokonaan sähkölaitoksen käytössä, mutta nykyisin sen alimmissa kerroksissa on myös muita liiketiloja, kahvila ja ravintoloita.

Kortteli varattiin sähkölaitoksen uudisrakennukselle vuonna 1963, ja suunnittelutyö aloitettiin vuonna 1965. Rakennus on Finlandia-talon lisäksi ainoa toteutunut osa Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta.[1]

Sähkötaloon liittyy kiinteästi myös samassa korttelissa Malminrinteen (Kampintorin) puolella sijaitseva Gunnar Taucherin suunnittelema vuonna 1939 valmistunut punatiilinen rakennus, joka alun perin rakennettiin Kampin sähköasemaksi. Sähköaseman lisäksi siinä oli myös muuntamo ja toimistoja.[1] Sähkötalo ja vanha sähköasemarakennus yhdessä täyttävät koko Malminrinteen, Fredrikinkadun, Kampinkujan ja Runeberginkadun välisen korttelin.

Aikaisemmin suunnilleen samalla paikalla olivat sijainneet Kampin villat, ryhmä vuonna 1876 rakennettuja puisia työväen asuintaloja. Niistä osa purettiin jo vuonna 1938 Kampin sähköaseman tieltä[2] ja viimeisetkin vuonna 1960.[3] Korttelin pohjoisosassa oli lisäksi venäläisten 1800-luvulla rakennuttama kasarmirakennus.[4]

Sähkötalon alimpiin kerroksiin, jotka Fredrikinkadun alittava jalankulkutunneli yhdistää Kampin keskukseen, avattiin lokakuussa 2007 liiketiloja. Helenin asiakaspalvelutila siirtyi samalla alakerrasta rakennuksen kolmanteen kerrokseen. [1]Talossa on myös kaksi maanalaista kerrosta, joissa sijaitsevat sähkön- ja kaukolämmöntuotannon keskusvalvomot, sähköasema sekä väestönsuojat. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Alvar Aallon Sähkötalo nousi purettujen Kampin villojen paikalle. Helsingin sanomat, 21.9.2008. Artikkelin verkkoversio.
  2. ”Kaupunginvaltuusto, asemakaavakysymykset”, Kertomus Helsingin kunnallishallinnosta 64, 1938, s. 67. Helsingin kaupungin tilastokeskus, 1940. Teoksen verkkoversio.
  3. Eeva Järvenpää: Kampin villat helpottivat työläisten asuinoloja. Helsingin sanomat, 21.9.2008. Artikkelin verkkoversio.
  4. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Kampin villat ja Kampin tori”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 212. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
  5. Helsingin Energia: Sähkötalo. 2005 s. 23

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]