Otaniemen vesitorni

Vesitorni kuvattuna Kehä I:n sillalta

Säiliöosan teräsbetonilankut ovat poistettavissa joka sivulta huoltoa varten.

Otaniemen vesitorni on Alvar Aallon suunnittelema vesitorni Espoon Otaniemessä, aivan Kehä I:n vierellä. Torni on valmistunut vuonna 1971 ja on tilavuudeltaan 6 000 kuutiometriä.^[1] Se on luonnonväristä betonia, kaksitoistajalkainen ja säiliöosa on muodoltaan kaksitoistakulmainen. Säiliöosan verhouksen muodostavat teräsbetoniset elementtilankut, jotka ovat irrotettavissa. Säiliöosa on esijännitetty.^[2] Tornin korkeus on 52 metriä.^[3] Sen alla on monimuotoinen toimistorakennus^[4] ja lisäksi rakennuksessa oli huippulämpökeskus.^[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Asola, 2003, s. 165
↑ ^a ^b Asola, 2003, s. 79
↑ Pauli Saloranta (toim.): Espoon kaupunkipolut – Tapiola, kohta 28 6.10.2005. Espoon kaupunki. Viitattu 26.2.2011.
↑ HSY:n vesitornit Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 25.2.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otaniemen vesitorni Wikimedia Commonsissa

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

[1] Asola, 2003, s. 165

[Asola,_2003,_s.79-2] Asola, 2003, s. 79

[3] Pauli Saloranta (toim.): Espoon kaupunkipolut – Tapiola, kohta 28 6.10.2005. Espoon kaupunki. Viitattu 26.2.2011.

[4] HSY:n vesitornit Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 25.2.2011.

[1]

[2]

[3]

[4]

Otaniemen vesitorni

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navigointivalikko