Valtiontalo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtiontalo
Jyväskylän Valtiontalo 1.JPG
Sijainti Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit 62°14′28″N 25°44′48″E / 62.24112°N 25.74659°E / 62.24112; 25.74659
Rakennustyyppi Suojeluskuntatalo (d)
Suunnittelija Alvar Aalto
Valmistumisvuosi ja
Valtiontalo
Suojeluskuntatalo vuonna 1930.
Suojeluskuntatalo 1930-luvulla.
Valtiontalo huputettuna joulukuussa 2013.

Valtiontalo, entinen Jyväskylän suojeluskuntatalo eli Suoja[1], on vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon Suojeluskunnalle suunnittelema rakennus Jyväskylässä. Rakennus on suojeltu mutta syksyllä 2013 erittäin huonossa kunnossa ja käyttökiellossa. Jyväskylän kaupunki myi rakennuksen vuonna 2011 rakennusyhtiö SVR:lle. Kaupasta tehty valitus on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[2]

Aalto suunnitteli rakennuksen Suojeluskunnalle. Se valmistui 1929 Kilpisenkadulle Kirkkopuiston viereen.[3] ja vihittiin käyttöön 1930[1]. Se edustaa tyylillisesti Aallon klassismin viime vaihetta ripauksella modernismia jota se enteilee.[2] Talo on tiilirunkoinen ja rapattu. Ylhäällä katonrajassa on koristefriisi, vaaleansininen kanneluurifriisi eli vyöhykemäinen uurrekoriste.

Vuonna 2013 talon toinen pääty on ostajan edustajan mukaan irti naapuriin tehtyjen rakennustöiden aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Sisätiloissa salin parkettilattia on peitetty, mutta seinät on töhritty ja rakennusta pitävät koossa erilaiset tangot ja vaijerit. Portaisiin aikoinaan laitetut Villeroy & Bochin saksalaisvalmisteiset Mettlacher-puristelaatat ovat yhä paikoillaan, mutta alkuperäiset valaisimet ovat poissa.[2]

Rakennus on suojeltu vuonna 1992 asetuksella ja vuonna 2000 rakennussuojelulailla, mutta ne eivät kuitenkaan suojele rakennusta rapistumiselta.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojeluskunnan tilojen lisäksi talossa oli paljon muita tiloja, katutasossa elokuvateatteri Kino ja kauppahalli, toisessa kerroksessa Jyväskylän pitäjän Säästöpankki sekä ravintola ja juhlasali. Suojeluskunnan toimintoja palvelivat yläkerroksen voimistelusali, sauna ja ampumarata sekä majoitushuoneet. Lisäksi talossa oli asuntoja.[1][2]

Kun rakennus siirtyi valtion omistukseen 1934 postitoimitaloksi[1], sen nimeksi tuli Valtiontalo. Pitkään Valtiontalossa toimi ravintola ja tanssisali, jossa esiintyi aikoinaan monia kuuluisuuksia[3]. Vuonna 1966–1967 muutostöissä kauppahallin, keittiön ja elokuvateatterin kokonaisuudesta tehtiin postitoimisto, ravintolasalista toimistotiloja ja juhlasalista postinkantajien työtila.[2] Sittemmin siinä oli toimistotiloja ja useita vuosia myös kaupungin Taidemuseo[3].

Rakennus siirtyi 1995 valtiolta Jyväskylän kaupungin omistukseen. Vuokralaisten vuokrasuhteet päättyivät vuoden 2009 lopussa, kun rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä käyttölupa päättyi eikä uutta haettu huonon kunnon vuoksi. Syynä olivat myös suunniteltu myynti,[3] josta tehtiin esisopimus 2007.[2]

Myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SRV Oy osti 2011 tehdyllä kaupalla Valtiontalon ja viereisen tontin hintaan 207 000 euroa. Valituksen tekijän Ahti Vielman mukaan se oli liian halpa.[2] Korkein hallinto-oikeus päätti, että kauppahinta oli liian pieni.[4]

Jyväskylän kaupunki myi joulukuussa 2015 Valtiontalon ja viereisen vapaan tontin paikallisille sijoittajille ja perustettavalle jyväskyläläiselle kiinteistöyhtiölle, jonka taustalla ovat Järvi-Suomen Asunnot ja Royal House Oy. Hinta oli tällä kertaa 700 000 euroa.[5] Seurakunnalle on tarjottu mahdollisuutta tulla osakkaaksi, ja asia on harkinnassa ja ratkennee helmikuussa 2016.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]