Jyväskylän taidemuseo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväskylän taidemuseo
Jyväskylän taidemuseon sisäänkäynti syyskuussa 2011.
Jyväskylän taidemuseon sisäänkäynti syyskuussa 2011.
Tyyppi taidemuseo[1], aluetaidemuseo[2][3]
Sijainti Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä[4]
Koordinaatit 62.2414°N, 25.7446°E
Vierailijoita vuodessa 29 126 (2015)[1]
Ylläpitäjä Jyväskylän kaupunki
Johtaja Päivimarjut Raippalinna[5]
Kotisivut www.jyvaskyla.fi/taidemuseo

Jyväskylän taidemuseo on Keski-Suomen aluetaidemuseo.[2][3] Sen painopisteitä ovat nykytaide, keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka ja taidevalokuva. Taidemuseon juuret ovat Alvar Aalto -museon kuvataideosastossa, joka irrotettiin 22. maaliskuuta 1998 omaksi itsenäiseksi taidemuseokseen.

Vuonna 2015 Jyväskylän taidemuseoon tutustui 29 126 kävijää, joista 27 106 vierailijalle kirjattiin ilmaiskäynti. [1] Holvin alagalleria voi tutustua maksutta ja esimerkiksi perjantaisin koko taidemuseoon on vapaa pääsy. Tilauksesta järjestetään opastuksia.[4]

Taidemuseo hallinnoi kaupungin taidekokoelmia sekä Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmaa, joka siirtyi vuonna 1981 Alvar Aalto -museon ja vuonna 1998 edelleen Jyväskylän taidemuseon hoitoon. Kaupungin kokoelmaa kartutetaan jatkuvasti ja siihen kuuluu noin 6 500 teosta. Suomen Taidegraafikoiden kokoelmaan kuuluu yli 5 000 vedosta 270 taiteilijalta, noin 600 laattaa sekä luonnoksia ja työvälineitä.

Holvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän taidemuseon Holvin näyttelytila sijaitsee Oiva Kallion suunnittelemassa vuonna 1930 valmistuneessa liike- ja asuinrakennuksessa Kirkkopuiston laidalla. Vaihtuvien näyttelyiden painopiste on nykytaiteessa, taidegrafiikassa sekä keskisuomalaisessa taiteessa.

Suomen Taidegraafikot ry:n pysyvä kokoelmanäyttely Oravien aarteita esittelee grafiikkaa 1960-luvun kodiksi sisustetussa tilassa. Pasi Rauhalan kotimuseo (Holvin 3. krs) on osa pysyvää Oravien aarteita -näyttelyä. Grafiikkaa ja Pasi 60-luvun kodissa on näyttely näyttelyn sisällä. Kapinoivan Pasin olemassaolo perheessä näkyy erilaisina esineinä, ääninä ja päiväkirjoina.

Taika-tilassa järjestetään erilaisia työpajoja ja kursseja yleisölle. Museokaupassa on runsas valikoima taidekortteja ja julkaisuja.

Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteistyössä Luovan valokuvauksen keskus ry:n kanssa Jyväskylän taidemuseo pitää yllä Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamoa. Tähän kuuluvat sekä Galleria Ratamo että grafiikan ja valokuvauksen työtilat Jyväskylän vanhoilla Veturitalleilla (Veturitallinkatu 6).[3] Galleria Ratamossa on esillä vuosittain noin kaksitoista suomalaiseen ja kansainväliseen taidegrafiikkaan ja valokuvataiteeseen keskittyvää näyttelyä.

Vuoteen 2012 saakka grafiikkakeskus sijaitsi vuonna 1920 rakennetussa Halosen talossa vastapäätä Matkakeskusta.

Kulttuuriluotsit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kulttuuriluotsit

Kulttuuriluotsit ovat Jyväskylän museoiden kouluttamia vapaaehtoisia kulttuurikohteiden tarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia. He toimivat rohkaisijoina, oppaina ja kavereina erityistä kannustusta tarvitseville ihmisille, joiden ei muuten tulisi lähdettyä kulttuurikohteisiin.

Kulttuuriluotsin tilaaminen on käyttäjille maksutonta. Kulttuuriluotsin voi tilata kulttuuriluotsikoordinaattorilta, joka välittää ryhmälle sopivimman luotsin ryhmän luonteesta ja aikataulusta riippuen. Luotsattavat voivat pyytää kulttuuriluotsin tiettyyn ennalta valittuun kohteeseen tai kysyä vinkkejä mielenkiintoisista kohteista ja näyttelyistä. Jyväskylän Kulttuuriluotsit voivat palvella monikulttuurisia ryhmiä mm englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, myös muita kieliä voidaan tarvittaessa tarjota.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Museotilasto - Tilastohaku - 2015 (Valitse tilastotieto -kohdasta valittu museoksi Jyväskylän taidemuseo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 23.7.2016.
  2. a b Aluetaidemuseot Museovirasto, nba.fi. Viitattu 23.7.2016.
  3. a b c Jyväskylän taidemuseo Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylän kaupunki, jyvaskyla.fi. Viitattu 23.7.2016.
  4. a b Jyväskylän taidemuseo Museokortti, museot.fi. Viitattu 23.7.2016.
  5. Henkilökunta Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylän kaupunki, jyvaskyla.fi. Viitattu 23.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]