Kauppakatu (Jyväskylä)
Kauppakatu on Jyväskylän keskustassa sijaitseva katu, josta suuri osa on kävelykatua. Kauppakatu on Jyväskylän ainoa varsinainen liikekatu. Sen varrella sijaitsevat Jyväskylän suurimmat kauppakeskukset Forum, Torikeskus ja Jyväskeskus sekä Kauppakeskus Sokkari. Myös pienemmät kauppakeskukset Kolmikulma ja Kauppakulma sijaitsevat kadun varrella. Kadun toisessa päässä sijaitsee Kirkkopuisto. Kadun keskiosassa sijaitsee kaupungin keskuspaikka "kompassi", jonka ympäristö on varsinkin jyväskyläläisten nuorten suosiossa.
Kauppakatu muutettiin vuonna 1993 joukkoliikennekadusta kävelykaduksi. Kävelykatu laajeni vuosina 2011–2013 kahdelle Kauppakadun poikkikadulle: Asemakadulle vuonna 2011 ja Väinönkadulle vuonna 2013. Kadun palkituin elementti lienevät sen omaleimaiset valaisimet. Sateenkaaren värejä toistava valaisinrivistö tekee epäsuoralla valollaan kävelykadusta näyttävän ympäristön myös pimeän aikaan.
Kauppakadulla järjestettiin suuri Neste Oil Ralli -tapahtuma vuosina 1994–2002. Jyväskylän Paviljongin valmistuttua tapahtuma siirtyi Lutakkoon.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppakatu on Jyväskylän ruutukaava-alueen kaduista ainoa, joka on edelleen alkuperäisellä nimellään. Kun Jyväskylän asemakaavaa ensimmäisen kerran vuonna 1899, sovittiin kaikkia pitkittäiskatuja jatkettaviksi Tourujokeen asti. Tonttien myynti aloitettiin vuonna 1900, ja myynti aloitettiin nykyisen Vapaudenkadun länsiosan varrelta. Kaava perustui ruutukaavaan, ja ruutukaavoitus oli menossa pois muodista, ja pian asemakaavaa muutettiin niin, että muita pitkittäiskatuja ei jatkettukaan suoraan länteen. Kauppakadun päätteeksi rakennettiin Camillo Sitten ajatusten mukainen aukio. Tämä aukio aiheutti, että liikealue ei voinutkaan luontevasti laajentua uudelle asemakaava-alueelle.[1] Kauppakatu on yksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista.lähde? 440 metriä pitkän kävelykadun suunnittelu alkoi vuonna 1989 ja se rakennettiin vuosina 1994–1995. Kaikkiaan tehtiin 12 300 m2 uutta pinnoitetta ja kilometri putkistoa. Alueelle istutettiin 18 puuta ja asennettiin 34 uutta valaisinta. Kadun kustannukset olivat noin 9,4 miljoonaa markkaa eli noin 1,5 miljoonaa euroa. Työn tilaajana toimi kaupungin katu- ja puisto-osasto ja sen rakensi maanrakennusyksikkö. Suunnittelusta vastasi LT-konsultit.
Sulatusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kävelykadun alueesta noin 5 000 m2 on sulatettua. Sulatusjärjestelmä maksoi noin 220 000 euroa. Tämän kustannuksen maksoivat alueen kiinteistönomistajat. Lisäksi kiinteistönomistajat rakensivat noin 1 500 m2 katusulatusta omien tonttiensa alueille. Lämmönlähteenä sulatusjärjestelmässä käytetään kaukolämpöverkon paluukierrossa olevaa vettä. Sulatusjärjestelmän käyttökuluista kaupunki maksaa 40 prosenttia ja kiinteistönomistajat 60 prosenttia.
Sulatusjärjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Alueen talvikunnossapidon kustannukset ovat vähäiset, liukastumistapaturmia ei juuri tapahdu ja sulatetun osuuden kiinteistöt säästävät siivouskustannuksissa sekä esimerkiksi lattiamateriaalien vaihdoissa ja rullaportaiden korjauskustannuksissa. Tällä hetkellä kävelykeskustan kiinteistöt laittavatkin sulatusjärjestelmän lähes rutiininomaisesti katualueelleen aina suurempien perusparannusten yhteydessä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jussi Jäppinen: Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?
- ↑ Kävelykatu 2013. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta ry. Arkistoitu 17.12.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauppakatu (Jyväskylä) Wikimedia Commonsissa
- Visit Jyväskylä: Kauppakatu & Kävelykatu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kauppakadun laudatur Keski-Suomen museon verkkosivusto elämästä Kauppakadulla eri aikoina