Fredrikinkatu
Fredrikinkatu (ruots. Fredriksgatan, stadin slangilla Freda) on katu Helsingin kantakaupungin länsiosassa. Se alkaa Punavuoren Viiskulmasta, johtaa Kampin kaupunginosan halki ja päättyy Temppeliaukion kirkolle Etu-Töölöön. Noin 1,6 kilometriä pitkä Fredrikinkatu kulkee kaakko-luoteissuunnassa ja on linjaukseltaan täysin suora.[1]
Fredrikinkatu on merkittävä kauppakatu, jonka talojen kivijalat ovat täynnä pieniä erikoisliikkeitä varsinkin Ison Roobertinkadun ja Eerikinkadun välillä. Pohjoisempana Fredrikinkadun varressa on myös yksi Kampin keskuksen ja metroaseman sisäänkäynneistä.
Katu on saanut nimensä vuonna 1836 todennäköisesti maaherra Fredrik Stjernvallin mukaan, joka oli voimakkaasti kannattanut Helsingin muuttamista Suomen pääkaupungiksi, mahdollisesti kuitenkin myös Johan Fredrik Aminoffin mukaan. Aluksi katu ulottui vain Isolta Roobertinkadulta Eerikinkadulle, mutta myöhemmin kaupunkialueen laajetessa sitä on molemmista päistä jatkettu.[2] Fredrikinkadun katunumeroinnista puuttuvat ensimmäiset numerot. Parilliset talonumerot alkavat numerosta 12, parittomat numerosta 19.[3]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viiskulmasta Kampintorille saakka Fredrikinkatu on yksisuuntainen etelästä pohjoiseen, mutta raitiovaunu- ja pyöräliikenne kulkee myös vastakkaiseen suuntaan välillä Viiskulma–Bulevardi. Bulevardin ja Urho Kekkosen kadun välillä katu on kaikelle ajoneuvoliikenteelle yksisuuntainen. Osuus Urho Kekkosen katu–Rautatiekadut on joukkoliikennekatu, jossa yleinen moottoriajoneuvoliikenne on kielletty. Rautatiekatujen ja Arkadiankadun välillä kaikki liikenne on kaksisuuntaista. Välillä Arkadiankatu–Dagmarinkatu liikenne on yksisuuntaista pohjoisesta etelään (poislukien pyöräliikenne) ja välillä Dagmarinkatu–Lutherinkatu liikenne on kaksisuuntaista ja jakautuu lopussa pienen puistikon molemmin puolin. Fredrikinkadulla ei ole pyöräteitä tai -kaistoja millään osuudella.[4]
Länsiratikat-hankkeessa Fredrikinkadulle lisätään raitiotie osuudelle Bulevardi–Urho Kekkosen katu, ja kadun kävelyolosuhteita parannetaan leventämällä jalkakäytäviä. Autojen pysäköintipaikkojen määrä vähenee noin 100:sta noin 40:een, mutta jakeluliikenteelle lisätään seitsemän lastauspaikkaa. Hankkeesta vastaa Infraohjelma Helsinki ja se toteutetaan vuodesta 2026 alkaen.[5][6]
Merkittäviä rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suojelupoliisin entinen päämaja (Fredrikinkatu 21, Ratakatu 12) on arkkitehti E. Sihvolan käsialaa (valmistunut 1888).
- Sähkötalo (Fredrikinkatu 44) on Alvar Aallon piirtämä ja valmistunut vuonna 1973. Sähkötalo sijaitsee Kampin liikekeskusta vastapäätä, ja sitä hallinnoi Helen. Talon ikkunoiden puitteissa on valokuituputkia, jotka pimeällä loistavat kauas vaihtaen väriä pienellä viiveellä.
- Autotalo sijaitsee Salomonkadun kulmassa osoitteessa Fredrikinkatu 46. Sen kortteliin kuuluvat myös korkeahkot toimistotalot Kampintorni ja Pohjantalo, sekä suunnitteilla oleva Cabriolet-uudisrakennus.[7]
- Fredrikinkatu 51–53 on aiemmin tanssiravintola Vanhasta Maestrosta tunnettu Rakennusmestarien talo, johon on avattu Hotelli Mestari.
- Viihdekeskus Tennispalatsi sijaitsee osoitteessa Fredrikinkatu 65.
Poikkikadut kaakosta luoteeseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viiskulma: Laivurinkatu, Laivurinrinne, Pursimiehenkatu, Tarkk’ampujankatu
- Merimiehenkatu
- Punavuorenkatu (vasemmalle)/Ratakatu (oikealle), risteyksessä pieni aukio Fredrikintori
- Iso Roobertinkatu, jonka Fredrikinkadun itäpuolella oleva osa on kävelykatu
- Uudenmaankatu
- Bulevardi
- Lönnrotinkatu
- Kalevankatu
- Eerikinkatu
- Malminkatu (vasemmalle)/Kansakoulukatu (oikealle)
- Malminrinne (vasemmalle)/Urho Kekkosen katu (oikealle), joukkoliikennekatu
- Fredrikinkadun, Malminkadun ja Malminrinteen väliin jää kolmiomainen aukio, Kampintori
- Kampinkuja (vasemmalle), lyhyt kävelykatu
- Salomonkatu, jonka Fredrikinkadun itäpuolella oleva osa on kävelykatu
- Eteläinen Rautatiekatu
- Baana, puretun Helsingin satamaradan kuiluun rakennettu jalankulun ja pyöräilyn väylä, jonka Fredrikinkatu ylittää siltaa myöten
- Pohjoinen Rautatiekatu
- Arkadiankatu
- Dagmarinkatu (oikealle)
- Lutherinkatu
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Fredrikinkatu Kampin kohdalla. Vasemmalla Tennispalatsi. -
Fredrikinkadun pohjoispäätä Etu-Töölössä. Taustalla näkyy Temppeliaukion kirkko, jonka eteen katu päättyy. -
Fredrikinkatu 37, 39 Signe Branderin kuvaamana vuonna 1907.
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsingin karttapalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 30.8.2025.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 131. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1981. ISBN 951-771-220-0 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Miksei Freda ala ykkösestä? Helsingin Sanomat. Viitattu 30.8.2025.
- ↑ ”Käsittämätöntä” – Pyöräilijät hädissään Helsingin kantakaupungissa, keskeisillä väylillä poljetaan yhä autojen vaaroja uhmaten Helsingin Sanomat. Viitattu 30.8.2025.
- ↑ Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 30.8.2025.
- ↑ Länsiratikat Infraohjelma Helsinki. Viitattu 30.8.2025.
- ↑ Helsingin Kampin kohtalo ratkesi: Tällainen rakennus sinne tulee Helsingin Sanomat. Viitattu 30.8.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrikinkatu Wikimedia Commonsissa
