Uudenmaankatu (Helsinki)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudenmaankatu Erottajankadulta katsottuna. Etualalla oikealla entinen Kaleva-yhtiön, myöhemmin Tullihallituksen talo, vasemmalla Kolmikulman puiston puita.
Uudenmaankatu nähtynä lännestä itään. Kadun päässä näkyy Sanoma Osakeyhtiön tiilirakennus Erottajankadun ja Ludviginkadun kulmassa.
Otavan toimitalo, Uudenmaankatu 10
Puutalot Uudenmaankatu 19-21 vuonna 1953. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmista.
Uudenmaankadulta siirretyt puutalot nykyisellä paikallaan Kaisaniemenrannassa
Islam-talo Uudenmaankadun ja Fredrikinkadun kulmassa
Uudenmaankatu 38, kadun viimeinen jäljellä oleva puutalo
Liikennetunnelin suuaukko Uudenmaankadun puolella. Taustalla Sinebrychoffin puiston puita.
Mallaskatu Hietalahden­rannasta katsottuna. Kadun päästä johtaa tunneli Sinebrychoffin puiston ali Uudenmaankadulle.

Uudenmaankatu (ruots. Nylandsgatan) on noin 800 metrin pituinen katu Helsingin kanta­kaupungissa, Kampin ja Punavuoren rajalla. Se johtaa Erottajan­kadulta Kolmikulman puiston pohjois­laidalta Sinebrychoffin puiston laidalle. Puiston alittava liikennetunneli yhdistää Uudenmaan­kadun ja lyhyen Mallaskadun, joka johtaa Hieta­lahden­rannasta tunnelin suulle.

Itäisintä, Kolmikulman puiston kohdalla olevaa osuuttaan lukuun ottamatta Uudenmaan­katu on yksisuuntainen lännestä itään päin. Ennen se oli hiljainen sivukatu[1], mutta kun tunneli sen länsipäähän vuonna 1969[2] valmistui, siitä tuli osa vilkasta liikenne­väylää, joka johtaa Länsiväylältä ydin­keskustaan. Aikaisemmin pää­liikenne­väylänä toimi Bulevardi.[1] Päin­vastaiseen suuntaan liikenne kulkee pohjoisempana sijaistevaa Lönnrotinkatua pitkin.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaankadun nimi johtuu Uudenmaan esikaupungista, joka on 1800-luvulla käytetty nimitys silloisen Helsingin Esplanadin etelä- ja länsipuolella olleesta osasta, pääosin nykyisestä Kaartin­kaupungista sekä osasta Kamppia ja Punavuorta. Nimi vahvistettiin vuonna 1820, aluksi vain ruotsiksi kirjoitettuna Nylands Gatan. Myös suomen kielinen nimi Uudenmaan­katu oli käytössä jo 1800-luvulla, mutta vahvistettiin virallisesti vasta vuonna 1909.[3]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin 1800-luvulla Uudenmaan­kadun varrelle rakennettiin pääasiassa yksi­kerroksisia puutaloja. Tontit kadun varrella olivat kuitenkin tuntuvasti pienempiä kuin viereisen Bulevardin varrella, ja katu, varsinkin sen länsipää, liittyikin luonteeltaan pikemminkin Punavuoren työläis­kaupungin­osaan kuin Bulevardin seutuun.[4]

Yksi rapattu puutalo on kadun varrella edelleen jäljellä osoitteessa Uudenmaankatu 38. Muut puutalot on aikojen kuluessa purettu, ja tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja, jonkin verran myös liike- ja toimisto­taloja. Osa niistä on 1800-luvun lopulla rakennettuja uusrenessanssityylisiä rakennuksia, osa 1900-luvun alun jugendtaloja. Myöhemmin muutamia kerrostalojakin Uudenmaan­kadun varrelta on jo purettu. Esimerkiksi Sanoma Oy osti 1960-luvulla rakennukset Uudenmaan­katu 16–22 tontteineen, purki ne ja rakennutti tilalle modernin liiketalon.[5]

Myös Gabriel Andsténin suunnittelemat 1820- ja 1830-luvuilla valmistuneet puutalot Uudenmaankatu 19-21 säilyivät paikoillaan 1970-luvulle saakka. Kun samaan kortteliin Bulevardin puolelle myöhemmin rakennettiin Svenska flicklyséetin koulutalo, näistä taloista tuli sen rehtorin ja muun henkilökunnan asuintaloja.[6] Puretut talot kuitenkin varastoitiin ja pystytettiin vuonna 1991 uudestaan Kaisaniemenrantaan, Kasvi­tieteellisen puutarhan laidalle. [7] Niiden alkuperäisellä paikalla on nykyisin moderni asuinkerrostalo.

Surullisen kuuluisiksi tulivat 1800-luvulla Uudenmaankatu 34–36:ssa olleet kauppias Mikael Antipoffin omistamat vuokrakasarmit, joita nimitettiin muun muassa Suureksi Bastiljiksi ja Ryysyhotelliksi. Ne edustivat köyhälistön asumis­kurjuutta pahimmillaan: niissä asui jopa 6–10 henkilöä huonetta kohti, ne olivat huonossa kunnossa ja asukkaiden juopottelun ja väki­valtaisuuden vuoksi ne olivat erittäin levottoman asuin­paikan maineessa. Lopulta kaupunki kuitenkin pakko­lunasti rakennukset ja purki ne, ja paikalle rakennettiin arvo­rakennukseksi luokiteltu asuintalo.[8] Sittemmin Uudenmaankatu 36:ssa toteutettu julkisivun marmorointimaalaus antoi aivan uuden ilmeen jo muutoinkin arvokkaalle rakennukselle.

Huomattavimpia rakennuksia Uudenmaankadun varrella ovat:

Poikkikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkikadut on tässä lueteltu kadun osoite­numeroiden kasvu­suunnasta, idästä (koillisesta) länteen (luoteeseen). Katu on kuitenkin yksi­suuntainen niin, että liikenne kulkee ainoastaan päinvastaiseen suuntaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kotikaupunkipolku 25: Neuvosto­liittolainen kortteli Kaupunginosat.net. Viitattu 7.10.2016.
  2. ”Liikennesuunnitteluosasto”, Kertomus Helsingin kunnallishallinnosta: Helsingin kaupungin virastot ja laitokset 1969, s. 37. Helsingin kaupungin tilastotoimisto, 1972. Teoksen verkkoversio.
  3. Helsingin kadunnimet, s. 39, 144. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  4. Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, s. 125, 183. Otava, 1962.
  5. Antti Manninen: ”Uudenmaankatu 16-22”, Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä, s. 110. Helsingin sanomat, 2004. ISBN 978-952-5557-00-8.
  6. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Haarahaukka”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 176–177. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.
  7. Puurakennukset Uudenmaankatu 19-21 Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 7.10.2016.
  8. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Pelikaani”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 220–221. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.
  9. Uudenmaankatu 1 / Erottajankatu 2 korttelit.fi. Viitattu 5.10.2016.
  10. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Fasaani”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 216–217. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.
  11. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Pöllö”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 218. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.