Hietalahdenranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hietalahdenranta
Sandvikskajen
Katu Jätkäsaaren suuntaan. Taustalla Clarion Hotel.
Katu Jätkäsaaren suuntaan. Taustalla Clarion Hotel.
Kaupunki Helsinki
Tieluokka katu
Alkupiste Länsilinkki (Kamppi)
Päätepiste Telakkakatu (Punavuori)
Katso myös Hietalahdenranta Commonsissa
Venelaitureita kadun varressa. Taustalla vasemmalla Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaaressa.

Hietalahdenranta (ruots. Sandvikskajen) on katu Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Kuten koko Hietalahden alue, katu kuuluu Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin.

Hietalahdenranta alkaa Länsilinkin liikennealueelta Kampista, missä se muodostaa risteyksen Jätkäsaarenlaiturin ja Mechelininkadun kanssa. Hietalahdenranta tekee mutkan Hietalahden perukassa olevan satama-altaan ympäri Bulevardin päässä ja päättyy Punavuorenkadun kohdalla, jossa katulinjaus jatkuu Telakkakatuna etelään.

Hietalahdenrannassa on raitiotiekiskot. Aikaisemmin ne johtivat Ruoholahdenrannalta Bulevardille, mutta vuonna 2021 valmistui uusi osuus Telakkakadun kautta Hernesaareen.[1]

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kadun nimi johtuu viereisen merenlahden, Hietalahden nimestä. Sen ruotsinkielinen nimi vahvistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1836 muodossa SandviksQuain. Vuonna 1887 otettiin jo käyttöön nykyinen muoto Sandvikskajen. Seuraavana vuonna katu jaettiin kahteen osaan, jotka saivat nimet Sandviks norra kajen ja Sandviks södra kajen, joille vuonna 1909 vahvistettiin myös suomenkieliset nimet Hietalahden pohjoinen rantakatu ja Hietalahden etelärantakatu. Vuonna 1928 ne jälleen yhdistettiin, ja katu sai nykyisen nimensä Hietalahdenranta.[2]

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koffin panimo toimi Hietalahdenrannassa 1990-luvulle saakka.

Kadun varrella on rakennuksia pääasiassa itä- ja pohjoisreunalla, jossa osoitenumerot ovat parittomia. Koska ranta oli sataman käytössä ja sitä pitkin kulki yli sadan vuoden ajan Helsingin satamarata, rannanpuoleiset rakennukset ovat pääosin olleet vahtitupia ja vastaavia, jotka eivät ole liittyneet ympäröivään kaupunkirakenteeseen.[3] Rannan puolella on kadun alkupäässä huoltoasema ja toisessa päässä ravintola Merimakasiini. Vanhaa rakennuskantaa on satama-altaan pohjoispuolella. Rakennuksissa on ollut muun muassa Kaj Eräjuuren Haka-Auto, Yhtyneet Kuvalehdet ja Otavan kirjapaino. Uutta rakennuskantaa on Sinebrychoffin puretun rakennuksen tontilla satama-altaan itäpuolella.

Ravintola Salve sijaitsi aiemmin Hietalahdenranta 11:ssä, josta se syksyllä 2016 siirtyi Hietalahdenranta 5:een.[4][5] Hietalahdenrannan ja Bulevardin risteyksessä sijaitsevassa saarekkeessa on Helsingin ainoa ovaalinmuotoinen lippakioski.[3] Kioskin suunnitteli apulaiskaupunginarkkitehti Väinö Määttä, ja se rakennettiin vuonna 1939.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raitiolinja 6 jatkuu Eiranrantaan, linja 6T lakkaa ja linja 7 poikkeusreitille 6.4. Länsiterminaalille korvaavalla bussilla 7X 6.4. – 2.5. 16.3.2021. Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 30.6.2022. Viitattu 25.8.2021.
  2. Helsingin kadunnimet, s. 54, 100–101. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Hietalahden ranta | Ympäristöhistoriallinen selvitys (PDF) (s. 74, 91) hel.fi. 2020. Viitattu 12.4.2023.
  4. Salve, (Arkistoitu – Internet Archive) HOK-Elanto
  5. Salve, Raflaamo
  6. Bulevardi | Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset (PDF) (s. 55) 2019. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 20.4.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]