Otavamedia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otavamedia Oy
Otavamedia.png
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1934
Toimitusjohtaja Timo Kopra[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala lehdenkustannus
Tuotteet aikakauslehdet, verkkopalvelut
Liikevaihto 127,3 milj. € (2016)[2]
Emoyhtiö Otava Oy
Tytäryhtiöt Lakiperintä Oy
Omistaja Otava Oy
Kotisivu www.otavamedia.fi www.yrityksille.otavamedia.fi
Otavamedian talo Länsi-Pasilassa. Sen suunnittelija on arkkitehti Ilmo Valjakka. Rakennus (silloin vielä Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo) valittiin Vuoden betonirakenteeksi vuonna 1986.
Yhtyneiden Kuvalehtien käytössä vuosina 1957–1987 ollut toimitalo Helsingin Hietalahdenranta 13:ssa. Suunnittelijat Märta Blomstedt ja Matti Lampén.

Otavamedia Oy (aikaisemmin Yhtyneet Kuvalehdet Oy) on vuonna 1934 perustettu aikakauslehtiä ja verkkopalveluita kustantava yhtiö. Otava ja Werner Söderström perustivat yhtiön omien aikakauslehtiensä julkaisijaksi.[3] Nykyisin yhtiö kuuluu Otava-konserniin, joka syntyi vuonna 1998 Otavan lunastaessa itselleen WSOY:n osuuden Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n, Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy:n ja Acta Print Oy:n osakkeista. WSOY:n piti irrottautua yhtiöstä, koska se oli fuusioitunut Sanoma Oy:n kanssa. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli Jorma Reenpää vuosina 1934–1960.[4] Yhtyneet Kuvalehdet osti vuonna 1988 kilpailevan Lehtimiehet Oy:n julkaisutoiminnan.[5] Yhtiön nykyinen nimi otettiin käyttöön 1.4.2010.[6]

Otavamedia Oy kustantaa Suomessa yhteensä 25 yleisöaikakauslehteä, joista monet ovat oman alansa markkinajohtajia. Muun muassa Seura, Anna, Suomen Kuvalehti, Kotiliesi ja Tekniikan Maailma ovat elinvoimaisia esimerkkejä vuosikymmeniä jatkuneista lukijasuhteista, jotka nykyään elävät printin lisäksi vahvasti myös verkossa. Otavamedia tavoittaa yli 30 verkkosivustollaan kuukausittain yli 3 miljoonaa suomalaista: verkosto on Suomen suurimpia. Suosittuja sivustoja ovat esimerkiksi Suomenkuvalehti.fi, Kaksplus.fi ja Anna.fi. Otavamedian mobiilisivut tavoittavat kuukausittain 2,5 miljoona suomalaista.

Otavamedia OMA on erikoistunut suunnittelemaan ja toteuttamaan yrityksille liiketoimintaa edistäviä ja strategioita toteuttavia omia medioita. OMA:n palvelut kattavat monipuolisesti yritysten liiketoiminnasta johdettujen omien medioiden strategiat, konseptoinnit, tuotannon sekä digipalveluissa että printissä. [7]

Otavamedialla on kaksi kirjakerhoa, joista suurempi ja tunnetumpi on Suuri Suomalainen Kirjakerho. Kerhotoiminnan lisäksi lukijoille ovat tarjolla myös verkkokirjakaupan palvelut. Yhtiöllä on sekä yrityksille että kuluttajille tarkoitettu Libricard-kirjalahjakorttipalvelu.

Otavamedian lisäksi Otava-konserniin kuuluvat myös Kustannusosakeyhtiö Otava, Like Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Moreeni, Kustannusosakeyhtiö Nemo, Otavan Kirjapaino, Suomalainen Kirjakauppa, Otavan Uudet liiketoiminnat (NettiX-markkinapaikat, Ampparit-uutispalvelu, Witpik-mediaseuranta)

Vuonna 2016 Otavamedian yhtiöiden liikevaihto oli 127,3 milj. € ja niiden palveluksessa on keskimäärin 445 henkilöä.

Otavamedian kustantamat lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehti Tyyppi Perustettu Päätoimittaja Lukijamäärä 2016[8]
Alibi rikoslehti 1979 Mika Lahtonen 60 000
Anna naistenlehti 1963, Otavamedian vuodesta 1980 Emma Koivula 261 000
Deko asumisen lehti 2004 Saija Hakoniemi 115 000
Erä harrastelehti 1977 Petri Korhonen 201 000
Golflehti harrastelehti Jere Jaakkola 96 000
Hymy sensaatiolehti 1959 Mika Lahtonen 149 000
Kaksplus perhelehti Emma Koivula 65 000
Kanava yhteiskunnallinen lehti 1973 Ville Pernaa
Kippari harrastelehti Petri Korhonen 66 000
Kotiliesi naistenlehti 1922 Saija Hakoniemi 250 000
Kotiliesi Käsityö naistenlehti Saija Hakoniemi 196 000
Kotilääkäri terveyslehti 1889, Otavamedian vuodesta 1934 Tarja Hurme 122 000
Koululainen lasten ja varhaisnuorten lehti 1944 Emma Koivula
Maalla asumisen lehti Saija Hakoniemi 126 000
Metsästys ja Kalastus harrastelehti 1911, Otavamedian vuodesta 1981 Petri Korhonen 234 000
Parnasso kirjallisuuslehti 1951, Otavamedian 1960-luvun lopulta lähtien Ville Pernaa
Seura yleisaikakauslehti 1934 Tarja Hurme 357 000
Seura SuperRistikot & Sudokut ristikkolehti Tarja Hurme
Suomen Kuvalehti yhteiskunnallinen lehti 1916 Ville Pernaa 285 000
Tekniikan Maailma tekniikan lehti 1953, Otavamedian vuodesta 1988 Reijo Ruokanen 280 000
TM Rakennusmaailma rakentamislehti Reijo Ruokanen 148000
TV-maailma TV-lehti Tarja Hurme
Vauhdin Maailma urheilulehti 1965 Reijo Ruokanen 94 000
Vene harrastelehti 1966 Petri Korhonen 86 000
Viva naistenlehti 2005 Tarja Hurme 103 000

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johtajisto - Otavamedia.fi Otavamedia.fi. Viitattu 25.9.2016.
  2. Otavan vuosikertomus 2014 Otavakonserni.fi. Viitattu 15.1.2016.
  3. Otavamedia Oy historia Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.
  4. 1930-luku: Juuret Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.
  5. 1980-luku: Uuteen nousuun Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.
  6. 2010-luku: Koko maailma lähellä Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.
  7. yrityksille.otavamedia.fi Otavamedia yrityksille.
  8. KMT Lukija 2014 (pdf) Viitattu 14.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karlsson, Risto: Kansikuva uusiksi - 60 vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä. Yhtyneet Kuvalehdet 1996. ISBN 951-9435-65-4
  • Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-27838-2.
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.