Ilmo Valjakka
Ilmo Urho Tapani Valjakka (30. huhtikuuta 1934 Mikkeli – 28. huhtikuuta 2021 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1991.[2]
Ilmo Valjakan veljiä olivat päätoimittaja Ari Valjakka ja arkkitehti Raimo S. O. Valjakka.[3][4] Mikkelissä syntynyt Valjakka vietti lapsuutensa sotavuosina Joensuussa ja Suonenjoella ja varttui sodan jälkeen Mikkelin maalaiskunnan Otavassa, jossa hänen perheensä omisti elokuvateatterin.[5] Valjakka kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1953 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1960. Hän työskenteli Aarne Ervin arkkitehtitoimistossa vuosina 1959–1960, vuonna 1961 hän perusti oman arkkitehtitoimiston. Valjakka oli Tampereen teknillisen korkeakoulun erikoisopettajana 1969–1971, yliassistenttina 1971–1972 ja sen jälkeen arkkitehtuurin vt. professorina. Vuonna 1975 hänet nimitettiin myös Suomen akatemian vanhemmaksi tutkijaksi.[6]
Uransa alkuvaiheessa Valjakka tunnettiin rationalistisen betoniarkkitehtuurin edustajana, mikä näkyy hänen 1960- ja 1970-luvun suunnittelutöissään. Hän kuitenkin uudisti tyylinsä 1980-luvulla postmodernismin suuntaan. Vuonna 1987 Helsingin Länsi-Pasilaan valmistunut Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo merkitsi uuden tyylin läpimurtoa. Valjakan tyyliä on luonnehdittu aiempaa modernia arkkitehtuuria pehmeämmäksi ja koristeellisemmaksi.[2] Sen keskeisiä elementtejä ovat selkeä, tehokas muotokieli (Yhtyneiden Kuvalehtien talo, SAS-hotelli, Yleisradion toimitalo Iso Paja) sekä vanhan ja uuden joustava ja hienovarainen yhdistäminen (Imatran Valtionhotellin kongressisiiven entistäminen ja uusi kongressihotelli).[7]
Valjakka teki hotellisuunnitelmia myös Neuvostoliittoon ja Venäjälle, yhtenä ensimmäisistä suomalaisista arkkitehdeista. Hän suunnitteli muun muassa Moskovan hotelli Metropolin ja Pietarin hotelli Astorian saneeraus- ja entisöintityöt.[8][5]
Valjakka suunnitteli vuonna 1963 Domus-keittiöiden ensimmäiset mallistot.[2]
Oboisti Jorma Valjakka on Ilmo Valjakan poika.[9]
Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Huvilakatu 9–11, Ullanlinna, Helsinki (1961)[2]
- Orapihlajatie 13, Etelä-Haaga, Helsinki (1962)[10]
- Toinen linja 29, Helsinki (1963)[11]
- Mikkelin maaseurakunnan Kirkonmäen seurakuntatalo, Mikkeli (1963)[12]
- Toinen linja 7 (HKL:n talo), Helsinki (1965, purettu 2020)[13][14]
- As Oy Säästöpurje, Vuosaari, Helsinki (1965)[2]
- Lastenkodinkuja 1, Helsinki (1966)[15]
- Merikatu 13, Helsinki (1967)[16]
- Hyvinkään pääkirjasto (1968, Raimo Valjakan kanssa[6])
- Mikkolan ostoskeskus, Vantaa (1971)[17][18]
- Unkarin Helsingin-suurlähetystö, Kuusisaari, Helsinki (1972, laajennus 1979)[19]
- KOP:n ATK-keskus, Aleksis Kiven katu 3, Helsinki (1973, osa purettu 2021)[20][21][22]
- Opastinsilta 8 (Kansallissäätiön talo), Itä-Pasila, Helsinki (1974)[23]
- Eläketurvakeskuksen talo, Itä-Pasila, Helsinki (1976)[2]
- vanhainkoti Kaunistola, Hyvinkää[6]
- Iso-Roobertinkatu 43, Helsinki (1980)[24]
- Otavan seurakuntatalo, Mikkeli (1980)[25]
- Hyvinkään taidemuseo (1981, Raimo Valjakan kanssa)[2]
- hotelli Pulkovskaja, Pietari, Venäjä (1981,[26] Sergei Speranskin ja V. S. Volonsevitšin kanssa[27][28])
- hotelli Družba, Viipuri, Venäjä (1982, Vladimir Štšerbinin kanssa)[29]
- Sinebrychoffinkatu 11, Helsinki (1982)[30]
- Imatran Valtionhotellin kongressisiipi (1983), vanhan hotellirakennuksen entistäminen (1987, Henrik Liliuksen kanssa)[2]
- Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo, Länsi-Pasila, Helsinki (1987)[2] – Vuoden betonirakenne 1986
- Nokian Meripuisto, entinen Nokian tutkimuskeskus, Lauttasaari, Helsinki (1988) – Vuoden teräsrakenne 1988[2]
- Suomen Budapestin-suurlähetystö, Budapest, Unkari (1988)[2]
- hotelli Astorian ja hotelli Angleterren entisöinti ja lisärakennus, Pietari, Venäjä (1990)[8][26]
- hotelli Metropolin entisöinti ja laajennus, Moskova, Venäjä (1990)[8][26]
- SAS-hotelli (nykyinen Radisson Blu Royal Hotel), Kamppi, Helsinki (1991)[31]
- Yleisradion toimitalo Iso Paja (nykyinen VR:n pääkonttori), Länsi-Pasila, Helsinki (1993)[2]
- vakuutusyhtiö NCCI:n pääkonttori, Riad, Saudi-Arabia (1998, saudiarabialaisen Omrania-arkkitehtitoimiston kanssa)[8][32]
- toimistotalo Dimensio, Ruoholahti, Helsinki (1998)[26]
- Moscow Country Clubin golf-kerhotalo (Park Hotel Meridien), Nahabino, Venäjä (1998)[26]
- SOK:n vanhan pääkonttorin uudistaminen Radisson SAS Plaza Hotel -hotelliksi ja uudisrakennus, Helsinki (1999)[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 23.5.2021, s. C 17
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Valjakka, Ilmo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Suuri henkilökirja, s. 694. WSOY, Helsinki 2001.
- ↑ Raimo S.O. Valjakka Hyvinkää. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ a b Teija Valjakka, Jorma Valjakka, Ari Valjakka: Muistokirjoitus: Ilmo Valjakka oli arvostettu hotellien ja mediatalojen suunnittelija Länsi-Savo 20.6.2021. Viitattu 20.6.2021.
- ↑ a b c Kuka kukin on 1978, s. 1046 Runeberg.org.
- ↑ Suomi-Fakta. WSOY, Helsinki 2002.
- ↑ a b c d Teija Valjakka & Pervin Imaditdin: Ilmo Valjakka 1934–2021 Helsingin Sanomat 28.6.2021. Viitattu 28.6.2021.
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 1046 Runeberg.org.
- ↑ Helsingin rakennusvalvonnan arkisto
- ↑ Asunto Oy Mäkirinne; Toinen linja 29; Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Laura Vikman: Moderni arkkitehtuuri Etelä-Savossa – Taustaselvitys 1.3.2018, s. 12 Etelä-Savon maakuntaliitto 2018. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Helsingin kaupungin liikennelaitos; Toinen linja 7. Siltasaarenkatu 22.; Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Janne Koivisto: Kuvat: Virastotaloja alettiin rouhia maan tasalle Kalliossa – "Palvelutaso muuttuu täysin ja katu elävöityy huomattavasti" Helsingin Uutiset 24.1.2020. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Lastenkodinkuja 1 (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Merikatu 13 (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Karitta Laitinen & Eija Huuhka: Vantaan ostoskeskukset, s. 33 Aalto-yliopisto 2011. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ HS Vantaa | ”Hyvänen aika” – Lähiöostarin asiakas yllättyy kuullessaan, että vantaalaisten ”rotiskona” pitämä rakennus on arkkitehtoninen helmi Helsingin Sanomat. 2.2.2022. Viitattu 2.2.2022.
- ↑ Unkarin Suurlähetystö Munkkiniemen rakennusinventointi 2003-2005, Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Jorma Erkkilä: Vallila Kortteli 367 Helsingin Sanomat 28.1.1990. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Aikansa tasokkaampi toimistotalo – Vallila C3 Tengbom. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Ledd-Platinum-tason toimistotalo – Vallila C5 Tengbom. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Kansallissäätiö; Opastinsilta 8. Asemapäällikönkatu 7.; Helsinki[vanhentunut linkki] Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Asunto-osakeyhtiö Iso Roobertinkatu 43; Iso Roobertinkatu 43; Helsinki[vanhentunut linkki] Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Otavan seurakuntatalo Suomen urut. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b c d e Kuka kukin on 2007, s. 1076. Otava, Helsinki 2006.
- ↑ Гостиница "Пулковская" - Гостиница Park Inn Pulkovskaya Saint-Petersburg (venäjäksi) Citywalls.ru. Viitattu 29.6.2021.
- ↑ Hotels (englanniksi) Saint Petersburg Encyclopaedia. Viitattu 29.6.2021.
- ↑ 12. Гостиница "Дружба". Архитекторы В.П.Щербин и И.Вальякка. 1982 г. (venäjäksi) Terijoki.sbp.ru. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Sinebrychoffinkatu 11 (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Radisson Blu Royal Hotelli, Helsinki. 2011. The Rezidor Hotel Group. Arkistoitu 18.12.2011. Viitattu 12.1.2013.
- ↑ NCCI Headquarters (englanniksi) Omrania. Viitattu 28.6.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmo Valjakka Wikimedia Commonsissa
|
