Helsingin raitioliikenne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin raitioliikenne
Raitiovaunu HSL logo.png
ModernFinnishTram.jpg
Tyyppi raitiotie
Sijainti Suomen lippu Helsinki, Suomi
Avattu 1891
Pituus 72 km yksisuuntaista rataa[1]
Pysäkit 284 käytössä (2017)
287 yhteensä (2017)
233 katoksellisia (2017)[2]
Linjoja 10 tai 13 laskentatavasta riippuen
Raideleveys 1 000 mm
Omistaja Helsingin kaupunki
Operaattori(t) HKL
Matkoja vuodessa 57 miljoonaa[3]

www.hel.fi/www/hkl/fi/raitiovaunulla
Linjan 3T raitiovaunua esittävä postimerkki vuodelta 1979.

Helsingin raitioliikenne on osa Helsingin kaupungin julkista liikennettä. Helsingin raitiovaunut ovat erityisesti keskustassa olennainen osa kaupunkikuvaa ja päivittäistä liikkumista.

Raitioliikenne alkoi Helsingissä 1891. Helsingin ohella raitioliikennettä on Suomessa ollut aikanaan Turussa ja Viipurissa.

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1999 Helsingissä on liikennöity myös matalalattianivelvaunuilla.

Helsingissä ajetaan nykyään laskentatavasta riippuen kolmeatoista raitiolinjaa (1, 1A, 2, 3, 4, 5, 6, 6T, 7A, 7B, 8, 9, 10), joista kymmenen on varsinaisia päälinjoja (1/A, 2, 3, 4, 5, 6/T, 7A/B, 8, 9, 10) ja joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on hieman Helsingin metroa suurempi. Vuonna 2004 raitiovaunuilla tehtiin yhteensä 56,6 miljoonaa matkaa. Helsingin raitiovaunuliikenne on itsensä kannattavaa.

Helsingin raitiovaunuissa käy tavallisten HSL-lippujen lisäksi erityinen ja edullisempi raitiovaunulippu, jonka vaihto-oikeus on rajattu muihin raitiovaunuihin.

Nykyisin kaikki säännöllisessä liikenteessä olevat raitiovaunut ovat nivelraitiovaunuja. Yli puolet niistä on matalalattiaisia.[4] Ensimmäinen matalalattiainen Variotram-vaunu saapui Helsinkiin vuonna 1998. Myös moniin vanhempiin raitiovaunuihin on peruskorjauksen yhteydessä lisätty matalalattiainen väliosa.

Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL tilaa raitiovaunuliikennettä Helsingin seudulla, ja sitä liikennöi HKL-Raitioliikenne, joka on yhdessä metroliikenneyksikön kanssa osa Helsingin kaupungin liikennelaitosta.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksella työskentelee noin 340 raitiovaununkuljettajaa.[5]

Linjaliikenteen lisäksi myös tilausliikenteen merkitys on viime vuosinamilloin? kasvanut, kun muutama raitiovaunu on kunnostettu pelkästään tilausliikenteen käyttöön. Tilausliikennevaunuja kunnostetaan parhaillaan lisää toiminnan laajentamiseksi. Tilausliikennettä markkinoi HKL:n ja HSL:n lisäksi myös yksityinen Oy Stadin Ratikat Ab.[6][7]

Linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitioliikenneverkon karkea linjakartta.

Liikennöintikäytössä olevaa kaksisuuntaista rataa on yhteensä noin 76 kilometriä.[9] Linjat 2 ja 3 on yhdistetty niin, että vaunun saapuessa Eläintarhaan tai Kaivopuistoon sen linjatunnus vaihtuu 3:sta 2:ksi ja päinvastoin. Kakkosen ja kolmosen vaunut kulkevat siis kahdeksikon muotoista reittiä. Linjat 7A ja 7B kulkevat omaa rengasmaista reittiään vastakkaisiin suuntiin; 7A kulkee myötäpäivään ja 7B vastapäivään.

Varikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HKL-Raitioliikenne käyttää kolmea varikkoa.

  • Koskelan varikko, jolla säilytetään ja huolletaan kahta kolmasosaa raitiovaunuista. Koskelassa sijaitsevat myös koulutustilat. Koskelan varikolta ajetaan suurinta osaa linjoista (1/1A, 2/3, 6/6T, 7A/7B, 8 ja 9).
  • Töölön varikko on raitiovaunuvarikoista pienin. Siellä säilytetään ja huolletaan kolmasosaa raitiovaunuista. Töölön varikolta ajetaan linjoja 4, 5 ja 10.
  • Vallilan varikolla sijaitsevat raitiovaunukorjaamo ja HKL-Raitioliikenteen pääkonttori.

Luonnehdinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töölön varikko

Helsingin raitiotieverkko on rakennettu yksinomaan Helsingin kaduille, eli se on perinteinen katuraitiotie, ei pikaraitiotie. Raiteet noudattavat 1 000 millimetrin eli tasan yhden metrin raideleveyttä.[10] Linjaliikenteen verkosto on suurimmalta osaltaan kaksiraiteinen siten, että molemmat kulkusuunnat liikennöivät omalla raiteellaan. Poikkeuksena tästä on raitiolinja 2:n reitti Mikonkadulla, jossa raiteet on limitetty katualueen kapeuden vuoksi. Koska nykyisin käytettävät raitiovaunut eivät kykene vaihtamaan kulkusuuntaansa, rataverkossa on kääntymistä varten rakennettuja tiukkoja kääntösilmukoita. Katutilan salliessa raitiovaunuille on tehty oma kaistansa, joka on eristetty muusta liikenteestä sulkuviivalla tai korokkeella. Kantakaupungin ahtailla kaduilla raitiovaunut kulkevat ajoneuvokaistoille upotetuilla kiskoilla, mutta valtaosan matkaa raitiovaunuilla on omat kaistansa.

Raitiovaunut saavat kulkuvoimansa sähköstä, jonka ne ottavat raiteiden päälle 5,5 metrin korkeuteen[10] viritetystä ajolangasta. Erityiset sähkönsyöttöasemat välittävät verkkoon tasavirtaa 600 voltin jännitteellä, joka on kytketty siten, että ajojohdot ovat virta­piirin nega­tiivi­sena, kiskot posi­tiivi­sena napana.[10]

Raitioteiden liikennevalot

Raitioteillä on omat liikennevalot, joiden tulkinta perustuu värien sijasta symboleihin. Nuoli ylös (tai raitiovaunun kääntymissuuntaan, esim. vasemmalle) vastaa vihreää, viiva keltaista ja s-kirjain punaista. Raitiovaunujen kulkua nopeutetaan joukkoliikenteen valoetuuksilla, jotka ovat osa Helmi-järjestelmää. Helmi on liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteinen joukkoliikenteen telematiikkahanke.[11] Vaikka ne vähentävät valoissa odottamista, etuudet eivät ole täydellisiä, joten raitiovaunutkin joutuvat usein muun liikenteen tavoin pysähtymään risteyksiin. Raitiolinjojen 4 ja 10 pohjoispäätyyn on suunniteltu kehitettäväksi 100 prosentin etuus. Helmi-järjestelmä myös välittää vilkkaiden pysäkkien ilmoitustauluille seuraavien raitiovaunujen saapumisajan. Helmissä ovat mukana Helsingin kaikki raitiovaunulinjat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiolinjat 1920

Säännöllinen raitiotieliikenne Helsingissä aloitettiin 21. kesäkuuta 1891. Ensimmäiset linjat kulkivat Töölöstä Etelärantaan ja Sörnäisistä Lapinlahteen.[10] Raitioteiden rakentamisesta ja liikennöinnistä vastasi yksityinen Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö (HRO). Ensimmäiset raitiovaunut olivat hevosvetoisia.

Ilmajohdoista otettuun sähkövirtaan siirryttiin kuitenkin varsin pian. Ensimmäiset sähkö­raitio­vaunut tulivat liikenteeseen 4. syyskuuta 1900,[10] ja kanta­kaupungin viimeinen hevosvetoinen raitiolinja lopetettiin 1901 (Lautta­saaressa tosin liikennöi kaupungin muusta raitiotie­verkosta täysin erillinen hevos­raitio­linja vielä vuosina 1913–1917[12]). Raitiotiet oli alkujaan rakennettu yksiraiteisiksi niin, että vastakkaisiin suuntiin kulkeneet raitiovaunut kohtasivat erityisillä kaksiraiteisilla kohtauspaikoilla. Vuosina 19081909 raitiotiet levennettiin kauttaaltaan kaksiraiteisiksi. Samassa yhteydessä pohdittiin hevosvetoisten raitiovaunujen aikaisen 1 000 millimetrin raideleveyden leventämistä, mutta kustannussyistä kapearaiteisista raitioteistä ei luovuttu.

Sisällissodan alkaessa raitioteiden liikenne väliaikaisesti pysähtyi. Punaisten hallitsemassa Helsingissä raitioteitä ryhdyttiin liikennöimään nimellä Helsingin Kaupungin Raitiotiet (HKR). Sisällissodan päätyttyä raitioteiden liikennöinti palasi jälleen yksityiselle HRO:lle, jonka pääosakas oli tosin jo vuodesta 1913 lähtien ollut Helsingin kaupunki. Kallion ja Töölön välinen poikittaislinja avattiin 1922.

Linjojen tunnuksina käytettiin aluksi eri värejä. Vuonna 1926 linjat saivat myös numerot.[13] Eräiden esi­kaupunki­linjojen tunnuksina käytettiin kuitenkin kirjaimia 1950-luvun alku­vuosiin saakka. Niinpä Käpylään liikennöi linja K, Kulo­saareen (ruots. Brändö) B (myöhemmin KB), Haagaan H ja Munkki­niemeen M.[14] Tunnus­värit poistettiin käytöstä vuonna 1954.[13]

1970- ja 1980-luvun nivelvaunut ovat edelleen yleisin raitiovaunutyyppi Helsingissä.
Raitiolinjat 1946
Raitiolinjat 1976, sen jälkeen kun Itä-Pasilaan johtanut linja 2 aloitti liikenteen

Vuonna 1944 raitioliikenne otettiin lopullisesti kaupungin haltuun, kun Helsingin kaupunki lunasti HRO:n omaisuuden. Helsingin raitioteitä liikennöi vuodesta 1945 lähtien tarkoitusta varten perustettu Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Helsingin raitiotieverkkoa oli ajan kuluessa laajennettu, ja sen pituus saavutti huippunsa 1950-luvun alussa. Vuosina 1951–1953 Haagaan, Kulosaareen ja Pasilaan johtaneet raitiolinjat kuitenkin lakkautettiin, kun taas ennestään vain kanta­kaupungin alueella liikennöineitä linjoja 1 ja 4 jatkettiin Käpylään ja Munkki­niemeen, jolloin ne korvasivat aikaisemmat K- ja M-linjat.[14] Seuraavina vuosikymmeninä autoistuminen ja metrosuunnitelmat loivat paineita lakkauttaa raitioliikenne ja korvata se linja-autoilla ja maanalaisella metrolla. Muun muassa onnistuneiden kalustohankintojen takia Helsingin raitiotiet kuitenkin selvisivät 1960- ja 70-lukujen läpi rakennetun verkoston laajuuden tai palvelutason olennaisesti kärsimättä. Raitio­liikennettä ei 1960-luvulla kuitenkaan laajennettu uusiin kaupungin­osiin. Vuonna 1959 keskustasta Marian sairaalaan johtanut rata­osa poistettiin käytöstä ja linjastoa järjesteltiin eräiltä osin uudelleen, mutta tämän jälkeen raitiolinjojen reitit pysyivät lähes muuttumattomina 1970-luvulle saakka.[14]

Lakkautuspaineiden vähentyessä raitiovaunut saivat autoistuneessa kaupungissa omia kaistoja, ja raitioliikenteen taloudellista kannattavuutta kohennettiin siirtymällä erillisistä rahastajista kuljettajarahastukseen. Vuodesta 1976 lähtien raitioliikennettä on jälleen laajennettukin eräillä kantakaupungin reuna-alueilla. Niinpä raitiolinjoja on jatkettu Pasilaan, Katajanokan itäosaan, Pikku-Huopalahteen ja Arabianrantaan. Elokuussa 2008 aloitti liikennöinnin kokonaan uusi raitiolinja numero 9 keskustasta Kallion kautta Itä-Pasilaan. Sitä varten rakennettiin uutta rataa Kallion ja Pasilan väliselle osuudelle noin 2 km. Linjaa 8 jatkettiin vuoden 2012 alussa Jätkäsaaren Saukonpaateen ja linjaa 9 Jätkäsaaren Länsiterminaaliin 13. elokuuta 2012.

Kulttuuriratikka sai 20. kesäkuuta 2012 oman linjan numero 5,[15] mutta sen säännöllinen liikenne lakkautettiin jo saman vuoden lopulla ja sillä suoritetaan enää vain tilaus­ajoja.[16]

Linjat 2 ja 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertolinjaa, jonka eri osuuksilla nykyisin on tunnukset 2 ja 3, alettiin liikennöidä vuonna 1922,[17] kun Töölön ja Kallion yhdistävä, Nordenskiöldinkadun kautta kulkeva rataosuus valmistui. Vuodesta 1926 lähtien linjan numero oli koko kierroksella 3. Vuonna 1950 alettiin reittiä vastakkaisiin suuntiin kiertävillä raitiovaunuilla käyttää eri linjatunnuksia, 3B ja 3T, jolloin 3B kulki Kalliosta Töölön, Kauppatorin, Eiran ja Rautatientorin kautta Kallioon, linja 3T samaa reittiä päinvastaiseen suuntaan.[17] Aikoinaan linjalla 3T kuulutettiin matkailijoita varten suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielillä reitin varrella olevat pysäkit ja nähtävyydet.[10]

30. maaliskuuta 2009 linja siirrettiin keskustassa kulkemaan myös Kauppatorin ja Töölön välisellä osuudella uudelle Kampin, Rautatientorin ja Mikonkadun kautta kulkevalle reitille[14]; aikaisemmin se oli kulkenut Aleksanterinkatua pitkin suoraan Mannerheimintielle saakka. Tämän seurauksena sama vaunu pysähtyi nyt joka kierroksella kaksi kertaa samalla pysäkillä rautatieaseman edessä. Jotta linjatunnuksista kävisi tälläkin pysäkillä ilmi, mihin vaunu oli menossa, muutettiin tunnuksia siten, että linja 3B kulki nyt kumpaankin suuntaan reittiä Kaivopuisto–Eira–Hakaniemi–Kallio ja 3T kumpaankin suuntaan reittiä Kaivopuisto–Kauppatori–Töölö–Kallio; linjatunnukset oli siis vaihdettava kahteen kertaan jokaisella kierroksella.[17][18] Vuonna 2013 muutettiin näin muodostettu linja 3T linjaksi 2 ja linja 3B nykyiseksi linjaksi 3.[18]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin raitioteiden tulevaisuuden suunnitelmia kartalla.

Helsingin raitioliikenteen tulevaisuus on riippuvainen Helsingin kaupungin kaavoitus- ja joukkoliikennepolitiikasta. Toistaiseksi poliittinen ilmapiiri on ollut myönteinen raitioliikenteelle Helsingin kantakaupungin alueella. Helsingin yleiskaavassa (2002) on pikaraitiotievaraukset Viikkiin ja Jokeri-bussilinjan korvaavalle raitiotielle. Ehdotukset nykyisen raitioverkon laajentamisesta pohjoissuunnassa Oulunkylään tai Haagaan taikka meren yli Lauttasaareen tai Kulosaareen eivät kuitenkaan ole toteutuneet, vaan on suosittu lähijunien ja metron tapaisia raskaampia vaihtoehtoja.

Raitiolinjaa 9 on suunniteltu jatkettavaksi Pasilasta Ilmalaan, suurelta osin uutta rataa pitkin. Muita merkittäviä rakennushankkeita ovat asuntoalueiksi lähivuosina muutettavat Jätkäsaaren ja Sörnäisten satama-alueet (Kalasatama), jonne aiotaan rakentaa uutta rataa.

Elokuussa 2016 kaupunginvaltuusto päätti toteuttaa Kruunusillat-hankkeen, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan ja Yliskylän välille. Siltojen ja raitiotieyhteyden rakennus alkaa vuonna 2018.[19]

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Variotram
NRV I
Artic
GT8

Helsingin raitioteillä linjaliikenteessä pääasiallinen kalusto koostuu kolmesta raitiovaunusarjasta, jotka kaikki ovat nivelraitiovaunuja:

  • 40 Bombardier Variotram -matalalattiavaunua (valmistettu 1998–2004)
  • 42 Valmet MLNRV II (NrII) matalalattiaisella väliosalla varustettua nivelvaunua (1983–1987, väliosa 2006–2011)
  • 40 Valmet NRV I (NrI) nivelvaunua, joista muutamiin on lisätty matalalattiainen väliosa (1973–1975, väliosa 2012–2013)

Vuosien 2013–2018 aikana toimitetaan uusi sarja:

  • 40 Transtech Artic -matalalattiavaunua, joista kaksi ensimmäistä otettiin koekäyttöön syksyllä 2013 jo ennen varsinaista sarjatuotantoa.

Koko 42 vaunun NrII-sarjaan on lisätty matalalattiainen väliosa peruskorjauksen yhteydessä[20]. Väliosalla varustettuja malleja nimitetään MLNRV-raitiovaunuiksi. HKL:n 26. lokakuuta 2010 tekemän päätöksen mukaan myös kymmeneen NrI -sarjan vaunuun on asennettu matala väliosa peruskorjauksen yhteydessä.[21] Kaikkien matalalattiaväliosien lisäysten valmistuttua vuonna 2013 liikenteessä on yhteensä 52 MLNRV-vaunua.

Uusimpien, Transtech Oy:n valmistamien raitiovaunujen tilaamisesta HKL päätti 2. joulukuuta 2010.[22]. Hankinnan kokonaishinta oli 121 655 000 euroa sisältäen lisä- ja muutostyöt[23]. Hankintaan sisältyy lisäksi 90 vaunun optio, joka sisältää myös raide-Jokerille soveltuvat kaksisuuntavaunut. Uusi vaunu on kaksinivelinen, ja sen matkustajakapasiteetiksi ilmoitetaan yhteensä 162 henkilöä, joista 73:lle on kiinteä istumapaikka. Vaunun koeajot linjaliikenteessä alkoivat 12.8.2013, ja sarjatoimitukset alkoivat 2015.[24] Transtech Oy on alun perin muodostettu valtionyhtiö Valmetista, joka valmisti Helsingin NrI- ja NrII-vaunut.

Väriltään sekä nykyiset että varhaisemmat raitiovaunut ovat keltavihreitä, lukuun ottamatta muutamia vaunuja, joiden ulkoseinät ovat kokonaisuudessaan mainostajien käytössä. Vuosina 1973–1975 hankitut Nr-1 -nivelvaunut olivat kuitenkin alun perin punaharmaita, mutta vuosina 1986–1995 nekin maalatiin uudestaan keltavihreiksi.[25]

Käytöstä poistuneet mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitioliikenteessä on linjaliikenteen varakalustona ollut käytössä myös:

  • Kaksi GT6-vaunua, ”Mannea” (1970), jotka hankittiin vuonna 2005 Saksan Mannheimista helpottamaan vaunupulaa (poistettiin käytöstä kesällä 2013)[26]
  • Kuusi GT8N-vaunua Mannheimista (1962–1964), joissa on matalalattiainen väliosa; hankittiin vuonna 2008 helpottamaan vaunupulaa[27] (poistuivat käytöstä kesään 2015 mennessä)[28]

Varhaisemmat mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset raitiovaunut olivat kaksiakselisia. Myös neliakselisia vaunuja oli jonkin verran käytössä jo ennen vuotta 1953, josta lähtien niitä muutaman seuraavan vuoden kuluessa hankittiin suuremmassa määrin.[29]

Kaksi- ja neliakselisiin vaunuihin voitiin kytkeä myös perävaunuja. Vuoteen 1952 saakka oli kesäisin käytössä myös avoperävaunuja.[30]

Seuraavat ennen vuotta 1973 hankitut vaunut ovat yhä käytössä tilaus- ja museoliikenteessä sekä muussa linjaliikenteen ulkopuolisessa ajossa:[31]

  • Kolme HM V -raitiovaunua (1959)
  • GT8 ”Ludde”
  • Bs1-raitiovaunu (1917/2007), joka on entisöity alkuperäisasuun
  • RM1-raitiovaunu (1955), joka on entisöity alkuperäisasuun
  • Helsingin kantakaupungin kiertoajeluilla käytetty Spårakoff, joka on raitiovaunuravintolaksi muutettu HM V -raitiovaunu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.hel.fi/www/hkl/fi/raitiovaunulla/radat-ja-varikot/
  2. http://www.hel.fi/www/hkl/fi/raitiovaunulla/raitiovaunupysakit/
  3. http://www.hel.fi/www/hkl/fi/raitiovaunulla/
  4. Esteettömyys: Matala lattia helpottaa liikkumista HSL. Viitattu 7.2.2017.
  5. Henkilöstö
  6. http://www.stadinratikat.fi/index.html
  7. http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/hkl/fi/HKL-Raitioliikenne/Kalusto/HKL150_tilausajo Tilausajot – HKL 150
  8. Viitosen sporalla pääsee pian rautatieasemalta Katajanokalle Helsingin kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  9. Radat ja varikot Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2017.
  10. a b c d e f Otavan suuri ensyklopedia, 7. osa (Optiikka–Revontulet): ”Raitioliikenne”, {{{Nimike}}}, s. 5563. Otava, 1973. ISBN 951-1-02232-6.
  11. Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja matkustajainformaatio Helsingin Liikenteenohjauskeskus. Viitattu 29. kesäkuuta 2007.
  12. Helsingin raitiolinjat 1 Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 1.8.2014.
  13. a b E. Virta, J. Rauhala: Helsingin raitioteiden linjavärit Suomen Raitiotieseura. Viitattu 10.9.2011.
  14. a b c d Helsingin raitiolinjat 3 Suomen Raitiotieseura. Viitattu 10.9.2011.
  15. Kulttuuri saa oman ratikkalinjan
  16. Kulttuuriratikka poistuu linjaliikenteestä tilausajoon
  17. a b c Helsingin raitiotielinjat: Linja 3 / 3B / 3T Helsingin raitiotieseura.
  18. a b Suomen tunnetuin raitiolinja katoaa Helsingistä. Ilta-Sanomat, 27.12.2012.
  19. Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 1.9.2016.
  20. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr2va/hklnr2va.htm MLNRV-vaunu Raitio.org -sivustolla
  21. HKL: HKL:n hallituksen kokouksen pöytäkirja 26.10.2010. Viitattu 2. joulukuuta 2010.
  22. HKL: Helsingin uudet raitiovaunut toimittaa Transtech 2.12.2010. HKL. Viitattu 2. joulukuuta 2010.
  23. HKL päätökset: Matalalattiaisten raitiovaunujen hankinnasta Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen maksuerätaulukon muuttaminen
  24. HKL: Uusi raitiovaunu aloittaa liikennöinnin asteittain 12.8.2013. HKL. Viitattu 14. syyskuuta 2013.
  25. HKL Moottorivaunut 31–70: Muutostietoja Suomen raitiotieseura. Viitattu 7.2.2017.
  26. HKL 153–154 Helsingin kaupunki. Viitattu 6.5.2014.
  27. HKL 161–166 Helsingin kaupunki. Viitattu 6.5.2014.
  28. Nironen, Saija: HKL luopuu jarruvikaisista vanhoista raitiovaunuista Yle Uutiset. 6.5.2014. Viitattu 6.5.2014.
  29. Helsingin raitiovaunut Suomen raitiotieseura. Viitattu 7.2.2017.
  30. HKL: Avoperävaunut 534-548 Suomen raitiotieseura. Viitattu 7.2.2017.
  31. HKL: HKL – Kalusto 2.12.2010. HKL. Viitattu 14. syyskuuta 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: