Siirry sisältöön

Helsingin raitioliikenne

Wikipediasta
Helsingin raitioliikenne
Artic-vaunuja Mannerheimintiellä vuonna 2018
Artic-vaunuja Mannerheimintiellä vuonna 2018
Tyyppi raitiotie ja pikaraitiotie
Sijainti Helsinki, Suomi
Avattu 1891
Pituus 94 km
Pysäkit yli 300
Linjoja 12
Raideleveys 1 000 mm
Omistaja Helsingin kaupunki
Liikennöitsijä(t) HSL (suunnittelu ja tilaaminen)
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne (liikennöinti)
Matkoja vuodessa 57 miljoonaa (2022)[1]
Aiheesta muualla
Viralliset kotisivut

Helsingin raitioliikenne on osa Helsingin kaupungin julkista liikennettä. Raitiovaunut ovat erityisesti Helsingin kantakaupungissa olennainen osa kaupunkikuvaa ja päivittäistä liikkumista.

Raitioliikenne alkoi Helsingissä vuonna 1891. Vuosikymmenien mittaan rataverkosto laajeni myös itsenäisten lähikuntien alueille Kulosaareen, Huopalahteen ja Haagaan, joka oli aluksi osa Helsingin maalaiskuntaa. Helsingin ohella Suomessa on raitioliikennettä Tampereella[2] ja Espoossa sekä ollut aikoinaan Turussa ja Viipurissa.

Nykytila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkelänkatu on yksi niistä osuuksista, jossa raitiovaunut pääsevät liikennöimään omalla kaistallaan.

Helsingissä ajetaan kahtatoista raitiolinjaa, joilla on numerot 1–10, 13 ja 15. Linjat 1–10 ja 13 liikennöivät Helsingin kantakaupungin alueella. Valtaosa raitiotieverkosta on kaupunkiraitiotietä, mutta 2010- ja 2020-luvulla Helsinkiin on kuitenkin rakennettu ja rakennetaan pikaraitioteitä, kuten Raide-Jokeri ja Kruunusillat-raitiotie. Raide-Jokeri eli raitiolinja 15 liikennöi muusta raitioverkosta erillisellä radalla kantakaupungin ulkopuolella ja ulottuu Espooseen asti.

Liikennöintikäytössä olevaa kaksisuuntaista raitiotietä on pääkaupunkiseudulla yhteensä noin 94 kilometriä, josta kokonaan omaa kaistaa noin 60,6 kilometriä.[3] Raiteet noudattavat 1 000 millimetrin eli tasan yhden metrin raideleveyttä.[4] Linjaliikenteen verkosto on suurimmalta osaltaan kaksiraiteinen siten, että molemmat kulkusuunnat liikennöivät omalla raiteellaan. Poikkeuksena tästä on Mikonkatu, jossa raiteet on limitetty katualueen kapeuden vuoksi.

Pysäkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pysäkki Aleksanterinkadulla keskustassa kesällä 2019.

Pysäkkejä on yli 300.[3] Vuonna 2004 katoksellisten raitiovaunupysäkkien kehikkoon merkittiin pysäkin nimi suomeksi ja ruotsiksi, ja kaikki pysäkit saivat lisäksi oman numeronsa. Myös kaikki bussipysäkit numeroitiin myöhemmin vuoden 2006 aikana.[5]

Kaupunkiraitioteillä vaunut pysähtyvät pysäkeillä vain, jos matkustajia pyrkii kyytiin tai kyydistä pois. Pikaraitiolinja 15:n vaunut sen sijaan pysähtyvät kaikilla pysäkeillä, vaikkei poistuvia tai nousevia matkustajia olisikaan.[6] Säännönmukainen pysähtyminen kaikilla pysäkeillä on tarkoitus ottaa käyttöön kaikilla linjoilla syksyllä 2026.[7]

Matkustusmäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkustajavaihtoa Lasipalatsin pysäkillä keskustassa marraskuussa 2021.

Vuonna 2004 raitiovaunuilla tehtiin yhteensä 56,6 miljoonaa matkaa ja vuonna 2017 yhteensä 60,2 miljoonaa matkaa.[8] Vuoden 2022 lopussa matkojen määräksi ilmoitettiin 57 miljoonaa.[1] Helsingin kaupungin mukaan raitioverkolla on päivittäin noin 135 000 matkustajaa.[9]

Liikennöinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin seudulla raitiovaunuliikennettä tilaa Helsingin seudun liikenne. Raitiovaunuja liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne, joka korvasi Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen eli HKL:n vuonna 2022. HKL:llä työskenteli noin 340 raitiovaununkuljettajaa.[10]

Kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2024 lopussa Helsingissä liikennöi yhteensä 148 raitiovaunua.[9] Niistä suurin osa on 2010-luvulla käyttöönotettuja Artic-vaunuja. Lisäksi liikenteessä on 49 kappaletta Valmetin vanhoja NrI- ja NrII-nivelraitiovaunuja.[11] Uusin vaunumalli on pääasiassa Raide-Jokerilla käytetty ForCity Smart Artic X54.[11]

Koska osa käytettävästä kalustosta on yksisuuntaista kalustoa, jossa on ohjaamo vain toisessa päässä vaunua ja ovet vain toisella puolella vaunua, raitiotieverkossa on tiukkoja kääntösilmukoita kääntymistä varten. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välisellä pikaraitiotielinjalla 15 liikennöidään kuitenkin kokonaan kaksisuuntaisella kalustolla, eikä sen varrelle ole rakennettu kääntösilmukoita. Katutilan salliessa raitiovaunuille on tehty oma kaistansa, joka on eristetty muusta liikenteestä sulkuviivalla tai korokkeella. Keskustan ahtailla kaduilla raitiovaunut kulkevat ajoneuvokaistoille upotetuilla kiskoilla, mutta valtaosan matkaa raitiovaunuilla on omat kaistansa.

Lipunmyynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lipunmyynti raitiovaunuissa päättyi 1. helmikuuta 2018.[1] Raitiovaunulippu, jonka vaihto-oikeus oli rajattu muihin raitiovaunuihin, mutta oli myös halvempi, poistui käytöstä vyöhykeuudistuksen tullessa voimaan vuonna 2019

Tilausliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjaliikenteen lisäksi myös tilausliikenteen merkitys on vuoden 2004 jälkeen kasvanut, kun muutama raitiovaunu on kunnostettu pelkästään tilausliikenteen käyttöön. Tilausliikennettä markkinoi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen ja HSL:n lisäksi myös yksityinen Oy Stadin Ratikat Ab.[12][13] Kantakaupungissa kiertoajeluja tekee liikkuvana ravintolana tunnettu Spårakoff.

Tekniikkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajojohtimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiovaunut saavat kulkuvoimansa sähköstä, jonka ne ottavat raiteiden päälle 5,5 metrin korkeuteen[4] viritetystä ajojohtimesta. Erityiset sähkönsyöttöasemat välittävät verkkoon tasavirtaa 600 voltin, 14. syyskuuta 2025 alkaen 750 voltin jännitteellä, joka on kytketty siten, että ajojohdot ovat virta­piirin nega­tiivi­sena, kiskot posi­tiivi­sena napana.[4]

Valo-ohjaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitioteiden liikennevalot

Raitioteillä on omat liikennevalot, joiden tulkinta perustuu värien sijasta symboleihin. Nuoli ylös (tai raitiovaunun kääntymissuuntaan, esimerkiksi vasemmalle) vastaa vihreää, viiva keltaista ja s-kirjain punaista valoa. Raitiovaunujen kulkua nopeutetaan joukkoliikenteen valoetuuksilla, jotka ovat osa Helmi-järjestelmää. Helmi on liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteinen joukkoliikenteen telematiikkahanke.[14] Vaikka ne vähentävät valoissa odottamista, etuudet eivät ole täydellisiä, joten raitiovaunutkin joutuvat usein muun liikenteen tavoin pysähtymään risteyksiin. Raitiolinjojen 4 ja 10 pohjoispäätyyn on suunniteltu kehitettäväksi sadan prosentin etuus. Helmi-järjestelmä myös välittää vilkkaiden pysäkkien ilmoitustauluille seuraavien raitiovaunujen saapumisajan. Helmissä ovat mukana Helsingin kaikki raitiovaunulinjat.

Linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantakaupungin raitioliikenneverkon linjakartta tammikuussa 2025.päivitettävä Mannerheimintien peruskorjaus aiheutti liikennekatkoksen välille Ooppera–Reijolankatu: perustilanteessa rataosuudella liikennöivät linjat 2, 4 ja 10.
Pääartikkeli: Helsingin raitiolinjat

Linjoille merkityt matka-ajat tarkoittavat HSL:n ilmoittamaa lyhintä matka-aikaa päätepysäkiltä toiselle. Todellinen matka-aika kuitenkin vaihtelee myös ajankohdan mukaan.[15]

Linja Reitti Matka-aika Pysäkkejä Huomioita
1 Eira – Käpylä 33 min 27 Vain arkisin
1T Länsiterminaali – Käpylä 33 min 28 Vain viikonloppuisin[16]
2 Olympiaterminaali – Messukeskus 21 min 18 Kello 1:30 asti
3 Olympiaterminaali – Kuusitie 40 min 31
4 Katajanokka – Munkkiniemi 32 min 29
5 Katajanokan terminaali – Jätkäsaari (Tahitinkatu) 22 min 17
5T Katajanokan terminaali – Länsiterminaali 21 min 18 Vain viikonloppuisin[17]
6 Eiranranta – Arabia 29 min 24[18]
7 Länsiterminaali – Meilahden sairaala 38 min 31
8 Ruusulankatu – Arabia 15 min 15
9 Länsiterminaali – Ilmala 44 min 28
9N Jätkäsaari – Ilmala 34 min[19] 25 Vain viikonloppuöisin[20]
10 Ullanlinna – Pikku Huopalahti 22 min 14
13 Nihti – Länsi-Pasila 21 min 14
15 Keilaniemi – Itäkeskus (Raide-Jokeri) 63 min[21] 32[21]
Linjat 2 ja 3 vaihtavat keskenään linjatunnuksia Olympiaterminaaliin pysäkillä.

Linjat 2 ja 3 on yhdistetty niin, että vaunun saapuessa Olympiaterminaaliin sen linjatunnus vaihtuu 3:sta 2:ksi ja päinvastoin. Myös linjat 7 ja 9 sekä 1T ja 8T vaihtavat Länsiterminaalin päätepysäkillä linjatunnukset keskenään.[16][22] Koska linjoilla 6 ja 8 on yhteinen päätepysäkki Arabiassa, voidaan vaunu myös sinne saapuessaan siirtää linjalta toiselle niin, että linjatunnus 6 vaihdetaan 8:ksi tai päinvastoin. Arabiassa näin ei kuitenkaan välttämättä tehdä jokaisella vuorolla.

Varikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Töölön varikko

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne käyttää kolmea varikkoa:

Töölön ja Vallilan varikoista aiotaan luopua.[24] Ruskeasuolle valmistui vuonna 2024 Ruskeasuon varikko.[25] Kesällä 2022 Roihupeltoon valmistui Raide-Jokerin varikko,[26] ja Kruunusillat-raitiotien varikkoa kaavaillaan Yliskylään.[27] Koskelan varikko on toistaiseksi remontissa ja poissa käytöstä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Helsingin raitioliikenteen historia

Hevosvetoinen liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hevosraitiovaunu Pohjoisesplanadilla 1890-luvulla.

Hevosten vetämä omnibusliikenne alkoi Helsingissä vuoden 1888 alussa aluksi yhdellä reitillä Töölöstä Kauppatorin kautta Kaivopuistoon. Kun yksityisen Omnibus-yhtiön toiminta osoittautui kannattavaksi, se jätti toimilupahakemuksen raitioteiden rakentamisesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hakemuksen joulukuussa 1889 ja antoi yhtiölle, jonka koko nimi oli Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiö (HRO), luvan rakentaa radat ja liikennöidä viidellä raitiolinjalla.[28] Yhtiö ei investoinut huomattavasti kalliimmaksi arvioituun sähkörataan ja valitsi hevosvoiman. Rakentamisessa kuitenkin huomioitiin se, että raitioteillä voisi liikennöidä sähköllä myöhemmin. Rakennustyöt alkoivat syyskuussa 1890.[29]

Väliaikainen liikenne alkoi 10. joulukuuta 1890, mutta radat olivat vielä keskeneräisiä. Ne valmistuivat seuraavan vuoden touko–kesäkuussa, ja säännöllinen liikenne alkoi 21. kesäkuuta 1891 linjoilla Sörnäinen–Kauppatori–Lapinlahdenkatu ja Töölö–Kauppatori–Kaivopuisto. Pohjoinen päätepiste sijaitsi lähellä nykyistä Sörnäisten kurvia ja eteläinen päätepiste Venäjän suurlähetystön kohdalla Tehtaankadulla.[30] Vaunuihin mahtui vain 12 matkustajaa, eikä liikenne ollut kovin nopeaa: matka Töölöstä Kaivopuistoon kesti 60 minuuttia ja matka Sörnäisistä Lapinlahdenkadulle 70 minuuttia.[31] Raitioverkon kokonaispituus oli noin 8,5 kilometriä.[32] Pääpiirteiltään raitiotieverkko pysyi muuttumattomana koko hevosvetoisen liikenteen ajan.[33]

1900-luvun alkupuoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiolinjat vuonna 1920.
Raitiolinjat vuonna 1946.

Hevosvetoinen raitioliikenne kesti vain noin vuosikymmenen, kun raitiotiellä siirryttiin ilmajohdoista otettuun sähkövirtaan. Ensimmäiset sähkö­raitio­vaunut tulivat liikenteeseen 4. syyskuuta 1900,[4] ja kanta­kaupungin viimeinen hevosvetoinen raitiolinja lopetettiin vuonna 1901. Lautta­saaressa tosin liikennöi kaupungin muusta raitiotie­verkosta täysin erillinen hevos­raitio­linja, Lauttasaaren raitiotie, vielä vuosina 1913–1917.[34][35] Raitiotiet oli alkujaan rakennettu yksiraiteisiksi niin, että vastakkaisiin suuntiin kulkeneet raitiovaunut kohtasivat erityisillä kaksiraiteisilla kohtauspaikoilla.[36] Vuosina 1908–1909 raitiotiet levennettiin kauttaaltaan kaksiraiteisiksi.[37]

Vuonna 1944 raitioliikenne otettiin kaupungin haltuun, kun Helsingin kaupunki lunasti HRO:n omaisuuden. Helsingin raitioteitä liikennöi vuodesta 1945 lähtien tarkoitusta varten perustettu Helsingin kaupungin liikennelaitos. Vuonna 1945 Helsingin raitioliikenteessä tehtiin kaikkien aikojen matkustajaennätys 150 miljoonaa matkaa.[38]

Väri- ja kirjaintunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjojen tunnuksina käytettiin aluksi eri värejä. Vuonna 1926 linjat saivat myös numerot.[39] Eräiden esi­kaupunki­linjojen tunnuksina käytettiin kuitenkin kirjaimia 1950-luvun alku­vuosiin saakka. Käpylään liikennöi linja K, Kulosaareen (ruots. Brändö) B (myöhemmin KB), Haagaan H ja Munkki­niemeen M.[40] Tunnus­värit poistettiin käytöstä vuonna 1954.[39]

1950-luvulta 2000-luvulle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1970-luvun nivelvaunuja Mannerheimintiellä.

Helsingin raitiotieverkkoa oli ajan kuluessa laajennettu, ja sen pituus saavutti huippunsa 1950-luvun alussa. Vuosina 1951–1953 Haagaan, Kulosaareen ja Pasilaan johtaneet raitiolinjat kuitenkin lakkautettiin, kun taas ennestään vain kanta­kaupungin alueella liikennöineitä linjoja 1 ja 4 jatkettiin Käpylään ja Munkki­niemeen, jolloin ne korvasivat aikaisemmat K- ja M-linjat.[40] Seuraavina vuosikymmeninä autoistuminen ja metrosuunnitelmat loivat paineita lakkauttaa raitioliikenne ja korvata se linja-autoilla ja metrolla. Muun muassa onnistuneiden kalustohankintojen takia Helsingin raitiotiet kuitenkin selvisivät 1960- ja 1970-lukujen läpi rakennetun verkoston laajuuden tai palvelutason olennaisesti kärsimättä. Raitio­liikennettä ei 1960-luvulla kuitenkaan laajennettu uusiin kaupungin­osiin.[40]

Raitiolinjat 1976 sen jälkeen, kun Itä-Pasilaan johtanut linja 2 aloitti liikenteen.

Lakkautuspaineiden vähentyessä raitiovaunut saivat autoistuneessa kaupungissa omia kaistoja, ja raitioliikenteen taloudellista kannattavuutta kohennettiin siirtymällä erillisistä rahastajista kuljettajarahastukseen. Vuodesta 1976 lähtien raitioliikennettä on jälleen laajennettukin: linjoja on jatkettu Pasilaan, Katajanokan itäosaan, Pikku Huopalahteen ja Arabianrantaan. Elokuussa 2008 aloitti liikennöinnin uusi raitiolinja 9 keskustasta Kallion kautta Itä-Pasilaan. Sitä varten rakennettiin noin kaksi kilometriä uutta rataa Kallion ja Pasilan väliselle osuudelle.

2010-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjaa 8 jatkettiin tammikuussa 2012 Jätkäsaaren Saukonpaateen ja linjaa 9 Länsiterminaali 1:lle 13. elokuuta 2012.[41] Uudelle Länsiterminaali 2:lle alettiin liikennöidä 14. elokuuta 2017 alkaen linjalla 7.[42] Jätkäsaaressa Välimerenkatua pitkin kulkeva rataosuus avattiin 14. elokuuta 2017, jolloin linja 9 siirrettiin kulkemaan sinne. Samalla useita muitakin linjoja järjesteltiin uudestaan, ja muun muassa linjojen 2/3 ja 7A/7B rengasreiteistä luovuttiin.[43]

Kiertolinjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1922–2017 saakka linja 3 kiersi kahdeksikon muotoista reittiä, jonka isompi pohjoinen silmukka kulki keskustasta Töölön ja Kallion kautta takaisin keskustaan, ja pienempi eteläinen silmukka keskustasta Eiran ja Kauppatorin kautta jälleen keskustaan. Reittiä ajettiin kumpaankin suuntaan. Vuonna 1950 alettiin reittiä vastakkaisiin suuntiin kiertävillä raitiovaunuilla käyttää eri linjatunnuksia, 3B ja 3T, jolloin 3B kulki Kalliosta Töölön, Kauppatorin, Eiran ja Rautatientorin kautta Kallioon, linja 3T samaa reittiä päinvastaiseen suuntaan.[44] Vuonna 2013 linjanumeroita muutettiin niin, että linja 3T sai numeron 2 ja aikaisemmalle linjalle 3B jäi numero 3.[45]

Myös linja 7 liikennöi pitkään rengasreittiä, ensin vuosina 1951–1980 Etu-Töölöstä (Runeberginkadulta) Rautatientorin kautta Sörnäisiin ja sieltä Helsinginkatua pitkin takaisin Töölöön, sekä samaa reittiä päinvastaiseen suuntaan. Välillä linja lopetettiin, mutta vuonna 1985 avattiin uusi linja 7, joka kulki keskustasta Mannerheimintietä ja Nordenskiöldinkatua pitkin Pasilaan ja sieltä Sörnäisten kautta keskustaan sekä samaa rengasreittiä päinvastaiseen suuntaan. Myöhemmin alettiin vastakkaisiin suuntiin liikennöivillä vaunuilla käyttää eri tunnuksia 7A ja 7B.[46]

Rengasreitit lopetettiin vuonna 2017, ja linja 7 alkoi liikennöidä Länsiterminaalilta Sörnäisten kautta Pasilaan, linja 2 Pasilasta Töölön kautta Olympiaterminaalille ja linja 3 Olympiaterminaalista Eiran ja Kallion kautta Töölöön. Vaunujen linjanumero vaihdettiin näiden linjojen yhdessä muodostaman mutkikkaan reitin varrella kahteen kertaan. Myöhemmin liikennöintiä kuitenkin muutettiin niin, että linjojen 2 ja 7 vaunut tekivät Itä-Pasilassa silmukan ja kääntyivät sen jälkeen tulosuuntaansa siirtymättä linjalta toiselle. Sen sijaan Olympiaterminaalille saavuttuaan jokainen linjan 2 vaunu siirtyy edelleen linjalle 3 ja päinvastoin.

Jatkeita ja uusia linjoja 2020-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eiranrannan kääntöpaikka Hernesaaressa otettiin käyttöön huhtikuussa 2021.

Eteläisessä kantakaupungissa linjastoa muutettiin myös 6. huhtikuuta 2021, kun linjaa 6 jatkettiin Hietalahdesta Eiranrantaan ja Länsiterminaalille liikennöinyt linja 6T lakkautettiin.[47] Suunnitelmissa on jatkaa linjaa edelleen Hernesaaren kärkeen. Seuraavana vuonna uusia kiskoja valmistui Länsi-Pasilan Ilmalaan, ja linja 9 alkoi liikennöidä Ilmalantorille lokakuussa 2022.[48] Lokakuussa 2023 Länsiterminaalille käynnistettiin viikonloppuisin lisäliikennettä linjoilla 1T ja 8T.[16] Linjan 8 päätepysäkki siirretään Tahitinkadulta Tyynenmerenkadulle sen jälkeen, kun uusi kääntösilmukka valmistuu purettavan Bunkkerin kohdalle.[49]

Lokakuussa 2023 avattiin liikenteelle ensimmäinen Helsingin kantakaupungin ulkopuolinen raitiolinja 15. Uusi linja 13 Nihdistä Kalasataman ja Pasilan aseman kautta Länsi-Pasilaan avattiin elokuussa 2024.[50]

Tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Suunnitteilla ja rakenteilla olevat Helsingin raitiotiet
Helsingin raitioteiden suunnitelmakartta vuosille 2010–2025.
Kaksisuuntaisia Artic X54 -vaunuja on tilattu Raide-Jokerille ja Kruunusillat-raitiotielle.

Poliittinen ilmapiiri on ollut myönteinen raitioliikenteelle ja uusille pikaraitioteille Helsingin seudulla. 2030-luvulla raitiolinjoja suunnitellaan olevan yhteensä lähes 20, joista muutama olisi pikaraitiotielinjoja.[51]

Pikaraitiotiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Helsingin seudun pikaraitiotiet

Runkolinjan 550 korvaavan pikaraitiolinjan 15 eli Raide-Jokerin rakentaminen alkoi vuonna 2019. Itäkeskuksesta Keilaniemeen ulottuva poikittaissuuntainen yhteys on Helsingin ensimmäinen pikaraitiotie, ja sen liikennöinti käynnistyi 21. lokakuuta 2023.[52]

Elokuussa 2016 kaupunginvaltuusto päätti toteuttaa Kruunusillat-hankkeen, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan ja Laajasalon välille. Liikennöinnin Laajasalosta Rautatientorille on tarkoitus alkaa 7. marraskuuta 2026.[53] Muita suunniteltuja pikaraitioyhteyksiä ovat Erottajan ja Kannelmäen välinen Vihdintien pikaraitiotie, joka valmistuu aikaisintaan vuonna 2028, sekä Viikin–Malmin pikaraitiotie, joka ulottuu Kumpulasta Malmin sairaalaan ja jatkossa mahdollisesti Jakomäkeen ja jopa Vantaan Hakunilaan.[54] Rakenteilla olevasta Vantaan pikaraitiotiestä pieni osa kuuluu Helsingin puolelle Mellunmäen metroaseman ympäristöön. Sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2029.

Kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
NrII-raitiovaunu Helsingin keskustassa

Helsingin raitioteillä linjaliikenteessä pääasiallinen kalusto koostuu kahdesta raitiovaunusarjasta, jotka kaikki ovat nivelraitiovaunuja:

Vuonna 2021 Artic-vaunuja oli linjaliikennekäytössä 70 kappaletta ja Valmet-vaunuja yhteensä 52 kappaletta.

Koko 42 vaunun NrII-sarjaan on lisätty matalalattiainen väliosa peruskorjauksen yhteydessä[56]. Väliosalla varustettuja malleja nimitetään MLNRV-raitiovaunuiksi. HKL:n 26. lokakuuta 2010 tekemän päätöksen mukaan myös kymmeneen NrI-sarjan vaunuun on asennettu matala väliosa peruskorjauksen yhteydessä.[57] Kaikkien matalalattiaväliosien lisäysten valmistuttua vuonna 2013 liikenteessä on yhteensä 52 MLNRV-vaunua. NrI- ja NrII-vaunut on tarkoitus korvata 2020-luvun loppupuolella. Korvaavasta mallista ei kuitenkaan ole tehty päätöstä.[58]

Uusimpien, Škoda Transtech Oy:n valmistamien raitiovaunujen tilaamisesta HKL päätti 2. joulukuuta 2010.[59]. Hankinnan kokonaishinta oli 121 655 000 euroa sisältäen lisä- ja muutostyöt[60]. Hankintaan sisältyy lisäksi 90 vaunun optio, joka sisältää myös Raide-Jokerille soveltuvat kaksisuuntavaunut. Uusi vaunu on kaksinivelinen, ja sen matkustajakapasiteetiksi ilmoitetaan yhteensä 162 henkilöä, joista 73:lle on kiinteä istumapaikka. Vaunun koeajot linjaliikenteessä alkoivat 12. elokuuta 2013, ja sarjatoimitukset alkoivat 2015.[61] Transtech Oy on alun perin muodostettu valtionyhtiö Valmetista, joka valmisti Helsingin NrI- ja NrII-vaunut.

Syksyllä 2025 Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne ilmoitti päätöksestä hankkia 30 uutta kaupunkiraitiovaunua ja 33 pikaraitiovaunua. Hankinnan voitti sveitsiläinen Stadler, jonka vaunut valmistetaan Puolassa. Lisäksi hankintaan kuuluu 120 raitiovaunun lisäoptio.[62][63] Uusilla vaunuilla on tarkoitus korvata koko 1970–1980-luvun kalusto vuoteen 2034 mennessä.[64] Kilpailutuksen hävinnyt Škoda Transtech valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, joka päätti keväällä 2026 pitää sen voimassa. Škoda Transtech on ilmoittanut valittavansa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.[65]

Väritys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väriltään sekä nykyiset että varhaisemmat raitiovaunut ovat keltavihreitä, lukuun ottamatta muutamia vaunuja, joiden ulkoseinät ovat kokonaisuudessaan mainostajien käytössä. Vuosina 1973–1975 hankitut NrI-nivelvaunut sekä vuosina 1983-1987 hankituista NrII-nivelvaunuista enemmistö, vuoden 1986 lokakuuhun mennessä toimitetut eli vaunuun 103 asti olivat kuitenkin alun perin punaharmaita, mutta vuosina 1986–1995 nekin maalattiin uudestaan keltavihreiksi.[66]

Käytöstä poistuneet mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Helsingin raitioliikenteen käytöstä poistettu kalusto

Varhaisemmat mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset raitiovaunut olivat kaksiakselisia. Myös neliakselisia vaunuja oli jonkin verran käytössä jo ennen vuotta 1953, josta lähtien niitä muutaman seuraavan vuoden kuluessa hankittiin suuremmassa määrin.[67]

Kaksi- ja neliakselisiin vaunuihin voitiin kytkeä myös perävaunuja. Vuoteen 1952 saakka oli kesäisin käytössä myös avoperävaunuja.[68]

Seuraavat ennen vuotta 1973 hankitut vaunut ovat yhä käytössä tilaus- ja museoliikenteessä sekä muussa linjaliikenteen ulkopuolisessa ajossa:[69]

  • Kolme HM V -raitiovaunua (1959)
  • GT8 ”Ludde”
  • Bs1-raitiovaunu (1917/2007), joka on entisöity alkuperäisasuun
  • RM1-raitiovaunu (1955), joka on entisöity alkuperäisasuun
  • Helsingin kantakaupungin kiertoajeluilla käytetty Spårakoff, joka on raitiovaunuravintolaksi muutettu HM V -raitiovaunu

Uudemmat mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matalalattianivelvaunuilla on liikennöity Helsingissä vuodesta 1999. Kuvassa Variotram talvella 2017. Se poistettiin käytöstä seuraavana vuonna.
  • 40 Bombardier Variotram -matalalattiavaunua (valmistettu 1998–2004). Variotramit poistuivat liikenteestä joulukuun lopussa vuonna 2018.[70]

Raitioliikenteessä on linjaliikenteen varakalustona ollut käytössä myös:

  • Neljä GT6-vaunua, ”Mannea” (1970), jotka hankittiin vuonna 2005 Saksan Mannheimista helpottamaan vaunupulaa (poistettiin käytöstä kesällä 2013)[71]
  • Kuusi GT8N-vaunua Mannheimista (1962–1964), joissa on matalalattiainen väliosa; hankittiin vuonna 2008 helpottamaan vaunupulaa[72] (poistuivat linjaliikenteestä kesään 2015 mennessä)[73]. Vaunuista viisi myytiin Łódźiin ja yksi romutettiin.[74]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pertilä, Jaakko: Helsingin raitiotiet 1: 1890-1950. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2023. ISBN 978-952-7260-33-3
  • Pertilä, Jaakko: Helsingin raitiotiet II: 1950-1998. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2025. ISBN 978-952-7260-45-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 Raitiovaunulla kaupunkiliikenne.fi. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne. Viitattu 22.2.2022.
  2. ↑ Etusivu Tampereen Ratikka. Viitattu 1.5.2020.
  3. 1 2 Raitiovaunupysäkit ja rata kaupunkiliikenne.fi. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne. Viitattu 6.1.2025.
  4. 1 2 3 4 ”Raitioliikenne”, Otavan suuri ensyklopedia, 7. osa (Optiikka–Revontulet), s. 5563. Otava, 1973. ISBN 951-1-02232-6
  5. ↑ Granberg, Mette: Raitioliikenteen häiriötiedotus 2004–2005, vaikutukset (PDF) 2005. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos.
  6. ↑ Rämö, Marjo: Uuden pikaratikan pysäkit puhuvat – häiriötilanteessa juttua tulee automaattisesti Helsingin Uutiset. 28.8.2023. Viitattu 14.4.2026.
  7. ↑ Pertilä 2025, s. 21
  8. ↑ Vuosikertomus 2017 | HSL vuosikertomus.hsl.fi. Arkistoitu 29.7.2020. Viitattu 1.5.2020.
  9. 1 2 Helsingin tilastollinen vuosikirja 2025 (PDF) (s. 95) Helsingin kaupunki. Viitattu 19.6.2026.
  10. ↑ Henkilöstö hel.fi. Arkistoitu 1.10.2010. Viitattu 20.10.2010.
  11. 1 2 Raitiovaunukalusto kaupunkiliikenne.fi. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne. Viitattu 19.6.2026.
  12. ↑ http://www.stadinratikat.fi/index.html
  13. ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/hkl/fi/HKL-Raitioliikenne/Kalusto/HKL150_tilausajoTilausajot – HKL 150 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja matkustajainformaatio Helsingin Liikenteenohjauskeskus. Arkistoitu 8.10.2006. Viitattu 29. kesäkuuta 2007.
  15. ↑ HSL Reittiopas HSL. Viitattu 15.12.2020.
  16. 1 2 3 Jätkäsaareen lisää raitioliikennettä linjoilla 1T ja 8T lokakuussa 12.9.2023. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 11.10.2023.
  17. ↑ Hytti, Joona: Ratikka­liikenne katkeaa isosta osasta Töölöä, korvaavaa bussia ei järjestetä Helsingin Sanomat. 25.7.2026. Viitattu 5.9.2026.
  18. ↑ Linja 6 Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 10.4.2021. Viitattu 10.4.2021.
  19. ↑ Linja 9N reittiopas.hsl.fi. Viitattu 28.12.2023.
  20. ↑ Sinkko-Westerholm, Pipsa: Helsingissä aloitti yöratikka – Näin sujui ensimmäinen vuoro Helsingin Sanomat. 19.12.2023. Viitattu 28.12.2023.
  21. 1 2 Linja 15 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 18.6.2024.
  22. ↑ Jätkäsaaren Atlantinsilta avautuu liikenteelle toukokuussa Uutta Helsinkiä. 19.4.2021. Viitattu 26.3.2022.
  23. ↑ Raitiovaunuvarikot kaupunkiliikenne.fi. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne. Viitattu 22.2.2022.
  24. ↑ Kirsi, Katri: HKL laittaa 360 miljoonaa raitiovaunuvarikoihin – Ylen saama selvitys paljastaa: Varikkotilat silti liian pienet? Yle Uutiset. 3.12.2020. Viitattu 22.2.2022.
  25. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Ratikoiden ja bussien uusi päämaja valmistui Helsinkiin Helsingin Uutiset. 18.11.2024. Viitattu 29.11.2024.
  26. ↑ Varikkohankkeet kaupunkiliikenne.fi. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne. Viitattu 22.2.2022.
  27. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Kuvat: Laajasalon järkäle nielaisee leikkipuiston, koirapuiston, pururataa, pallokenttiä... – Kaupunki: "Toiminnoille etsitään uudet sijainnit" Helsingin Uutiset. 16.10.2020. Viitattu 22.2.2022.
  28. ↑ Pertilä 2023, s. 14–21
  29. ↑ Pertilä 2023, s. 21–23
  30. ↑ Pertilä 2023, s. 32–34
  31. ↑ Mustonen, Pertti: Keskellä kaupunkia, s. 19. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 9512631245
  32. ↑ Pertilä 2023, s. 31
  33. ↑ Pertilä 2023, s. 33
  34. ↑ Pertilä 2023, s. 128
  35. ↑ Helsingin raitiolinjat 1 Suomen Raitiotieseura ry. Arkistoitu 24.7.2008. Viitattu 1.8.2014.
  36. ↑ Pertilä 2023, s. 21
  37. ↑ Pertilä 2023, s. 91–93
  38. ↑ Pertilä 2025, s.30
  39. 1 2 E. Virta, J. Rauhala: Helsingin raitioteiden linjavärit Suomen Raitiotieseura. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 10.9.2011.
  40. 1 2 3 Helsingin raitiolinjat 3 Suomen Raitiotieseura. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 10.9.2011.
  41. ↑ Federley, Daniel: Kuulumisia Jätkästä (PDF) (s. 3–6) Raitio 3/2012. Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 30.5.2025.
  42. ↑ Helsinki, raitiolinjat 7, 7A, 7B Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 30.5.2025.
  43. ↑ Raitiolinjasto uudistuu elokuussa 2017 HSL. Arkistoitu 28.7.2017. Viitattu 14.8.2017.
  44. ↑ Helsingin raitiotielinjat: Linja 3 / 3B / 3T Helsingin raitiotieseura. Arkistoitu 6.10.2014.
  45. ↑ Suomen tunnetuin raitiolinja katoaa Helsingistä. Ilta-Sanomat, 27.12.2012.
  46. ↑ Helsingin raitiotielinjat: Linja 7 / 7A / 7B Helsingin raitiotieseura. Arkistoitu 5.9.2008. Viitattu 14.8.2017.
  47. ↑ Raitiolinja 6 jatkuu Eiranrantaan, linja 6T lakkaa ja linja 7 poikkeusreitille 6.4. Länsiterminaalille korvaavalla bussilla 7X 6.4. – 2.5. Helsingin seudun liikenne. 16.03.2021. Viitattu 10.4.2021.
  48. ↑ Linja 9 jatkaa Ilmalaan ja linja 7 Länsi-Pasilaan 17.10., pysäkkimuutoksia myös Pasilan asemalla 14.10.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 3.7.2023.
  49. ↑ Suunnittelu- ja kaavoituskatsaus 2024 (s. 14) Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 30.5.2025.
  50. ↑ Uusi raitiolinja 13 aloittaa 12.8. – ratikkaverkko laajenee Kalasatamaan ja Sompasaareen HSL. 19.6.2024. Viitattu 16.2.2025.
  51. ↑ Karhu, Otso: Helsingin raitiotielinjojen määrä saattaa moninkertaistua – raitiovaunulla voi päästä tulevaisuudessa Mellunmäkeen ja lentokentälle Yle. 14.12.2021. Viitattu 22.3.2022.
  52. ↑ Matikkala, Katarina: Ensimmäiset opiskelijat saapuivat pysäkille aamuneljältä – "Otaniemessä jäätävän odottava tunnelma koeajoista saakka" Länsiväylä. 21.10.2023. Viitattu 23.10.2023.
  53. ↑ Helsinki | Raitioliikenne Kruunusilloilla alkaa jo marraskuussa Helsingin Sanomat. 31.8.2026. Viitattu 5.9.2026.
  54. ↑ Vantaan ratikan yleissuunnitelma (pdf) (s. 16) Vantaa.fi. 18.9.2019. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 11.4.2021.
  55. ↑ Nivelvaunut 31-70 (6-aks) raitio.org. Viitattu 9.1.2019.
  56. ↑ http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr2va/hklnr2va.htm (Arkistoitu – Internet Archive) MLNRV-vaunu Raitio.org-sivustolla
  57. ↑ HKL: HKL:n hallituksen kokouksen pöytäkirja dsjulkaisu.tjhosting.com. 26.10.2010. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 2.12.2010.
  58. ↑ Takala, Sami: Helsingin vanhat keltavihreät raitiovaunut jäämässä historiaan – Uutta ratikkamallia ryhdytään etsimään Helsingin Sanomat. 9.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  59. ↑ HKL: Helsingin uudet raitiovaunut toimittaa Transtech 2.12.2010. HKL. Viitattu 2.12.2010.
  60. ↑ HKL päätökset: Matalalattiaisten raitiovaunujen hankinnasta Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen maksuerätaulukon muuttaminen
  61. ↑ HKL: Uusi raitiovaunu aloittaa liikennöinnin asteittain 12.8.2013. HKL. Viitattu 14.9.2013.
  62. ↑ Laitinen, Justus & Santaharju, Teija: Helsinki hankkii sveitsiläisen Stadlerin raitiovaunuja 271 miljoonan euron arvosta Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2025.
  63. ↑ Salomaa, Marja: Helsingin ja Vantaan uudet ratikat tulevat sveitsiläiseltä Stadlerilta Helsingin Sanomat. 6.10.2025. Viitattu 21.5.2026.
  64. ↑ Rämö, Marjo: Helsinkiin 63 uutta raitiovaunua – vanhat vaunut tiensä päässä Helsingin Uutiset. 6.3.2024. Viitattu 14.3.2024.
  65. ↑ Laitinen, Justus: Škoda Transtech valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin raitiovaunuhankinnasta Yle Uutiset. 19.5.2026. Viitattu 21.5.2026.
  66. ↑ HKL Moottorivaunut 31–70: Muutostietoja Suomen raitiotieseura. Arkistoitu 26.11.2013. Viitattu 7.2.2017.
  67. ↑ Helsingin raitiovaunut Suomen raitiotieseura. Arkistoitu 24.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  68. ↑ HKL: Avoperävaunut 534-548 Suomen raitiotieseura. Arkistoitu 26.7.2017. Viitattu 7.2.2017.
  69. ↑ HKL: HKL – Kalusto 2.12.2010. HKL. Viitattu 14.9.2013.
  70. ↑ HKL ja Bombardier Transportation solmivat sovintosopimuksen | HKL www.sttinfo.fi. Viitattu 9.1.2019.
  71. ↑ HKL 153–154 Helsingin kaupunki. Viitattu 6.5.2014.
  72. ↑ HKL 161–166 Helsingin kaupunki. Viitattu 6.5.2014.
  73. ↑ Nironen, Saija: HKL luopuu jarruvikaisista vanhoista raitiovaunuista Yle Uutiset. 6.5.2014. Viitattu 6.5.2014.
  74. ↑ SUOMEN RAITIOVAUNUT / TRAMS IN FINLAND: HKL (161-166) raitio.org. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 22.4.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen raitioliikenne
Nykyiset raitiotiet
Rakenteilla olevat raitiotiet
Entiset raitiotiet
Suunnitellut raitiotiet
Raitiotiekalusto
Nykyiset
EntisetVariotram
Varikot
Helsingin seudun joukkoliikenne
Raskas raideliikenneHelsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2)
Kevyt raideliikenneHelsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15)
LauttaliikenneKruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta
Linja-autoliikenne
Runkolinjat		Helsingin seudun linja-autoliikenne
20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600
Liikenteen tilaajaHSL
LiikennöitsijätPääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • HKL • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Koiviston Auto Helsinki • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • V-S Bussipalvelut • Taksikuljetus • Taksikuljetukset Harri Vuolle
HankkeetEspoon kaupunkirata • Espoon pikaraitiotiet • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie
HistoriaHelsingin johdinautoliikenne • Kulosaaren raitiotie • Lauttasaaren raitiotie
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_raitioliikenne&oldid=24220519”