Artic

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artic on Škoda Transtechin valmistama matalalattiaisten nivelraitiovaunujen mallisarja, joka kuuluu nykyään Škodan ForCity-tuoteperheeseen nimellä Škoda ForCity Smart Artic.

Artic X34 (Helsingin raitioliikenne)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artic X34 (KLOY 401–472/MLNRV3)
Perustiedot
Tyyppi raitiovaunu
Liikennöitsijä Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne
Valmistaja Škoda Transtech
Lukumäärä 70
Valmistusvuodet 2013, 2015–2019
Numerointi 401–472
Istumapaikkoja 74+14
Tekniset tiedot
Huippunopeus 80 km/h [1]
Paino 41,6 t [1]
Pituus 27 600 mm
Leveys 2 400 mm [1]
Korkeus 3 830 mm
Raideleveys 1 000 mm
Pyörästö Bo′+Bo′Bo′+Bo′
Pyörän halkaisija 680 mm
Moottorin teho 8 × 65 kW

HKL ei halunnut hankkia Helsingin raitioliikenteeseen valmista raitiovaunumallia, vaan se kirjasi jo tarjouspyyntöön monia toivottavia ominaisuuksia, kuten kääntyvät telit, kiinteät akselit, pehmeät pyöränkumit, jarrusatulan kiinnittäminen telirunkoon ja pitkät jouset jne. Tarjouspyyntöön kirjattiin käytännössä kaikki sellaiset ominaisuudet, jotka HKL oli havainnut hyväksi omassa kehitystyössään, mutta vaateet eivät olleet kuitenkaan ehdottomia, vaan niistä voitiin neuvotella valmistajaehdokkaan kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman lokakuussa 2007, ja varsinainen hankinta alkoi joulukuussa 2008. Tarjouksia saatiin yhdeksän, joista viimeiselle kierrokselle eteni kolme. Transtech voitti tarjouskilpailun sekä laadun että elinkaarikustannusten osalta.[2]

Ensimmäistä raitiovaunua, 401:tä, koeajettiin aluksi Otanmäen koeradalla keväällä 2013, ja vaunu saapui Helsinkiin 25. kesäkuuta 2013. Ensimmäinen koeajo tehtiin Helsingissä yöllä 1.–2. heinäkuuta 2013, ja tuolloin ajettiin koko rataverkko läpi. Koeajoilla paljastui pieniä vikoja, mutta ne saatiin korjattua. 12. elokuuta 2013 järjestettiin ajelut Suomen Raitiotieseura ry:n jäsenille, HSL:n edustajille sekä arvonnan voittaneille, eli Articia käytettiin tuolloin ensi kertaa matkustajaliikenteessä.[3]

Ensimmäiset Artic-raitiovaunut otettiin käyttöön raitioliikenteessä syksyllä 2013.[4][5][6][7][8] Vaunuja liikennöi Helsingissä HKL, joka koeajoi vuosien 2013–2015 aikana linjaliikenteessä kahta ensimmäistä vaunua. Mallin sarjatuotanto toteutettiin vuosina 2015–2019. HKL:n tekemään toimitussopimukseen sisältyy optio 90:stä vaunusta, johon sisältyy myös Raide-Jokerin pidemmät kaksisuuntavaunut.

Joulukuussa 2016 HKL käytti optioita ja tilasi kaksikymmentä uutta Artic-raitiovaunua lisää korvaamaan käytöstä poistettavat Variotram-vaunut. Optio-Articit ovat samanlaisia kuin alkuperäisen tilauksen vaunut ja ne toimitettiin vuosien 2018 ja 2019 aikana.[9]

Helmikuussa 2018 HSL valtuutti HKL:n valmistelemaan kymmenen vaunun lisäoption käytön vuoteen 2019, johtuen vuoden 2024 arvioidun vaunutarpeen kasvamisesta.[10] Tämän lisäoption vaunut toimitettiin vuonna 2019. Lisäksi Saksaan myytyjen koekappaleiden 401 ja 402 tilalle hankittiin vaunut 471 ja 472, jotka toimitettiin Helsinkiin loka–marraskuussa 2019.[11]

Vaunu on erityisesti suunniteltu Helsingin vaikealle rataverkolle. Vaunun erityisyys on matalalattiaiseen rakenteeseen asennetut kääntyvät telit, jotka pehmentävät kulkua jyrkissä kaarteissa ja vaihteissa sekä vähentävät kulumista ja melua. Vaunussa on LED-valaistus. Taustapeilit on korvattu kameroin, ja kuljettajan käytössä on nestekidenäytöt. Helsingin vaunut käyttävät jarrutusenergiaa lämmitykseen, mutta vaunu voidaan myös varustaa energian talteen ottavin superkondensaattorein.[5][12][13]

Koekäytön aikana Artic on saanut matkustajilta positiivista palautetta hiljaisuudesta, tilavuudesta ja istuimien suunnittelusta.[14][15][7]

Vaunusta 411 alkaen vaunuissa on ollut ensiasennettuna Transtechin uuden omistajan Škoda Transportationin keulalogo.[4]

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Articissa on kahdeksan VEM Sachsenwerk GmbH:n valmistamaa DKCBZ 1509-4 -epätahtiajomoottoria, joiden tehonsäädöstä vastaa kaksi Voithin valmistamaa taajuusmuuttajaa. Vaunut käyttävät Helsingissä tasavirtaa 600 voltin ajojännitteellä, mutta niitä on myös mahdollista käyttää 750 voltin jännitettä. Articeilla voi liikennöidä radoilla, joiden pienin kaarresäde on 15 m ja pituuskaltevuus korkeintaan 8 %. Raitiovaunut ovat täysin matalalattiaisia, ja niissä on Albert-kytkimet. 74+14:n istumapaikan lisäksi Artic on mitoitettu 125 seisovalle matkustajalle.[16]

ForCity Smart Artic X54 (Raide-Jokeri & Kruunusillat)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ForCity Smart Artic X54 (KLOY 601–629/MLPRV1)
Kaksi X54-vaunua päätepysäkillä Keilaniemessä pikaraitiotie 15:n avajaisten jälkeisenä päivänä 22. lokakuuta 2023.
Kaksi X54-vaunua päätepysäkillä Keilaniemessä pikaraitiotie 15:n avajaisten jälkeisenä päivänä 22. lokakuuta 2023.
Perustiedot
Tyyppi raitiovaunu
Liikennöitsijä Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne
Valmistaja Škoda Transtech
Lukumäärä tilattu 29 + 23
Valmistusvuodet 2020–
Numerointi 601–629
Istumapaikkoja 78[1]
Tekniset tiedot
Huippunopeus 80 km/h [1]
Pituus 34 500 mm
Leveys 2 420 mm [1]
Raideleveys 1 000 mm
Pääartikkeli: ForCity Smart Artic X54

Marraskuussa 2016 HKL käytti Raide-Jokeria varten olleen option tilaten 29 kappaletta 34,5-metrisiä ForCity Smart Artic -vaunuja, joka on tunnettu myös nimellä Artic XL. Se on noin kuusi metriä pidempi kuin aikaisempi Artic-vaunu.[17] Pituuden lisäksi X54 poikkeaa kantakaupungin liikenteeseen tilatuista Articeista värityksellään sekä kaksisuuntaisuudella, eli vaunuissa tulee olemaan ovet kummallakin puolella ja ohjaamot molemmissa päädyissä.[18] X54:n keskimoduuli on täysin tasainen, eikä siinä ole lattiakallistuksia.[19]

Vaunussa on 214 matkustajapaikkaa, joista 78 istumapaikkoja.[17][19] Niitä on myös mahdollisuus pidentää kymmenellä metrillä, jolloin paikkoja olisi yhteensä 287, joista 100 istumapaikkoja.[17] Polkupyörille ei ole vaunussa varattu paikkoja, koska pyörätuolien ja lastenvaunujen paikat on haluttu priorisoida.[20]

Koeliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen prototyyppivaunu toimitettiin Helsinkiin huhtikuussa 2021.[21] Koeajot kantakaupungin raitiolinjoilla aloitettiin saman vuoden kesällä, ja matkustajaliikenteen vaunu aloitti reitillä Kauppatorilta Taka-Töölöön 8. marraskuuta 2021.[22] Liikenne keskustassa jatkui kesään 2022 asti, minkä jälkeen vaunu kuljetettiin Raide-Jokerin varikolle Roihupeltoon. Koeajot pikaraitiotiellä alkoivat marraskuussa 2022.[23][24] Matkustajaliikenne alkoi 21. lokakuuta 2023.

Kruunusillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2021 HKL sopi 23 ForCity Smart Artic X54 -raitiovaunun tilaamisesta Škoda Transtechin kanssa. Sopimuksen hinta oli 85,4 miljoonaa euroa, eli yhden vaunun hinnaksi tuli noin 3,7 miljoonaa euroa.[25] Artic X54 -vaunut tulevat käyttöön Kruunusiltojen kautta kulkeville pikaraitiotielinjoille. Ne ovat identtisiä Raide-Jokeria varten tilattujen vaunujen kanssa.[26] Kruunusilloille tarkoitetut vaunut valmistuvat vuosina 2024–2026[27], ja liikennöinnin on tarkoitus alkaa Laajasalosta Hakaniemeen vuoden 2027 alussa.[28]

ForCity Smart Artic X34 (Tampereen raitioliikenne)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ForCity Smart Artic X34 (TRO 1–20)
Tampereen ensimmäinen raitiovaunu TRO01 "Lyyli" tammikuussa 2022.
Tampereen ensimmäinen raitiovaunu TRO01 "Lyyli" tammikuussa 2022.
Perustiedot
Tyyppi raitiovaunu
Liikennöitsijä VR
Valmistaja Škoda Transtech
Lukumäärä 20
Valmistusvuodet 2019–2021
Numerointi TRO01–TRO20
Istumapaikkoja 104[29]
Tekniset tiedot
Huippunopeus 80 km/h (huippunopeus)[29]
70 km/h (liikenteessä)[29]
Paino 56,8 t [29]
Pituus 37 300 mm [29]
Leveys 2 650 mm [29]
Korkeus 3 600 mm [29]
Raideleveys 1 435 mm
Pyörän halkaisija 640 mm (uutena)[29]
Moottorin teho 8 × 70 kW[29]

Tampere allekirjoitti tilaussopimuksen Tampereen raitioliikenteeseen tulevista ForCity Smart Artic X34 -raitiovaunuista Transtechin kanssa lokakuussa 2017. Vaunuja tilattiin 19 ja sopimuksen arvo oli noin 70 miljoonaa euroa.[30] Vaunujen valmistus aloitettiin Transtechin Otanmäen tehtaalla vuonna 2019.[31][32] Vaunujen raideleveys on 1 435 millimetriä ja pituus 37,3 metriä. Ne ovat kolmiosaisia, matalalattiaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Vaunujen huippunopeus on 80 km/h, mutta liikenteessä suurin nopeus on 70 km/h. Vaunussa on 104 istumapaikkaa ja kokonaiskapasiteetti on 264 matkustajaa.[29] Koska vaunussa on vain kaksi nivelkohtaa, ovien yhteyteen jää paljon niin kutsuttua monitoimitilaa, joka sopii esimerkiksi lastenvaunuille, polkupyörille ja pyörätuoleille.[20]

Ensimmäinen raitiovaunu toimitettiin Tampereelle 23. toukokuuta 2020.[33] Vaunu toimitettiin viimeistelemättömänä, minkä takia se palautettiin koeajojen jälkeen tehtaalle marraskuussa 2020. Vaunu tuotiin takaisin Tampereelle varusteltuna 21. lokakuuta 2021.[34] Loput sarjatuotantovaunut toimitettiin ennen liikennöinnin aloittamista siten, että toinen vaunu toimitettiin 13. syyskuuta 2020[35] ja 19. vaunu 4. elokuuta 2021. Liikennöinti aloitettiin 9. elokuuta 2021. Raitiovaunuja oli alun perin tarkoitus toimittaa 19. Varaosiksi tarkoitetuista osista päätettiin kuitenkin rakentaa 20. vaunu[36], joka toimitettiin 16. syyskuuta 2021.[37] Vaunujen koeajot tehtiin Tampereella, sillä Otanmäen tehtaalla ei ollut niille soveltuvaa normaaliraiteista koerataa.[38]

Kaikille raitiovaunuille annettiin nimet, jotka teipattiin vaunujen kylkeen. Vaunut nimettiin niiden saapumispäivänä kalenterista löytyvien nimien perusteella. Vaunujen nimet ensimmäisestä aloittaen ovat Lyyli, Valma, Saaga, Lempi, Iisakki, Visa, Helinä, Atro, Aava, Tellervo, Tuure, Kukka, Ritva, Ensio, Urho, Päiviö, Aliisa, Olga, Veera ja Hilla.[39][40]

Articit Suomen ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin lisäksi Artic X34:ää käytetään Saksan Schöneichessa, mihin niitä on toimitettu kolme. Kaksi ensimmäistä vaunua ostettiin Helsingistä vuonna 2018[41][42] ja kolmas vaunu toimitettiin suoraan Otanmäen tehtaalta helmikuussa 2020.[43]

Sittemmin Artic-mallisarjasta on valmistettu omat versionsa Saksassa Mannheimiin ja Bonniin sekä Tšekissä Ostravaan[44], Plzeňiin ja Brnoon.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Raitiovaunumallit Škoda Transtech. Arkistoitu 15.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
  2. ↑ Heino, Tom: Artic – paluu tulevaisuuteen, s. 46–48. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2014. ISBN 978-952-5805-61-1.
  3. ↑ Heino, Tom: Artic – paluu tulevaisuuteen, s. 84–90. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2014. ISBN 978-952-5805-61-1.
  4. ↑ a b https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/matalalattiaiset-nivelvaunut-401-460-8-aks/
  5. ↑ a b Uusi raitiovaunu aloittaa liikennöinnin asteittain 12.8.2013. HKL. Arkistoitu 7.10.2013. Viitattu 14.9.2013.
  6. ↑ Marja Salomaa: Helsingin uusi raitiovaunu pääsi jo matkustajaliikenteeseen 13.8.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 6. lokakuuta 2013.
  7. ↑ a b Daniel Federley: Vaunun 401 ensimmäinen linja-ajo 13.8.2013 13.8.2013. Suomen Raitiotieseura ry. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 6. lokakuuta 2013.
  8. ↑ Škoda ostaa vaunuvalmistaja Transtechin Yle Uutiset. Viitattu 3.4.2018.
  9. ↑ HKL: Helsinkiin 20 uutta Articia hel.fi. 8.12.2016. Viitattu 5.3.2017.
  10. ↑ Raitiovaunuliikenne lisääntyy - HKL voi alkaa valmistella lisäkaluston hankintaa HSL. Arkistoitu 4.4.2018. Viitattu 3.4.2018.
  11. ↑ Päätepysäkki. Raitio, 2019, 42. vsk, nro 4, s. 29. Suomen raitiotieseura ry. ISSN 0356-5440.
  12. ↑ Transtech: Soveltuvuus vaativiin olosuhteisiin Transtech. Viitattu 14. syyskuuta 2013.
  13. ↑ Transtech: Taloudellisuus Transtech. Viitattu 14. syyskuuta 2013.
  14. ↑ Kolina on historiaa – uusi ratikka kerää kehuja 12.8.2013. MTV3. Viitattu 6. lokakuuta 2013.
  15. ↑ Uusi ratikka kulkee hiljaa keinuen 12.8.2013. Helsingin Uutiset. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 6. lokakuuta 2013.
  16. ↑ Heino, Tom: Artic – paluu tulevaisuuteen, s. 132. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2014. ISBN 978-952-5805-61-1.
  17. ↑ a b c Helsingin uuteen jättiratikkaan pääsi tutustumaan Vallilassa – matkustajaliikenne kantakaupungissa alkaa syksyllä Helsingin Uutiset. 22.4.2021. Viitattu 17.8.2021.
  18. ↑ Ensimmäinen pikaratikka Helsinkiin hel.fi. 8.4.2021. Viitattu 9.4.2021.
  19. ↑ a b Pikaraitiolinja 550:n vaunut ovat kainuulaista tekoa – penkit okranväristä kierrätettyä kuitunahkaa raidejokeri.info. 16.11.2022. Viitattu 21.4.2021.
  20. ↑ a b Rämö, Marjo: Miksi Helsingin pikaratikassa ei voi kuljettaa polkupyörää, vaikka Tampereella se onnistuu? – näin HSL perustelee Helsingin Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 30.10.2023.
  21. ↑ Törmänen, Eeva: Ensimmäinen pikaratikka kulkee Kainuusta Helsinkiin kuorma-auton vetämällä lavetilla - ja somessa Tekniikkatalous. 9.4.2021. Viitattu 11.4.2021.
  22. ↑ Ensimmäinen Artic-pikaratikka on lähtenyt matkustajaliikenteeseen hel.fi. 8.11.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.1.2022.
  23. ↑ Pikaratikkaa testataan useilla tavoilla ennen teknistä koeliikennettä raidejokeri.info. 16.2.2022. Viitattu 20.2.2022.
  24. ↑ Koeajot Raide-Jokeri. Viitattu 10.11.2022.
  25. ↑ Kruunusillat-hankkeen päätöksentekoprosessin läpikäynti (pdf) (s. 42) kruunusillat.fi. 30.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.8.2021.
  26. ↑ Heikkonen, Tanja: Škoda Transtechin valmistamia vaunuja tilattiin lisää Helsingin linjoille Yle Uutiset. 5.2.2021. Yleisradio. Viitattu 15.2.2021.
  27. ↑ Perusteet Kruunusillat-hankkeenraitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle (pdf) (s.12 Kalustohankinnat) kesäkuu 2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 15.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
  28. ↑ Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Kruunusillat–hankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisesta raitiotieosuuden osalta 29.6.2021. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta. Viitattu 17.8.2021.
  29. ↑ a b c d e f g h i j Tekniset tiedot Tampereen Ratikka. Viitattu 8.1.2022.
  30. ↑ Mansikka, Heli: Tampere ja Transtech allekirjoittivat sopimuksen raitiovaunuista – Vuoden viivästys ei vaaranna aikataulua Yle Uutiset. 16.10.2017. Viitattu 13.12.2020.
  31. ↑ Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun 1.10.2018. Tampereen kaupunki. Viitattu 13.12.2020.
  32. ↑ Mäkinen, Petteri: Tampereen ratikan muotoilija on valittu – Sama toimisto myös Raide-Jokerin ja HKL:n uusien ratikoiden takana Tamperelainen. 16.1.2018. Viitattu 13.12.2020.
  33. ↑ Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden suurin ja tamperelaisten kanssa suunniteltu – Ratikan voi bongata liikenteessä kesä-heinäkuun taitteesta alkaen Tampereen Ratikka. 8.6.2020. Viitattu 13.12.2020.
  34. ↑ Tampereen Ratikan koko vaunukalusto on koossa torstaina Tampereen Ratikka. 19.10.2021. Viitattu 8.1.2022.
  35. ↑ Ensimmäinen täysin varusteltu Ratikka saapuu Tampereelle viikonloppuna 12.-13. syyskuuta Tampereen Ratikka. 8.9.2020. Viitattu 8.1.2022.
  36. ↑ Tampereen Ratikan yhdeksästoista vaunu saapuu keskiviikkona Tampereen Ratikka. 2.8.2021. Viitattu 8.1.2022.
  37. ↑ Tampereen Ratikan kahdeskymmenes vaunu saapuu torstaina Tampereen Ratikka. 14.9.2021. Viitattu 8.1.2022.
  38. ↑ Latvala, Eljas: Tampereesta tuli raitiotiekaupunki. Raitio, 2020, 43. vsk, nro 2, s. 6. Suomen raitiotieseura ry. ISSN 0356-5440.
  39. ↑ Tampereen Ratikan vaunut saivat nimet Tampereen Ratikka. 10.8.2021. Viitattu 8.1.2022.
  40. ↑ Kaikilla Tampereen Ratikoilla on nyt nimet Tampereen Ratikka. 5.10.2021. Viitattu 8.1.2022.
  41. ↑ Järvinen, Katariina: Berliinin reunamilla voi nähdä yllättävän tutun raitiovaunun – Miksi helsinkiläinen ratikka ajelee pitkin saksalaisen pikkukunnan katuja? Helsingin Sanomat. 25.6.2022. Viitattu 25.6.2022.
  42. ↑ Tasoristeys 4/2018 Resiina-lehti. Viitattu 20.12.2020.
  43. ↑ Krogerus, Milka: Saksalaiset tykästyivät Kajaanin Otanmäessä rakennettuihin ratikoihin – toimitusjohtaja: "Ollaan hyvin päästy mukaan Euroopan markkinoille" Yle Uutiset. 6.2.2020. Viitattu 20.12.2020.
  44. ↑ https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/ostrava-orders-40-trams-from-skoda/ Ostrava orders 40 trams from Škoda

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artic.
Suomen raitioliikenne
Nykyiset raitiotiet
Rakenteilla olevat raitiotiet
Entiset raitiotiet
Suunnitellut raitiotiet
Raitiotiekalusto
Nykyiset
Entiset Variotram
Varikot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Artic&oldid=22278575”