NrI

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NRV I / NrI (HKL 31–70)
HKL 40 ja HKL 35 Helsingissä Mannerheimintiellä
HKL 40 ja HKL 35 Helsingissä Mannerheimintiellä
Perustiedot
Tyyppi raitiovaunu
Liikennöitsijä HKL
Valmistaja Valmet, Strömberg
Lukumäärä 40
Valmistusvuodet 19731975
Numerointi 31–70
Istumapaikkoja 39 paikkaa
Tekniset tiedot
Paino 28,1 t
Pituus 20 100 mm
Leveys 2 300 mm
Pyörästö B′2′B′
Pyörän halkaisija 720 mm
Moottori 2 × Strömberg GHCU/H6232
Moottorin teho 2 × 130 kW

NrI, jonka nykyinen HKL:n käyttämä tunnus on NRV I, on Helsingin raitioliikenteessä HKL:n käytössä oleva raitiovaunumalli. Vaunuja valmisti Valmet 40 kappaletta vuosina 1973–1975, ja niillä on HKL:n numerot 31–70. Vaunut ovat 6-akselisia ja tyristorisäätöisiä, ja ne on varustettu kahdella 130 kilowatin Strömberg GHCU/H6232 -moottorilla. Vaunut nykyaikaistettiin vuosina 1993–2003, ja vuodesta 2005 alkaen niille on tehty laajamittaista peruskorjausta. Vuonna 2012-2013 kahdeksan vaunua varustettiin matalalattiaisella väliosalla.

Kaikki NrI-vaunut ovat toistaiseksi käytössä. HKL on kuitenkin tilannut uusia Artic-vaunuja, joiden valmistuessa NrI-sarjan vaunuja aletaan poistaa käytöstä hiljalleen. Matalalattiaisella väliosalla varustettujen vaunujen käyttö kuitenkin jatkuu muita pidempään.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NrI-raitiovaunut olivat HKL:n ensimmäiset nivelraitiovaunut ja maailman ensimmäiset tyristorisäätöiset raitiovaunut. Ne pohjautuvat saksalaisiin Düwagin valmistamiin GT6-vaunuihin, mutta ovat uudempina tekniikaltaan kehittyneempiä.[1] NrI-vaunuja tilattiin 40 kappaletta, ja ne valmisti Valmet vuosina 1973–1975. Vaunut saivat numerot 31–70. Ensimmäinen NrI-raitiovaunu aloitti kaupallisen liikennöinnin Helsingissä 16. joulukuuta 1973 linjalla 10.

Vuosina 19831987 Valmet valmisti 42 kappaletta NrI:een pohjautuvia ja lähes täysin samannäköisiä NrII-raitiovaunuja.[2]

NrI-vaunuihin on tehty vuosien varrella lukuisia ulkonäköön ja sisustukseen vaikuttaneita muutoksia. Rahastajanaitiot poistettiin vuodesta 1982 alkaen. Vuosina 1993-2003 kaikki vaunut nykyaikaistettiin, jolloin vaunujen tekniikkaa ja sisustusta uusittiin. Kaikki penkit vaihdettiin uudenmallisiin ja sisälle lisättiin digitaalinäytöt kertomaan seuraavan pysäkin nimen. Vuosina 2005-2010 alkaen vaunuille on tehty laajamittaista peruskorjausta. Niiden sisustusta ja tekniikkaa uusitaan, ja kori hiekkapuhalletaan ja pintakäsitellään uudenveroiseksi. 17 vaunulle tehdään peruskorjaus Saksassa.

Vuosina 2012-2013 kahdeksan vaunua varustettiin NrII-vaunujen tavoin matalalattiaisella väliosalla Saksassa.

Väritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NrI-sarjan raitiovaunuja varten HKL päätti suunnitella uuden värityksen. Perinteisestä vihreä-keltaisesta värityksestä poiketen vaunut maalattiin valmistuessaan puna-harmaiksi. Vuonna 1986 HKL kuitenkin päätti hylätä uuden värimallin, ja kaikki NrI-vaunut maalattiin perinteisiin vihreä-keltaisiin väreihin. Viimeinen puna-harmaa vaunu maalattiin vihreäksi vuonna 1995.

Vaunussa 45 kokeiltiin uutta vihreä-keltaista väritystä, jossa keltaisen värin määrää oli lisätty.[3]Uutta väritystä ei maalattu muihin vaunuihin, ja vaunu 45 sai takaisin normaalin värityksen.

NrI-vaunun sisusta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Düwag GT6 Kaupunkiliikenne.net. 13.7.2007. Viitattu 2.4.2010. Finnish
  2. HKL: Motor trams 71–112 (1983–87) Finnish Tramway Society. Viitattu 2.4.2010. Finnish and English
  3. HKL: Moottorivaunut 31 - 70 (1973 - 75) (Kuva: 'HKL 45 Kokeellinen ulkomaalaus 1993 - 2004') Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 6. lokakuuta 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.