Suomen raitioliikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valmetin valmistama raitiovaunu Helsingin raitioteillä.

Suomen raitioliikenne on joissakin Suomen suurimmissa kaupungeissa toimiva raideliikennemuoto. Tällä hetkellä toimivaa raitioliikennettä on ainoastaan Helsingissä. Suomessa on aiemmin ollut raitioliikennettä myös Turussa ja Viipurissa. Uusia raitioteitä on rakenteilla Tampereelle ja Espooseen sekä suunnitteilla Turkuun, Ouluun ja Vantaalle.

Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Helsingin raitioliikenne

Helsingissä hevosraitiovaunut liikennöivät vuosina 1891–1900. Sähköraitiovaunut ovat olleet käytössä Helsingissä vuodesta 1900 lähtien. Helsingin raitiotieverkon pituus on noin 38 kilometriä[1], ja järjestelmän raideleveys on 1 000 mm. Raitiovaunujen väri on keltavihreä.

Helsinkiin on tällä hetkellä rakenteilla myös Espoon puolelle ulottuva pikaraitiolinja Raide-Jokeri pääkaupunkiseudun Runkolinja 550:n tilalle.

Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tampereen raitioliikenne

Tampereelle on rakenteilla kaupunkiraitiotie, jonka ensimmäinen rakennusvaihe alkoi vuonna 2017, ja liikenteen on määrä alkaa vuonna 2021. Ensimmäisen vaiheen pituus on noin 16 km, johon sisältyvät raitiotiet keskustasta Hervantaan sekä Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Toisessa vaiheessa rataa jatketaan keskustasta Lentävänniemeen Lielahden ja Hiedanrannan kautta.[2] Rakentaminen tapahtuu allianssimallilla[3]. Raideleveys on 1 435 mm[4], ja raitiovaunujen väri on tiilenpunainen[5].

Turussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun raitioliikenne

Turussa liikennöivät hevosraitiovaunut vuosina 1890–1892 ja sähköraitiovaunut vuosina 1908–1972. Hevosraitiotien raideleveys oli 1 435 mm ja sähköraitiotien 1 000 mm. Raitiovaunujen väri oli keltainen.

Turussa raitioliikenteestä luovuttiin vuonna 1972, jolloin viimeisenkin raitiolinjan korvasivat linja-autot. Argumentit raitiotietä vastaan liittyivät 1960-luvun näkemyksiin liikennemuodon vanhentuneisuudesta ja bussien korvaavuudesta. Bussit nähtiin uuden ajan tekniikkana ja raitiovaunut vanhanaikaisina. Turun päätöksen voi nähdä omalta osaltaan Tukholman hieman aikaisemmin tulleen lakkautuspäätöksen innoittamana ratkaisuna. 2000-luvulla asiaan on kuitenkin alettu suhtautua myönteisemmin, ja raitioliikenteen palauttamista tutkitaan. Turkuun on sittemmin suunniteltu pikaraitiotieverkostoa, jonka rakennus alkaa aikaisintaan 2020-luvulla.

Viipurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Viipurin raitioliikenne

Viipurissa oli raitiovaunuja vuodesta 1912. Ne kulkivat alusta lähtien sähköllä. Neuvostoliitolle 1945 luovutetun Viipurin raitiovaunuliikenne lopetettiin vuonna 1957. Järjestelmän raideleveys oli 1 000 mm, ja raitiovaunujen väri oli kermanvalkoinen.

Suunniteltuja uusia raitioteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikaraitiotietä suunnitellaan tällä hetkellä Turkuun[6], Ouluun ja Vantaalle. Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksessa on laadittu suunnitelmia mahdollista raideliikennettä silmälläpitäen. Yleiskaavaehdotuksen tähtäimessä olisi Oulun kehitys pitkällä aikavälillä, mikäli vuoteen 2050 mennessä Oulussa olisi 260 000 asukasta ja 35 000 uutta työpaikkaa.[7] Espoossa[8] on selvitetty pikaraitioteiden hyötyjä, ja Vantaalle on myös ehdotettu pikaraitiotietä[9].

Jyväskylän, Lahden ja Kuopion uutisoitiin selvittävän duoraitioliikenteen mahdollisuuksia vuonna 2018. Jyväskylässä selvitykseen osallistuvat myös Äänekoski, Laukaa ja Muurame.[10] Lahdessa Heinola ja Orimattila[11] sekä Kuopiossa Suonenjoki, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi.[12] Duoraitiovaunut liikennöisivät yleisen liikenteen rautatieverkolla sekä kaupunkikeskustojen raitioteillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]