Luettelo Suomen kapearaiteisista rautateistä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Seuraava taulukko on epätäydellinen luettelo Suomessa toimineista kapearaiteisista rautateistä. Luettelossa on mukana yleisessä liikenteessä, teollisuuskäytössä, puunkuljetuksessa, museoliikenteessä, sotatoiminnassa, sekä yksityisessä liikenteessä toimineet käsi-, hevos-, höyry-, sähkö-, sekä moottorivetoiset radat, joiden raideleveys on ollut alle 1 435 mm. Luettelo ei ole täydellinen ja siitä puuttuu useita ratoja.
Suomessa on ollut yli 350 kapearaiteista rataa, joilla on liikennöity vetureilla.[1]
Luettelo Suomen kapearaiteisista radoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautatien nimi tai nimitys | Raideleveys | Pituus | Rakennettu | Avattu | Lakkautettu | Purettu | Huomautukset |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Anjalan paperitehtaan rata | 750 mm | ?[skr 1] | ? | ? | 194x(?)[skr 2] | ?[skr 3] | Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto |
Andstenin tehdasrata | 500 mm | ? | 1912 | 1912 | ? | ? | Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa. |
Eskolan metsärata | 750 mm | 68,0 km[skr 4] | 1920-1941 | 1920[skr 5] | 1961 | 1961[skr 6] | |
Espoon metsärata | ? | noin 1915 | noin 1919 | Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen | |||
Evon metsärata | ? | 23 km | 1908 | 1908/1909[skr 7] | 1914[skr 8] | 1914[skr 9] | Pääratapituus 17 km, Raideleveys ei tiedossa |
Finlaysonin sähkörata | 600 mm | ? | 1876[skr 10] | 1876(?)/1903[skr 10] | 1957 | 1957 | Sähköistetty |
Fiskars–Pohjankuru | 750 mm | 5,5 km | 1889-1891 | 1890 | 1952(1958[skr 11]) | kyllä | Suomen ensimmäinen kapearaiteinen rautatie |
Forcitin tehdasrata | 600 mm | ? | 1901(?) | 1901 | 1937 | Lev. 1937[skr 12] | |
Forssan sähkörata | 750 mm | ? | ? | ? | 1973/1990[skr 13] | ? | 500V DC sähkörata |
Hanhisuon turverata | 600 mm | ? | ? | ? | 195x | ? | Pääasiassa hevosvetoinen |
Harvialan metsärata | 750 mm | 30–50 km[skr 14][2] | (1899[skr 15])1917 | 1917 | 1955 | 1955 | Tiettävästi ensimmäinen metsärata Suomessa[2], Pääratapituus oli noin 16 km |
Helsingin kaupungin sähkölaitoksen rata | ? | ? | 1919 | 1919 | ? | ? | Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa. |
Hollon sahan rata | 750 mm | n. 1 km[skr 16] | ? | 1898(?)[skr 17] | 192x[skr 18] | ? | |
Honkataipaleen rata | 1 000 mm | n. 6 km | 1909 | 1910 | 1976 | 1984 | Saimaa-Kymijoki tukkien siirtorata. |
Huittisten varavankilan rautatie | 600 mm | ? | 1935/1937[skr 19] | 1935/1937/1948[skr 20] | 1948/196x[skr 21] | 196x | vrt. Pelson varavankilan rata |
Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata | 750 mm | 178,0 km | 1942-1944 | 1944 | 1944 | 1944 | Saksalaisten rakentama/tuhoama, loput sotakorvauksena Neuvostoliitolle |
Hyvinkää–Karkkila | 750 mm | 44,0 km | 1907,1911-1912[skr 22] | 1911(1912[skr 23]) | 1967 | Osa kalustosta ajokunnossa ja museoituna | |
Imatran Rakennustyö | 600 & 750 mm | 14 km | 1922(?) | 1922(?) | 1928-1929(?) | 1928-1932 | Väliaikainen maa- ja vesirakennusyhtiön rata |
Isonsannan sahan rata | ? | 12,3 km | ? | ? | 195x(?)[skr 24] | ? | Junalauttayhteys Seikun sahan kapearaiteiselle rautatielle |
Jokioisten rautatie | 750 mm | 22,4 km | 1897-1898 | 1898(1899[skr 25]) | 1974 | 1974-1975[skr 26] | nyk. Jokioisten Museorautatie |
Jokioisten Museorautatie | 750 mm | 14,0 km | Museoitu[skr 27] | 1978 | Toiminnassa | Museotoiminnassa oleva Jokioisten Rautatien rataosuus | |
Jämsänkosken tehdasrata | 500 / 750 mm | ? | 1920/ 1926-1927[skr 28] | 1920(?) | 194x | Lev. 194x[skr 29] | |
Kalajoen Hiekkasärkkien rautatie | 600 mm | 1,1 km | 1980-luku | 2000(?) | 2004[skr 30] | ||
Kallelan metsärata | 600 mm[3] | 2 km[4] | 1907 | 1907 | ? | ? | Metsästäjien käyttämä hevoskäyttöinen rata |
Kankaan tehdasrata | 600 mm | ? | ? | ? | ? | ? | |
Karhulan–Sunilan Rautatie | 785 mm | 5,6 km | 1897 | 1900 | 1926 | Lev. 1926[skr 31] | Kaupallinen/yksityinen, toiminnassa |
Karjalankosken rautatie | 600 mm | 3,9 km | (1900)[skr 32] | 1905/(1906[skr 33]) | 1958[skr 34] | 1958 | |
Kausala–Leininselkä | 750 mm | 5,0 km | 1910 | 1910 | 1930-luku(?) | 1947 | |
Keramian teollisuusrata | 600 mm | ? | ? | ? | 196x | 196x | |
Kiikan tiilitehtaan rata | 600 mm | ? | 195x(?) | 195x(?) | 197x(?) | ? | Ajankohdat varmistamattomista lähteistä. |
Kilon turverata | 600 mm | 1,6 km / n. 10 km[skr 35] | 191x(?)[skr 36] | ?/1920[skr 37] | 1960 | 1960/196x[skr 38] | Ajankohdat ja radan pituudet varmistamattomista lähteistä. |
Komun rata | 600 mm | ? | ? | ? | 1979 | ? | |
Konnunsuo–Muukko | 600 mm | 17,5 km | ?-1924 | 1924(?) | 1961 | 1961[skr 39] | |
Kotkan tehdasrata | 1 067 mm | ? | ? | ? | 195x(?) | Lev. 195x(?)[skr 40] | Harvinainen 1 067 mm raideleveys! |
Koskelan rata | ? | n. 1 km | 1905 | ? | ? | ||
Kovjoen museorautatie | 600 mm | 2,0 km | 1987-1989[skr 41] | 1989[5] | Toiminnassa | Museotoiminnassa oleva Uudenkaarlepyyn rautatien rataosuus | |
Kuokkastenkosken rautatie | ? | n. 0,6 km | 18xx(?) | ? | 190x(?) | ? | Raideleveys ei tiedossa |
Kupittaan savirata | 600 mm | n. 2 km | 1925(?) | 1925(?) | 1962 | 1962(?) | Kupittaan Savi Oy:n savenkuljetusrata |
Kuurilan metsärata | 750 mm | 22 km | 1927-? | 1927(?) | 1943(?) | 1943 | |
Kuusankoski–Voikkaa | 600 mm | 5,5 km | 1919 | 1920/1922[skr 42] | (1954/1960)1968[skr 43] | [skr 44] | Katso myös Utin–Haukkasuon rata |
Kymintehtaan–Kuusaanlammen sähkörata | 488 mm | n. 2 km(?) | ? | 1898 | 1912 | ? | Harvinainen raideleveys! |
Kyröskosken sähkörautatie | 750 mm | ? | ?-1914 | 1914 | 1989 | ? | Viimeinen Suomessa kaupallisessa käytössä ollut kapearaiteinen teollisuusrata |
Lahnuksen rautatie | 600 mm | 0,5 km | 1969-1972 | 1973[skr 45] | 1988/2003[skr 46] | 2012 | |
Lamminrahkan turverata | 600 mm | n. 2 km | ? | ? | ? | 1919 | |
Lauritsalan tehdasrata | 600 mm | ? | ? | 192x(?)[skr 47] | 1949-1953 | Lev. 19xx[skr 48] | |
Leppäkosken tiilitehtaan rata | 600 mm | ? | ? | ? | 197x | ? | vrt. Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata |
Leteensuon turverata | ? | Ollut käytössä ainakin 1950-luvulla | |||||
Lielahden kartanon rata | 750 mm | 7 km | 1892 | 1892 | 1907 | 1907 | |
Lohjan sähkörautatie | 750 mm | 4,4 km | 1907 | 1907[skr 49]/1912[skr 50] | (1928)1930[skr 51] | 1930 | |
Loviisa–Vesijärvi | 750 mm | 81,7 km | 1898 - 1904 | 1900/1904[skr 52] | 1960 | Lev. 1960[skr 53] | Myyty Valtionrautateille 1959[skr 54] |
Läskelän rautatie | 750 mm | n. 12 km | 1910/1916[skr 55] | 1910/1916[skr 56] | 1970-luku | Lev. 197x[skr 57] | Jäi entisen Neuvostoliiton alueelle[skr 58] |
Merisuon rautatie | 600 mm | ? | 1943 | 1943 | 1944[skr 59] | ?[skr 60] | |
M. G. Steniuksen sähkörata | 1 000 mm | n. 2 km[skr 61] | ? | 1914 | 1935 | ? | Sähkörata |
Montolan kalkkirata | 600 mm | 6 km | ? | 1933 | 1953[skr 62] | ? | |
Mustion sähkörata | 600 mm | 5 km | ? | 1903 | 1963 | ? | Sähkörata |
Mänttä–Vilppula | 600 mm | 6,7 km / 8 km [skr 63] | ? | 1896/1898[skr 64] | 1930/1955[skr 65] | 1955 | |
Mätäsvaaran kaivosrata | 750 mm | ? | 1939(?) | 1939(?) | 1947(?)[skr 66] | 194x[skr 67] | |
Nokian tehdasrata | 600 mm | ? | ? | 1894 | 1972 | ? | |
Ojakkala–Olkkala | 600 mm | 15 km[6] | 1911 | 1911 | 1957/1966[skr 68] | 1966-1967(?) | Ei lupia yleiselle liikenteelle |
Outokumpu–Juojärvi | 750 mm | 12,9 km | 1918 | 1918 | 1954-1955[skr 69] | 1955/1989[skr 70] | nyk. Outokummun Kaivosrautatie |
Pankakosken–Sokojoen rautatie | 600 mm | ? | ? | 1897 | 1952[skr 71] | Lev. 195x[skr 72] | |
Pelson varavankilan rautatie | 600 mm | ? | 1935/1937[skr 73] | 1935/1937[skr 74] | 1956[skr 75] | 196x | vrt. Huittisten varavankilan rata |
Pitäjänmäen kenttärata | 750 mm | n. 15 km[skr 76] | 1915-1916 | 1915(?) | 1917 | 1919 | |
Pohjois-Suomen Kaivosrautatie | 600 mm | 1,6 km | 1997 | 1997 | 2010-luvulla(?) | 2010-2014(?) | Tankavaaran kultamuseon turistirautatie |
Rastunsuon turverata | 600 mm | 1973 | 1973 | 1974 | 1974 | ||
Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata | 600 mm | ? | ? | ? | 197x | ? | vrt. Leppäkosken tiilitehtaan rata |
Riihimäki–Loppi | 600 mm | 14,4 km | 1907/1911[skr 77] | 1907/1911[skr 78] | 1952/1954[7] | 1952-1954[8] | |
Robert Sands Järnväg | 600 mm | 0,55km | 2005(?)[skr 79] | 2008(?) | Toiminnassa | Harrastusrautatie | |
Rokuan (Lastenmaan) rautatie | 900 mm | 3,3 km | 1985-1986[skr 80] | 1986 | 2022 | 2022 | |
Ruotsinpyhtään tehdasrata | 750 mm | 5 km | ? | 1905 | 1955 | ? | |
Röjsjön turverata | 750 mm | 6,5 km | 190x/192x[skr 81][skr 82] | 190x/192x | 1914(?)/1939-194x | 1914[skr 83]/194x(?)[skr 84] | Oli yhdistetty Loviisan–Vesijärven rautatiehen |
Saukkosuon kapearaiteinen rata | 600 mm | n. 2,5 km | 1926[skr 85],194x[skr 86] | 194x/1951[skr 87] | 1969 | 1970-luvulla | |
Seikun sahan kapearaiteinen rautatie | ? | 15 km | ? | ? | 1962 | ? | Paikoitellen kolmikiskoinen (???mm/1524mm(?)), Junalauttayhteys Isonsannan sahan radalle |
Stockforsin sähkörautatie | 575 mm | ? | 1905 | 1971 | ? | Sähkörata | |
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata | ? | 10 km | 191x-1920 | 1920 | 1924 | ? | Raideleveys ei tiedossa |
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata | ? | 10 km | 191x-1920 | 1920 | 1924 | ? | Raideleveys ei tiedossa |
Tammisuon rata | ? | ? | 1940 | Jäi luovutetulle alueelle | |||
Tapanilan metsärata | ? | ? | 1914? | 1914? | 1917? | 1918? | Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen |
Tapanilan tiilitehtaan hiekkarata | ? | n. 2 km | ? | ? | ? | ? | |
Taubilan hovin metsärata | ? | 1922 | 1922 | 1924 | 1924 | Oli käytössä vain noin kaksi vuotta kestäneiden suurten hakkuiden ajan | |
Tirvan rautatie | 600 mm | n. 5 km | ? | 1904[skr 88] | ? | 195x(?) | |
Tytärsaaren rautatie | ? | n. 1 km[9] | ? | ? | 194x | 194x[skr 89] | Raideleveys ei tiedossa |
Töölön sokeritehtaan rautatie | 1 000 mm | 1 km | 1901(?) | 1901 | 1955/1963[skr 90] | 1965(?)[skr 91] | |
Utti–Haukkasuo | 600 mm | 16 km | 1919/1928[skr 92] | 1919 | 196x | 194x(?)/196x[skr 93] | KVR:n radan erillinen osuus[skr 94] |
Uusikaarlepyy–Kovjoki | 600 mm | 12,27 km[skr 95] | 1898 - 1900 | 1899 - 1903[skr 96] | 1916 | 1916[10] | Ratapohjalla nykyään Kovjoen museorautatie |
Valkeakosken tehdasrata | 600 mm | ? | 1906 | 1906 | 194x(?) | 194x-195x | |
Varjakan sahan rata | ? | n. 2 km | 190x(?) | ? | 192x(?) | ? | |
Varkauden paperitehtaan rata | 600 mm | ? | ? | ? | ? | Lev. 19xx[skr 97] | |
Veitsiluoto | 900 mm | ? | 192x | 1922 | 1953/197x[skr 98] | ? | Sähkörata |
Vihtavuoren tehdasrata | ? | n. 1 km | 192x | 1923 | 1944 | 194x | Raideleveys ei tiedossa |
Virkkala–Ojamo | 1 000 mm | ? | 1927-1928 | 1928 | 1970 | 1971 | |
Vuojoen metsärata | 600 mm | 23 km | 1912 | 1912 | 1918 | kyllä | |
Ylä-Syvärin kenttärata | 750 mm | 71,6 km | 1942-1944[skr 99] | 1944 | 1944[skr 100] | ?[skr 101] | |
Ähtärin eläinpuiston rautatie | 600 mm | 2,0 km | ? | 198x[skr 102] | 1998(?)/2002[skr 103] | 2005 | |
Äänekoski–Suolahti | 750 mm | 9,3 km | 1898(?)-1900 | 1900 | 1943-1945[skr 104]/1966[skr 105]/198x[skr 106] | 1947[skr 107]/1966-1986[skr 108] | |
Åminnefors | 750 mm | 1,3 km | ? | 1906 | 1927[skr 109] | ? | Sähkörata |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rauma rail - Finnish railways in 19th century (Arkistoitu – Internet Archive) Osittainen lista Suomessa perustetuista rautateistä.
- Seisake.net: Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnäinen
- Bergström, Matti; Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi: Kapeat kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3
- Nummelin, Markku: Kapearaiteiset rautatiet - Narrow gauge railways. Kustantaja Laaksonen, 2003. ISBN 951-98475-4-5 Suomi
- Suomi, Maantieteellis-tilastollisia ja teollisuutta koskevia tietoja, Ivan Uschakoff, Weilin & Göös Oy, 1898
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
- ↑ Markku Nummelinin Kapearaiteiset rautatiet -kirjan esittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b UPM Metsän tiedotuslehti (Arkistoitu – Internet Archive), 3/2008, s. 40
- ↑ Erkani Riihimäen–Lopen rautatiestä
- ↑ Aluksi 2 km, todennäköisesti myöhemmin 6 (katso artikkelin Loppi keskustelusivu)
- ↑ Nykarleby Jernväg Kovjoen museorautatie personal.inet.fi. Viitattu 27.8.2015. (suomeksi)
- ↑ Junat ja Rautatiet[vanhentunut linkki] Vastausten maailma
- ↑ Yleinen tavaraliikenne lopetettiin 1.2.1952 ja Paloheimon kuljetukset 1954
- ↑ Virtanen, Martti: Lännen pikajuna. Riihimäen – Lopen rautatie 1907 - 1954, s. 81-82. Suomen Rautatiemuseo, 1997. ISBN 952-90-8863-9 (suomeksi)
- ↑ Tytärsaaren kartta, Seppo Rapo, 2001
- ↑ Bergström, Matti & Einola Erkki & Kilpiö, Olavi: Kapeat kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 174-175. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3 (suomeksi)
- ↑ Tehtaan käytössä oli runsaasti 750 mm kapearaiteita
- ↑ Kapearaidekalusto poistettu käytöstä joskus sodan jälkeen
- ↑ Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto, ajanjaksot ei tiedossa.
- ↑ Vain suurin linjapituus mainittu. Lisäksi oli talvipistoja jotka rakennettiin väliaikaiseksi jäätyneiden soiden päälle.
- ↑ Ratatyöt olivat vaivihkaa käynnistyneet jo 1920 paikallisella työvoimalla vaikka valtioneuvosto teki päätöksen metsäradan rakentamisesta vasta 16. helmikuuta 1921!
- ↑ Purettu kesän ja syksyn 1961 aikana
- ↑ Hevosvetoinen rata aloitti toiminnan 1908 ja höyryveturit korvasivat hevoset 1909.
- ↑ Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen kaatoi rautatien omistajan liiketoimet ja se joutui suoritustilaan.
- ↑ Rautatie myytiin 1914 venäläisille jotka käyttivät sen itärintaman kasemattien raudoitukseen
- ↑ a b Erään vahvistamattoman lähteen mukaan "kapearaiteinen (hevosvetoinen) rautatie rakennettiin 1876, kun uuden kutomon Plevnan tieltä siirrettiin tehtaan halkovarasto Santalahteen". Saman lähteen mukaan rata sähköistettiin vuonna 1909.
- ↑ Vuonna 1928 valmistui Fiskars Oy:n omistamille Åminneforsin tehtaille Pohjankurun satamasta johtanut 750 mm rautatie, joka oli yhteydessä Fiskarsin radan kanssa. Rataa liikennöitiin vuosina 1928–1958.
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1937
- ↑ Sähköveturiliikenne loppui 1973 ja moottoriveturiliikenne loppui 1990.
- ↑ 50km hevosvetoinen (1899), 30km veturivetoinen (1914)
- ↑ Harvialan metsärautatietä edelsi Harviala Oy:n rakennuttama 1899 valmistunut hevosrautatie.
- ↑ Lähteiden kirjalliset kuvaukset, Google Maps, Kotiseudun historiaa[vanhentunut linkki] Lempäälän Kunta, 1992
- ↑ Radalle hankittu häyryveturi oli Krauss 3717/1898, 0-4-0WT
- ↑ Saha lopetti toimintansa 1920-luvulla, mutta kuvasta päätellen rata oli käytössä 1. kesäkuuta 1927
- ↑ Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
- ↑ Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937. Höyryveturi palveli 23. syyskuuta 1948 asti, jonka jälkeen se siirrettiin Palson varavankilan radalle ja tilalle hankittiin Move-1 moottoriveturi.
- ↑ Viimeinen höyryvetoinen juna ajettiin 23. syyskuuta 1948 ja moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
- ↑ Hyvinkää-Kytäjä 1907, Kytäjä-Pyhäjärvi 1911-1912
- ↑ Ensimmäinen juna ajettu osittain valmiilla radalla 27. elokuuta 1911. Avattu virallisesti liikenteelle 24. helmikuuta 1912.
- ↑ Sahan lopetettu 1950-luvulla[vanhentunut linkki], radan toiminta todennäköisesti viimeistään samaan aikaan.
- ↑ Avattu väliaikaiselle liikenteelle 9. joulukuuta 1898 ja yleiselle liikenteelle 25. lokakuuta 1899
- ↑ Purettu Forssa–Jokioinen 1974 ja Minkiö–Humppila 1975
- ↑ Rata on alun perin rakennettu 1897-1898 ja avattu ensimmäistä kertaa liikenteelle 9. joulukuuta 1898. Viimeinen kaupallinen juna ajettiin 29. maaliskuuta 1974. Museotoiminta alkoi 1978.
- ↑ Raideleveys alun perin 500mm, mutta muutettu 750mm leveydelle 1926-1927.
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1940-luvulla ja kapearaiteinen rata purettu vuoteen 1950 mennessä.
- ↑ Purettu keväällä 2004
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1926
- ↑ Karjalankosken rautatietä edelsi Osakeyhtiö Taimen rakennuttama hevosrata. Vapaaherra von Alftanin ostettua Juantehtaan 1903 rata rakennutettiin uudelleen raskaammin kiskoin höyrykäyttöiseksi jossain vaiheessa vuosien 1903-1905 aikana.
- ↑ Liikennelupa 30. toukokuuta 1905 omia kuljetuksia varten ja tasan vuotta myöhemmin yleistä henkilökuljetusta varten.
- ↑ Yleinen henkilöliikenne loppui 31. heinäkuuta 1934 ja yleinen tavaraliikenne 31. joulukuuta 1949. Oma liikenne jatkui 3. kesäkuuta 1958 asti, jolloin viimeisenä ajettiin radanpurkujuna.
- ↑ Riippuen lähteestä radan pituus oli 1,6km tai 10km.
- ↑ Radan pituus 1600m, mutta rakennus ajankohta ei tiedossa. Venäläiset takavarikoivat kiskot 1914-1917 välisenä aikana, mutta 1944 ratakiskot korvattiin uusilla (kokonaispituus 10km).
- ↑ Radan alkuperainen käyttöönottoajankohta ei tiedossa. Palveli turvepehkutehdasta vuodesta 1920.
- ↑ Rata purettiin 1960 tehdasalueen rajalle asti ja loput joulukuun 1962 jälkeen.
- ↑ Purkujuna ajettiin 1. huhtikuuta 1961.
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) todennäköisesti 1950-luvun alussa
- ↑ Rata on alun perin avattu yleiselle liikenteelle 1. tammikuuta 1903 ja se myytiin kannattamattomana kesällä 1916, jonka seurauksena se purettiin. Museorautatie on rakennettu vanhalle ratapohjalle.
- ↑ Väliaikainen liikenne alkoi 1. joulukuuta 1920 ja yleinen liikenne 1. tammikuuta 1922.
- ↑ Radan matkustajaliikenne loppui kesäkuussa 1954, tavaraliikenne 1960 ja sisäinen liikenne/vaihtotyöt 1968
- ↑ Riippuen lähteestä rata on purettu joko 1968 jälkeen tai 1956-1960 välisenä aikana.
- ↑ Ensimmäinen veturi kattilarekisteriin 6. huhtikuuta 1973.
- ↑ Säännöllinen matkustajaliikenne loppui 1988 ja satunnainen tilaus- ym. liikenne 2003.
- ↑ Viittauksista (esim. veturitiedot) päätellen rata avattu ehkä 1910-luvun lopussa tai 1920-luvun alussa, mutta tarkka ajankohta ei tiedossa.
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) joskus 1940-2000 lukujen välillä (tarkka ajankohta ei tiedossa).
- ↑ Päätelty seuraavasta: "Vuonna 1987 Lohjalla paljastettiin sähköradan muistomerkki, kun sen avaamisesta oli kulunut 80 vuotta".
- ↑ Avattu yleiselle liikenteelle 1912.
- ↑ Matkustaja liikenne loppui 1928 ja muu liikenne 1930(joidenkin lähteiden mukaan 1929)
- ↑ Avattu väliaikaiselle liikenteelle 19.2.1900 ja yleiselle liikenteelle helmikuussa 1904.
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1960
- ↑ toisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan otettiin valtion haltuun vuonna 1957
- ↑ lähteestä riippuen rakennettu n. vuonna 1910 tai 1916.
- ↑ lähteestä riippuen otettu käyttöön vuonna 1910 tai 1916.
- ↑ Leveäraiteistettu (1520mm/ent. Neuvostoliiton alueella) 1970-luvulla
- ↑ Rata jäi talvisodassa 1940 Neuvostoliiton puolelle, kunnostettiin jatkosodan aikana 1943 ja jäi lopullisesti Neuvostoliitolle 1944 jotka leveäraiteistivat sen 1970-luvulla 1520mm levyiseksi.
- ↑ Rata jouduttiin hylkäämään kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton vallattua alueen.
- ↑ Rata jäi kalustoineen koskemattomana kesäkuussa 1944 alueen vallanneille neuvostoliittolaisille, jotka veivät kaluston ja kiskot pois.
- ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps websivulta, M. G. Steniuksen sähkörata -wikiartikkelin paikkakuvauksia apuna käyttäen.
- ↑ Rata suljettiin 1. kesäkuuta 1953 sattuneen ratapenkan sortumaonnettomuuden jälkeen.
- ↑ Alkup. wiki 6,7 km. Toisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan 8 km pitkä.
- ↑ Alkup. wiki 1898. Toisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan avattu 1896.
- ↑ Yleinen liikenne loppui 1930 ja sisäinen liikenne 1955.
- ↑ Toiminta loppui kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
- ↑ Kaivoksen kiskotus purettiin kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
- ↑ Rahtiliikenne loppui 14. maaliskuuta 1957 ja Olkkalan alueen teollisuuslaitosten sisäinen liikenne 1966.
- ↑ Lähteestä riippuen yleinen liikenne loppui keväällä 1954 tai vuonna 1955.
- ↑ Purkujuna ajettiin 17. elokuuta 1955, paitsi veturitallit ja kääntöpöytä jäivät jäljelle joita käytettiin toukokuuhun 1989.
- ↑ Viimeinen ajo oli veturien kokoamiskuljetusjuna 13. toukokuuta 1952
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1950-luvulla
- ↑ Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
- ↑ Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937.
- ↑ Höyryveturit poistettiin liikenteestä 1956 ja kattilarekisteristä 28. tammikuuta 1959. Moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
- ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps -websivun avulla ja Pitäjänmäen kenttärata -artikkelin kertomaan ratalinjaukseen perustuen.
- ↑ Rata rakennettu alun perin hevosvetoiseksi, mutta purettu ja uudelleenrakennettu kestämään höyryajoa 1911.
- ↑ Avattu hevosvetoisena 1907 ja höyryvetoisena 1911
- ↑ Rata ja osa kalustoa on jäämistöä Ähtärin eläinpuiston rautatieltä joka purettiin 2005
- ↑ Rata valmistui heinäkuussa 1986
- ↑ Alueella toimi 1901-1905 polttoturvetehdas, jonka kuljetuksia varten rata rakennettiin.
- ↑ Rakennettu uudelleen 1920-luvulla.
- ↑ Venäläiset purkivat Helsingin linnoitusten tarpeisiin 1914 (Resiina 2/1985)
- ↑ Purettu uudelleen sota-aikana (Resiina 2/1985)
- ↑ Sukevan varavankilan vuosikertomus 1926: "Sen jälkeen alotettiin tällä alueella painomaan eli hiekan kuljetus joka toimitettiin siten, että suolle laitettiin rullavaunurata, jota myöten hiekka työnnettiin vaunuissa."
- ↑ Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla
- ↑ Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla, ja 1951 radalle hankittiin ensimmäinen dieselkäyttöinen veturi.
- ↑ Aloitti toimintansa 1904 hevosvetoisena, myöhemmin hankittiin moottoriveturi josta kuitenkin luovuttiin ennen vuotta 1910. Myöhemmin (ainakin 1930-luvulla) käytettiin höyryvetureita.
- ↑ Alueen jäätyä Neuvostoliitolle, he purkivat radan.
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1955, viimeiset kuljetukset siirtyivät kumipyörille 1963 ja rataa käytetty viimeisen kerran 1965 tehtaan purkamisen yhteydessä.
- ↑ Rata purettiin vuonna 1965 puretun tehtaan jälkeen.
- ↑ n. 7 km rata rakennettu alun perin 1919, jatkettu 3,5 km Kaihlasuolle 1928 ja myöhemmin(milloin?) vielä Heinojalle.
- ↑ Ristiriita: Ensimmäisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan "Pääosa radasta purettiin vuonna 1941 ja loput 1940-luvun lopulla" ja toisen lähteen mukaan "Rata lopetti hiljalleen toimintansa 1960-luvun aikana".
- ↑ Utti–Haukkasuo-rata oli erillinen osa Kuusankosken–Voikkaan rautatietä, joka erotettiin lopullisesti KVR:sta joskus 1956-196x välisenä aikana
- ↑ Osuus Kovjoki–Uusikaarlepyy 8,08 km ja Uudestakaarlepyystä satamaan 4,19 km (Kapeat kiskot s. 171)
- ↑ Avattu epäviralliselle liikenteelle 1899 ja yleiselle liikenteelle 1. tammikuuta 1903
- ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) (ajankohta ei tiedossa)
- ↑ Rataa liikennöi yksi sähköveturi 1922–1953 ja myöhemmin dieselveturi 1970-luvulle.
- ↑ Valmistui 11. helmikuuta 1944
- ↑ Viimeinen juna kulki 20. kesäkuuta 1944, juuri ennen neuvostojoukkojen vallattua alue
- ↑ Jäänyt Neuvostoliiton puolelle
- ↑ Avattu liikenteelle 1980-luvun alussa
- ↑ Kesällä 1999 ei liikennöintiä. Toiminta loppui kokonaan 2002.
- ↑ VR rakennutti leveäraiteisen (1524mm) rautatien korvaamaan kapearaiteisen 1942-1943, mutta VR:n kalustopulan vuoksi kapearaiteisella täydennettiin matkustajajunaliikennettä vuoteen 1945 asti.
- ↑ Satunnaista käyttöä vuosina 1958-1963, sisäistä liikennettä 1966 asti.
- ↑ Kapearaiteisten kuuppavaunujen käyttö säilyi 1980-luvulle asti.
- ↑ Kiskotus Suolahteen purettiin n. 1947
- ↑ Happotornin kivihissille johtanut kaksiraiteinen lastausrata purettiin happotornin raivauksen yhteydessä 1986.
- ↑ Jäi tarpeettomaksi samanlevyisen Fiskarsin–Pohjankurun rautatien valmistuttua 1928
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Resiina-lehden artikkeliluettelo: Kapearaiteiset yksityis- ja teollisuusradat kalustoineen
- Resiina-keskustelu Kapeat kiskot Suomessa nykyisin
- Kapearaiteisten rautateiden asemia Suomen rautatieasemia, Mika Vähä-Lassila, 2009