Mätäsvaaran kaivosrata

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mätäsvaaran kaivosveturi kapearaidemuseossa.

Mätäsvaaran kaivosrata oli Lieksan lähellä sijainneen Vuoksenniska Oy:n molybdeenikaivoksen kuljetuksia varten rakennettu raideleveydeltään 750 mm:n kapearaiteinen rautatie. Radalla oli neljä saksalaisperäistä avointa moottoriveturia sekä runsaasti malminkuljetusvaunuja.

Kaivos suljettiin sodan jälkeen tarpeettomana, koska molybdeenia tarvittiin lähinnä aseteräksen valmistuksessa – ja sitä oli tuolloin romutettavaksi asti. Kaivoksen kiskotus, koneet ja laitteet purettiin pois ja tunnelit saivat hiljalleen täyttyä vedellä.

Tämän jälkeen kaivosradan moottoriveturit tarkastettiin sotakorvauksina ja niiden tultua hylätyiksi siihen tarkoitukseen kaksi paraskuntoisinta siirrettiin Åminneforsin teollisuusradalle. Siellä ne palvelivat erilaatuisissa tehtävissä aina radan liikenteen loppuun.

Liikenteen loputtua ja radan tultua puretuksi molemmat entiset kaivosveturit seisoivat pitkään pensaikossa unohdettuina; lopulta vuonna 1977 ne lahjoitettiin Museorautatie Forssa-Humppila ry:lle eli nykyisen Museorautatieyhdistys ry:n edeltäjälle.

Kaivosvetureista toinen, Deutz 27310/1939, 0-4-0dm, siirrettiin yksityiseen työpajaan Nokialle ja muuan harrastaja teki useita vuosia työtä saadakseen veturin käyttökuntoon; työssä käytettiin hyväksi toisen samanlaisen veturin osia.

Vuonna 2007 kaivosveturi on ajokuntoisena Minkiön Kapearaidemuseossa. Se on ajossa äärimmäisen harvoin hitautensa vuoksi, lähinnä erikoistilaisuuksissa.

Toinen samanlainen veturi oli kauan Åminneforsissa pellon syrjässä odottamassa kuljetusta, kunnes se keväällä 2002 siirrettiin paikalliseen romuttamoon odottamaan loppuaan. Asiasta uhkasi nousta käräjöinti, koska romuttaja intti löytäneensä veturin "kuljeksimasta" ja hänen olisi saatava siitä painoa vastaava hinta - joko ehjänä tai romuna, sama hänelle. Asia tutkittiin ja lopulta romuttajallekin selvisi, että veturi oli ollut pellon syrjässä maanomistajan kirjallisella luvalla.

Veturia ei lopulta siirretty Minkiölle, vaan eräs aktiivinen harrastaja siirsi sen kotinsa pihalle, jossa se on edelleen vuodenvaihteessa 2013 - 14. Veturia on kunnostettu ulkoisesti mutta ajokuntoisuus ei ole näköpiirissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Resiina-lehdet
  • Jokioisten Museorautatien varikkomestarin arkistot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]