Ohje:Kielioppi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedian ohjekirja
n · k · m

Wikipediassa noudatetaan tavallisia suomen kielen sääntöjä (katso Kielitoimisto).

Isot ja pienet kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erisnimet ja niihin verrattavat sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sana jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin, kun kyseessä on kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin jumala. Suomen kieliopin mukaisesti viikonpäivien, juhlien sekä historiallisten tapahtumien, aikakausien ja tyylisuuntien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: joulu, lokakuun vallankumous, isoviha, operaatio Barbarossa, antiikki, barokki.

Tietolaatikoissa esiintyvät yleisnimet, jotka kirjoitetaan otsikon jälkeen, kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Katso esimerkiksi artikkeli Aristoteles: artikkelin oikealla laidalla olevassa tietolaatikossa on vasemmalla puolella otsikoita (kuten "Koulukunta"), jotka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, ja oikealla otsikon jälkeen tuleva käsite on pienellä (tässä tapauksessa "peripateettinen koulukunta").

Lyhenteet ja lyhennesanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vältä lyhenteiden käyttöä. Kirjoittajasta lyhenteet saattavat äkkiseltään tuntua käteviltä, mutta lukijaa ne usein kuormittavat tarpeettomasti ja rikkovat lukurytmiä. Lisäksi lyhenteiden muodostamis- ja taivutussäännöt ovat mutkikkaita, mikä aiheuttaa helposti kirjoitusvirheitä.

Erittäin vakiintuneita lyhenteitä, sellaisia kuin esim. (esimerkiksi), ts. (toisin sanoen), jne. (ja niin edelleen) ja mm. (muun muassa), voi käyttää harkitusti, mutta tyylikkäintä on rajata niidenkin käyttö lähinnä irrallisiin välihuomautuksiin (esim. sulkeiden sisällä ne eivät töksähdä niin pahasti kuin juoksevassa tekstissä). Typografian parantamiseksi kannattaa pisteeseen loppuva lyhenne kytkeä seuraavaan sanaan niin sanotulla yhdistävällä välilyönnillä   (jotta lyhenne ei jäisi yksinään rivin loppuun, jolloin se näyttäisi lopettavan virkkeen).

On myös sellaisia (usein sanojen alkukirjaimista muodostettuja) lyhenteitä, jotka itsessään ovat vakiintuneet jonkin asian nimeksi ja ovat tutumpiakin kuin lyhentämättömät nimet. Tällaisia ovat vaikkapa FBI (Federal Bureau of Investigation) ja HTTP (Hypertext Transfer Protocol). Niiden käyttö on usein jopa suotavampaa kuin täydellisen nimen. Ensimmäistä kertaa mainittaessa lyhenteet on kuitenkin hyvä kirjoittaa auki, jolloin täydellinen muoto annetaan kursiivimuotoisena sulkeissa, kuten yllä.

Alku- tai isokirjainlyhenteet, jotka lausutaan kirjain kerrallaan, erotetaan kaksoispisteellä taivutuspäätteestään ja kirjoitetaan mieluiten suuraakkosin (esim. HTTP:hen). Mikäli alkukirjainlyhenne lausutaan sanana, kaksoispistettä ei käytetä ja sana kirjoitetaan mieluummin pienaakkosin (esim. aidsiin; tosin erisnimeksi tulkittavan lyhennesanan ensimmäinen kirjain on tietenkin iso, esim. Natoon). Harvoin käytetyn tai muuten hankalan lyhenteen voi myös kytkeä yhdysviivalla erilliseen selvennyssanaan, johon taivutuspääte liitetään (esim. HTTP-protokollaan).

Suomen kieleen on sanojen ja lyhenteiden väliin vakiintunut niin sanottuja "lyhennesanoja", kuten Tehy, Nato tai Kela. Lyhennesanoja ei kirjoiteta isokirjainaakkosilla, ne luetaan tavallisten sanojen tapaan ("Nato", ei "N-A-T-O") ja niitä taivutetaan samalla tavoin kuin mitä tahansa muitakin sanoja.[1]

Välimerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa noudatetaan suomen kieliopin välimerkkikäytäntöjä ja pilkutussääntöjä.

Vaikeita sanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet-verkkoon liittyvät termit ovat vielä hieman vakiintumattomia suomen kieleen. Seuraavia sääntöjä suositellaan käytettäväksi:

Internet-sanan voi kirjoittaa tuoreimpien säännösten mukaan joko isolla tai pienellä alkukirjaimella. Toisaalta taas intranet kirjoitetaan pienellä. Internet taipuu Internetiin.

WWW kirjoitetaan yksinään isoilla kirjaimilla, koska se on isokirjainlyhenne sanoista World Wide Web. Lyhenne on kuitenkin niin yleinen, että on tavallista kirjoittaa esimerkiksi www-sivu pienillä kirjaimilla.

Erisnimiä sisältävät yhdyssanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieteelliset nimet
  • Suuntia tai muita määritteitä sisältävät paikannimet ja aluenimet kirjoitetaan yleensä yhdysmerkin kera: Keski-Amerikka, Ylä-Volta, Uusi-Seelanti. Yhdysnimen ja taipuvan määritteen yhdistelmä kirjoitetaan kuitenkin erikseen: Vanha Munkkiniemi.
Eliöiden nimet
  • Lajinimet kirjoitetaan pienellä ja yhteen: virginiantupakka, amazoninkapokkipuu.
  • Rotunimet samoin: saksanpaimenkoira, suomenkarja.
Lääketieteelliset nimet
  • Yhden nimen sisältävä nimi erikseen: Parkinsonin tauti, Japanin aivotulehdus.
  • Useita nimiä sisältävä nimi vain viimeistä osaa taivuttaen ja yhdysmerkeillä erottaen, loppuosa erikseen: Galloway–Mowatin oireyhtymä.
Matemaattiset teoreemat
  • Yhden nimen sisältävä nimi erikseen: Fermat’n suuri lause, Nagatan konjektuuri.
  • Useita nimiä sisältävä nimi kaikkia osia taivuttaen ja yhdysmerkeillä erottaen, loppuosa erikseen: Zariskin–Goldmanin–Krullin lause.

Yhdyssana vai sanaliitto?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdyssanan ja sanaliiton välillä valitseminen voi tuottaa hankaluuksia. Seuraavassa luettelossa on lueteltuna kahden sanan sanaliittoja.


Vieraan kielen vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieraasta kielestä käännettäessä tekstiin tulee helposti anglismeja, svetisismejä tai muuta sellaista. Niitä pitäisi välttää. Yleinen vieraiden kielten passiivirakenne, jossa jotain tehdään jonkun toimesta, ei ole hyvää suomea, ellei lauseen tekijä ole esimerkiksi toimeksiantaja[2]. Suomeksi se käännetään aktiivirakenteella, jossa joku tekee jotain. Toimesta-ongelmaa havainnollistavat seuraavat esimerkkivirkkeet.

VÄÄRIN: Yhtye perustettiin David Coverdalen toimesta.
OIKEIN: David Coverdale perusti yhtyeen.

Suomeksi ei ole myöskään hyvä sanoa, että jotain tapahtui jostain johtuen, vaan että jotain tapahtui jonkin vuoksi tai takia[3]. Toinen vaihtoehto on korvata rakenne jollain muulla rakenteella.

VÄÄRIN: Tästä johtuen Juri sai kokea tönimistä ja kyynärpääniskuja melko lailla. Tästä johtuen hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.
OIKEIN: Tämän takia Juri sai kokea tönimistä ja kyynärpään iskuja melko lailla. Siksi hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.

Yleisiä svetisismejä ovat rikas-[4], köyhä-[5], vapaa-[6] tai ystävällinen-loppuiset[7] adjektiivit.

VÄÄRIN: lajirikas, verovapaa, väriköyhä
OIKEIN: runsaslajinen, veroton, väritön

Muita svetisismejä: hän omaa (hänellä on)[8], tänä päivänä (nykyään), jotakin löytyy (jotakin on, jotakin tavataan)[9].

Muita vältettäviä ilmaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietosana-artikkeleissa tulisi käyttää huoliteltua yleiskieltä, ei slangia eikä puhekielisiä tai tuttavallisia ilmauksia.

VÄÄRIN: Bändin kolmas sinkku lohkaistiin albumilta Definitely Maybe.
OIKEIN: Yhtyeen kolmas single julkaistiin albumilta Definitely Maybe.

Suomea puhutaan muuallakin kuin Suomessa eikä suomenkielinen Wikipedia ole tarkoitettu yksinomaan Suomessa asuville. Ilmaukset, jotka olettavat lukijan suomalaiseksi, kuten maassamme tai kotimainen tulisi välttää.

VÄÄRIN: Kaarlo Juho Ståhlberg oli maamme ensimmäinen presidentti.
OIKEIN: Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti.

Selvää positiivista tai negatiivista painotusta ilmaisevat termit on usein parempi korvata neutraalilla ilmaisulla.

VÄÄRIN: Elokuvaa tähditti John Travolta.
OIKEIN: Elokuvan pääosaa esitti John Travolta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matti Räsänen: Lyhennesanat Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 22.4. 2008.
  2. Kotus: "kirkko rakennettiin keisarin toimesta"
  3. Kielitoimiston sanakirja: "johtua 1. olla seurauksena, aiheutua jstak. Väärinkäsitys johtui siitä, että – –. Se johtuu asian luonteesta. Tilanne on tästä johtuen [= tästä syystä, tämän johdosta, takia, tähden, vuoksi] epäselvä. Siitä johtuen paremmin: siksi. Näistä syistä johtuen paremmin: näistä syistä.
  4. Kielitoimiston sanakirja: "Tapahtumarikas paremmin: runsas-, monitapahtumainen, -vaiheinen, tapauksekas. Tuloksista rikas [paremmin: tuloksekas, tuloksellinen] työ. Lumirikas [paremmin: runsasluminen] talvi."
  5. Kielitoimiston sanakirja: "Puistoköyhä [paremmin: vähäpuistoinen, miltei puistoton] kaupunki. – – Virikeköyhä paremmin: vähävirikkeinen."
  6. Kielitoimiston sanakirja: "Ruostevapaa paremmin: ruostumaton, ruosteeton. Reseptivapaa paremmin: reseptittä saatava."
  7. Kielitoimiston sanakirja: "us. paremmin toisin. Kudosystävällinen paremmin: kudoksia vahingoittamaton t. ärsyttämätön."
  8. Kielitoimiston sanakirja: "omata vars. ilmaisemassa että jhk kuuluu jonkinlainen ominaisuus; tav. paremmin toisin. – – Huomattavia sivuvaikutuksia omaava lääke paremmin: lääke, jolla on huomattavia sivuvaikutuksia."
  9. Kielitoimiston sanakirja: "löytyy 2. kartettavaa käyttöä. Helsingissä löytyy [pitää olla: Helsingissä on] kauniita rakennuksia. Vielä löytyy [pitää olla: on (olemassa)] paikkoja, joissa"

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]