Wikipedia:Miten lähteet toimivat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Tässä kirjoituksessa pohditaan Wikipedian lähdevaatimusten vaikutusta artikkelien luotettavuuteen sekä lähdevaatimusten ongelmia. Jotta ymmärtäisimme aihetta, niin aluksi palanen historiaa siitä, miksi englanninkielinen Wikipedia alun perin otti käyttöön lähdevaatimuksen.

Alun perin Wikipedian tarkistettavuus-käytäntöä ja sitä seurannutta uuden tutkimuksen kieltoa ei kehitetty ensisijaisesti varmistamaan yksittäisten tietojen virheettömyyttä vaan helpoksi keinoksi päästä eroon arveluttavasta tiedosta ilman jatkuvaa käyttäjien välistä tappelua.[1] Wikipediassa oli kuitenkin jo tällöin sekä erinomaisia että virheettömiä artikkeleita, eivätkä ne ole seurausta lähdemerkinnöistä. Osin artikkelit olivat jopa parempia kuin nykyään, koska ne sisälsivät sellaista hiljaista tietoa, jota ei ollut löydettävissä mistään muualta. Ongelmana vain oli se, ettei ollut mitään keinoa erottaa, mitkä artikkeleista pitivät paikkansa.

Yleinen lähdevaatimus oli siis työkalu, jolla Wikipediassa oleva tieto saatiin rajattua sellaiseksi, että muiden käyttäjien on mahdollista arvioida sen todenperäisyyttä. Ajatus ei kuitenkaan ollut tuolloin se, että joka ikisen lauseen perässä olisi lähdeviite – ja vaikka nykyään viitteitä on paljon enemmän, pitää yhä muistaa, etteivät artikkelista tee virheetöntä viitteet vaan sen kirjoittajat.

Miten lähteet parantavat luotettavuutta[muokkaa wikitekstiä]

Lähteet ja viitteet parantavat Wikipedian sisällön luotettavuutta monin eri tavoin:

  • Lähdemerkinnät ovat metatietoja, jotka kertovat, mistä tieto lisääjänsä mukaan on peräisin.
  • Lähdepyyntö on helppo keino kyseenalaistaa ja poistaa epäilyttävää lähteetöntä tietoa.
  • Lähteiden käyttäminen tekee tiedon lisäämisestä hitaampaa, jolloin sekä virheellistä että oikeaa tietoa lisätään vähemmän.
  • Mikäli lähde on toimiva nettilinkki, siitä voidaan välittömästi selvittää, vastaako artikkelissa oleva tieto lähdettä.
  • Lähteen etsimisen yhteydessä lisättävä tieto tulee samalla kertaalleen tarkastetuksi. Samalla etsiminen pakottaa lisääjän miettimään, miten ja mistä hän tietää lisättävän tiedon.
  • Keksitylle tai tarkoituksellisesti vääristetylle tiedolle merkityt keksityt lähteet voivat harhauttaa artikkelin lukijoita luulemaan, että virheellinen ja epäilyttävä tieto olisi totta.
  • Lähteet antavat lukijalle mahdollisuuden itsenäiseen lähdekritiikkiin.

Mitä lähteet eivät tee[muokkaa wikitekstiä]

Lähdemerkinnät ovat vain artikkelissa olevia tekstinpätkiä, eivätkä ne maagisesti paljasta, onko jokin artikkelissa oleva tieto totta vai ei. Arvion todenperäisyydestä tekee vain ja ainoastaan tiedon lisääjä tai jälkikäteen lukija-muokkaaja. Lähteet eivät myöskään itsessään lisää artikkelin tai Wikipedian uskottavuutta. Uskottavuus on asia, joka seuraa siitä, ettei artikkeleissa ole yllättäviä virheitä. Jos artikkeleissa on virheitä, on lukijan kannalta täysin yhdentekevää, onko niihin merkitty lähteitä. Lähteet voivat kuitenkin toimia syntipukkeina, jos niillä voidaan osoittaa, että virhe oli alun perin jossain Wikipediaa luotettavammassa lähteessä. Samoin lähteellisestä artikkelista havaitut virheet laskevat koko Wikipedian ja erityisesti lähteistettyjen artikkeleiden luotettavuutta.

Arvioitaessa artikkelin tietojen todenperäisyyttä täydellisestikin lähteistetystä artikkelista joudutaan pohtimaan seuraavankaltaisia asioita.

Yksittäiset lähteet[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuinka luotettavia artikkelissa käytetyt lähteet ovat? Luotettavaksi arvioidussakin lähteessä on todennäköisesti ainakin vähäisiä virheitä.
  • Onko lähteen tarkastaminen mahdollista? Jos ei, niin vähentääkö alhainen tarkstettavuus lähteen luotettavuutta? (Esimerkiksi suuri osa lähteistä on nettilinkkejä, joiden elinikä on parhaimmillaankin vain vuosia.)
  • Tulkitaanko lähdettä oikein?

Artikkelin sisältö[muokkaa wikitekstiä]

  • Mikä osa artikkelin sisällöstä on tarkistettavissa mistäkin lähteestä?
  • Vastaako artikkelin sisältö annettuja lähteitä?
  • Miten artikkeliin eri lähteistä lisätyt tiedot liittyvät toisiinsa?
  • Onko artikkelissa oleva lähteistetty tieto vanhentunutta?
  • Perustuuko artikkelin sisältö useisiin lähteisiin?

Selvän höpöhöpön havaitseminen artikkelista on yleensä vielä kohtalaisen helppoa. Vähänkään uskottavannäköisen sisällön arviointi kuitenkin vaatii jo joko pohjatietoa aiheesta tai perehtymistä artikkeliin ja sen lähteisiin. Suomenkielisessä Wikipediassa useimmiten ainoat tällä tasolla artikkeliin tai sen aiheeseen perehtyneet käyttäjät ovat kyseisen artikkelin pääasialliset muokkaajat.

Ongelmat[muokkaa wikitekstiä]

Tiukan lähdevaatimuksen ongelmat liittyvät pääsääntöisesti Wikipedian artikkeliaiheiden moninaisuuteen. Osaan aiheista löytyy tietoa ylenpalttisesti, osaan taas ainoastaan epäluotettavista lähteistä, jos niistäkään. Esimerkiksi laajojakaan vastakulttuuri-ilmiöitä ei välttämättä käsitellä luotettavissa lähteissä kattavasti ennen kuin vasta vuosikausia tapahtumien jälkeen. Myös vaiheittain kehittyviksi ajatellut artikkelit sisältävät alkuvaiheessa lähinnä lähteettömät perustiedot ja niihin vasta kerätään lähteitä.

Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että mitä tiukempi lähdevaatimus on, sitä ongelmallisemmin se rajaa sitä, mitä ja miten Wikipediaan pystytään kirjoittamaan. Kääntöpuolena tässä on se, että kun lukijat eivät pysty erottamaan artikkeleiden luotettavuuseroja, Wikipedian yleinen luotettavuus arvioidaan usein epäluotettavimman artikkelin mukaan. Vaikka luonnontieteistä kertovat artikkelit pitäisivät yleensä hyvin paikkansa, niin tietojen oikeellisuuden arviointiin kykenemättömälle lukijalle ne näyttävät ihan samantasoisilta kuin heikoimmin tarkistettavissa olevat aiheet.

Toinen lähteistä syntyvä ongelma ei liity artikkelin luotettavuuteen vaan muokattavuuteen. Ylenpalttinen lähdemerkintöjen viljely tekee tekstin muokkaamisesta hankalaa ja haittaa tekstin toimittamista ja luettavuutta. Toimittamisen vaikeus hidastaa tekstien kehittymistä kokonaisuuksiksi ja niiden luettavuuden parantamista. Artikkelin kehitys siis kärsii kokonaisvaltaisesti. Näin käy silloinkin, kun artikkeleita kirjoitetaan tipoittain sen mukaan, mitä yksittäisissä lähteissä sanatarkasti sanotaan, sen sijaan että yritettäisiin saada aikaan sujuva kokonaisuus.

Virheettömyyteen pyrkiminen ja artikkelin tilan arviointi on väistämättä pakollinen osa Wikipedian sisäiseen toimitustyöhön liittyvää prosessia, koska lukijan ei voida olettaa olevan halukas selvittämään millään aikaa vievällä tavalla, pitääkö artikkeli paikkaansa. Tällä hetkellä suomenkielisessä Wikipediassa ei kuitenkaan ole olemassa, hyvä- ja suositeltu-äänestyksiä lukuun ottamatta, artikkeleiden arviointeja tai ohjeistuksia.

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. Core content policies en.wikipedia.org.

Aiheesta muualla[muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielinen Wikipedia[muokkaa wikitekstiä]