Varkauden paperitehdas

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stora Enson tehtaat kaupungin keskustassa.

Varkauden paperitehdas oli Stora Enso -konserniin kuuluva tuotantolaitos. Aivan Varkauden kaupungin keskustassa sijaitsevassa tehtaassa oli käytössä yksi paperikone.

Varkauden paperitehdas ja muu sen yhteydessä oleva metsäteollisuus oli A. Ahlström Oy:n omistuksessa vuoteen 1987 asti, jolloin koko toiminta myytiin Enso-Gutzeit Oy:n omistukseen. Enso Gutzeitista tuli 1990-luvulla kansainvälistymisen myötä Stora Enso, jonka osana Varkauden papaeritehdas toimi.

Keväällä 2014 tehtaalla oli 260 työntekijää paperi- ja sellutuotannossa.[1] Tehtaan johtajana on Jarkko Tehomaa.lähde? Varkauden yksiköiden osuus vuonna 2002 Stora Enson kokonaisuudesta on runsaan viiden prosentin luokkaa. Yhtymän sanomalehtipaperikapasiteetista Varkauden osuus vuonna 2002 oli 9 prosenttia, hienopaperikapasiteetista 8 prosenttia, puutuotteista 6 prosenttia ja pakkauskartongista 2 prosenttia.

Keväällä 2014 Stora Enso ilmoitti investoivansa 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaan muutostöihin, joiden on määrä käynnistyä syksyllä 2015. Tehtaan hienopaperikone muutetaan aaltopahvin materiaalia tuottavaksi linjaksi.[1]

Paperi- ja kartonkikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaan ainoa käytössä oleva kone käynnistyy kartonkikoneena syksyllä 2015.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK1 Voith 6.12.1921-2006 (uusittu vuosina 1969 ja 1984)  ? 4 100 mm (leveys 4 500 mm, työleveys 4 200 mm)  ? 750 m/min 95 000 t/a (alkuper. 25 000 t/a), Päällystetty ja päällystämätön hienopaperi (WFC-paperi/WFU-paperi) Valmistuessaan Euroopan suurin paperikone. Poistettu. Koneessa oli ensimmäinen Ahlströmin valmistama nk. Karhulan A-tela
Paperikone PK2 Voith 1926-20.04.2010 klo 0.26 (uusittu vuosina 1973,1984 ja 1999) Ahlstöm, tasoviira 5 500 mm (leveys 6 000 mm, työleveys 5 800 mm) Ahlström 1973, muutettu Sym-Press tyyppiseksi 1976 1050 m/min (alkuperäinen 350 m/min) 95 000 t/a (alkuperäinen 38 000 t/a), Valkoinen ja värillinen luettelopaperi (MFS-paperi) Koneen pituus noin 128 m. Kone oli sulkemishetkellä Suomen sekä Stora Enson pienin sanomalehtipaperikone. Myyty ja purettu. Uusi omistaja Nine Dragons Paper Ltd, Xinmin, Kiina.
Paperikone PK3 / Kartonkikone KK3 Voith (Valmet ja Metso uusineet) paperikoneena 1961-28.8.2015, kartonkikoneena 2015- (uusittu vuosina 1985, 1987, 1992, 2005 ja 2007)  ? 8470 mm SymPress II/SymBelt-kenkäpuristin 1 200 m/min 390 000 t/a, aaltopahvin pintamateriaali (aiemmin 280 000 t/a, kirjekuoripaperi, päällystetty ja päällystämätön hienopaperi (WFC/WFU), sanomalehtipaperi) Ensimmäinen köydetön paperikone maailmassa. Kone valmisti ennen sanomalehtipaperia ja muutettiin hienopaperille vuonna 1985.
Paperikone PK4 Valmet 1977-30.09.2010 klo 9:13lähde? Sym-Former N 9200 mm Sym-Press II 1 300 m/min

(Alkuper. 1200 m/min)

195 000 t/a, Sanomalehtipaperi (Normaali ja värillinen) Valmistuessaan Suomen suurin paperikone. Tehtaan vieressä sijaitsee Sanoma-Osakeyhtiön painotalo Savon Paino Oy. Myyty ja purettu. Uusi omistaja Nine Dragons Paper Ltd, Xinmin, Kiina.
Kartonkikone KK1 (ex. Kuivauskone 2) Ahlström xx.11.1970-19.12.2008  ?  ? mm  ?  ? m/min 100 000 t/a, Hylsykartonki (aiemmin kuivattu sellu) Muutettu sellutehtaan toisesta kuivatuslinjasta. Koneen omistaa Corenso United Oy Ltd. Kone valmisti yhteensä 1,9 milj. tonnia kartonkia.
Kuivauskone 1 Ahlström  ?  ?  ? mm  ?  ? m/min  ? t/a, Kuivattu sellu Sijaitsee suljetun kartonkikoneen vieressä Ahlströminkadun puolella

Vuosituotantokapasiteetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hienopaperitehdas PK3 280 000 t/a[1] (ennen PK1 ja PK3 noin 300 000 t/a)lähde?
  • Painopaperitehdas (PK2 ja PK4) noin 290 000 t/a (suljettu syyskuussa 2010)

Paperikoneiden kokonaiskapasiteetti on noin 560 000 t/a

  • Kartonkitehdas 90 000 t/a (Corenso) (lopetettu joulukuussa 2008)
  • Pakkaustehdas 4 000 t/a
  • Saha 280 000 m3/a
  • Kuumahierrelinja (TMP), kapasiteetti 280 000 t/a (suljettu syyskuussa 2010, puretaan alkuvuodesta 2012)
  • Puunkäyttö 2,4 milj. m3/a
  • Sulfaattisellutehdas, 220 000 t/a (tuotanto käytetään kokonaisuudessaan Varkauden tehtailla)

Hiokkeen valmistus lopetettiin vuonna 2004. Varkauden tuotanto vuonna 1986 oli 222 000 tonnia puupitoista painopaperia (PK2 ja PK4) ja 117 000 tonnia hienopaperia (PK1 ja PK3).

1920-luvulla toimintansa aloittaneen Vaneritehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1990.

Merkittäviä vuosilukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämääriä tuotannossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 26. marraskuuta 2008 Stora Enso ilmoitti, että yt-neuvottelujen tuloksena kartonkikone suljetaan. Koneen sulkemisen ja muiden tehostamistoimien seurauksena vähenee 136 työpaikkaa.
  • 19. elokuuta 2009 Stora Enso ilmoitti suunnittelevansa tehtaan sulkemista vuoden 2010 loppuun mennessä.
  • 22. huhtikuuta 2010 Stora Enso ilmoitti sulkevansa Varkauden sanomalehtipaperikoneet (PK2 ja PK4) syyskuun 2010 loppuun mennessä. Muut toiminnot jatkavat normaalisti.

Tehtaan rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkauden tehtaiden entinen Move4-veturi Jokioisten asemalla

Tehdasalueella oli ennen oma kapearaiteinen (600 mm) rautatieverkosto, jolla oli käytössä useita vaunuja ja vetureita. Vetureista yksi oli Valmetin valmistama Move4 dieselveturi.

Sittemmin raideyhteydet muutettiin yksinomaan leveäraiteiseksi ja käytössä oli muun muassa Move66-veturi. Nykyään tehtaan vaihtotyöt hoidetaan VR Tve4-veturilla.

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdaspalokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson Varkauden tehtaiden tehdaspalokunta toimii tehdasalueella ja tarvittaessa avustaa pelastuslaitosta suuremmissa tulipaloissa ym.

Tehdaspalokunnan ajoneuvot:

  • PS491 sammutusauto Scania P94G 300 vm 2002
  • PS493 säiliöauto Sisu SR 300 vm 1988
  • PS4958 vahingontorjuntayksikkö Moni-Sisu
  • PS497 Volkswagen Caddy
  • PS499 Volkswagen Caddy

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nurmi, Riikka & Lötjönen, Kaisu: Stora Enso investoi 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaaseen Yle Uutiset. 25.4.2014. Viitattu 11.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]