Röjsjön turverata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Röjsjön turverata
Perustiedot
Reitti Kukumi (Loviisan–Vesijärven rautatie)–Röisuon turvetuotantoalue
Omistaja Röjsjö Oy
Ylläpitäjä Röjsjö Oy
Liikenne
Liikennöitsijä(t) Röjsjö Oy
Loviisan–Vesijärven rautatie
Tekniset tiedot
Pituus 6,5 km
Raideleveys 750 mm
Sähköistys ei

Röjsjön turverata oli Röisuolla Pernajassa 1900-luvun alussa sijainnut turpeen kuljetukseen tarkoitettu 750 mm kapearaiteinen rautatie, jonka omisti vuosina 1902–1916 alueella turvetta tuottanut Röjsjö Ab. 6,5 kilometriä pitkä turverata, alkoi Loviisan–Vesijärven rautatien Kukumin liikennepaikalta ja jatkui länteen Röisuon turvetuotantoalueelle. Radalla oli yksi oma veturi ja jonkin verran tavaravaunuja ja lisäksi siellä käytettiin Loviisa–Vesijärven rautatien tavaravaunuja.

Radan rakennus- ja purkuvuosissa on lähteistä riippuen poikkeavuuksia, mikä johtunee siitä, että rata rakennettiin ja purettiin vähintään kahteen kertaan.

Röisuolla 1900-luvun alussa toiminut Röjsjö Oy osti noin 450 ha suoalueen polttoturpeen valmistusta varten vuonna 1900.[1] Turveyhtiön vuosituotanto oli noin 4 000 tonnia ja sitä kuljettamaan rakennettiin Loviisan–Vesijärven rautatien Kukumin liikennepaikalta haarautuva kapearaiteinen turverata. Alkuperäisen radan valmistuessa siitä ylimääräisiksi jääneet kiskot, sekä vaunut tarjottiin myyntiin. Lahden kauppalanhallituksen kokouksessa kesäkuun 27 1903 myynnissä ollut ratakalusto katsottiin käytännölliseksi, sekä kohtuuhintaiseksi siihen aikaan vielä kauppalana olleen Lahden katutyömaalle, jonne se päätettiin hankkia noin 1,700 markalla[2]. Tehtaan toiminta päättyi kannattamattomana vuonna 1905 ja kahden pääosakkaan kuollessa parin vuoden kuluttua ei kolmas pääosakas enää halunnut jatkaa toimintaa.[1] Turpeenkuljetuksia varten rakennettu rata purettiin yhtiön toiminnan loppumisen jälkeen[3], mutta turpeen nosto alueelta jatkui vielä tämän jälkeenkin.

Toisen tiedon mukaan venäläiset purkivat radan linnoitustarpeisiin Helsinkiin 1914 ja ainakin yksi vetureista vietiin Leppävaaraan[4].

Kolmannen tiedon mukaan oletetaan, että rata olisi rakennettu 1920-luvulla, purettu joskus sota-aikana ja sillä olisi ajettu Loviisa–Vesijärven vetureilla LWR 10 ja joskus LWR 1[4].

Rataa on siis saatettu liikennöidä omalla veturillaan 1900-luvun alusta noin vuosiin 1914–1916 saakka, sitten venäläiset ovat purkaneet sen, ja taas 1920-luvulla se on rakennettu uudelleen vanhalle linjalleen ja alettu liikennöidä LWR:n vetureilla.

Pörssitilastojen mukaan turvetuotantoyhtiö Röjsjö Oy oli lisätty kaupparekisteriin 20. kesäkuuta 1901 ja poistettu 7. helmikuuta 1922.[5] Yhtiön kotipaikka oli Loviisa. Samalla suolla pienemmällä alueella toimi myös Lamminrahka Oy noin vuosina 1901–1912.[1][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kock, 2006 (Lisätietoja: P–S)
  2. Lahden kauppalanhallituksen pöytäkirja 27.6.1903, s.699, §1
  3. Raasehorn, 1991
  4. a b Resiina 2/1985, (paikkakuntalaisen haastattelu)
  5. Kock, 2006 (Suomen osakeyhtiöt: O–R)
  6. Kock, 2006 (Suomen osakeyhtiöt: L–N)