Seikun sahan kapearaiteinen rautatie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seikun sahan kapearaiteinen rautatie oli porilaisen Seikun sahalaitoksen oma, laajimmillaan 15 km laajuinen kapearaiteisten ratojen verkko. Tämän radan erikoisuus oli se, että se paikoitellen oli kolmikiskorakenteinen eli samalla radalla saattoi liikennöidä sekä leveä- että kapearaiteisia junia.

Vetokalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla oli viisikin omaa kapearaideveturia ja yksi leveäraideveturi. Yksi kapearaidevetureista oli englantilaisperäinen numero 3, Planet (F C Hibbert, 0-4-0dm).

Nykyisin radalla on yksi Move250B (Valmet 201/1982, 0-4-0dh), joka on VR:lle toimitetun Tve4 –veturimallin alustalle, korille ja pyörästölle rakennettu, hiukan tehokkaammalla koneella varustettu teollisuusveturi.

Aiemmin palvellut Move 51h, (510/1953, 0-6-0dh), ”Murinamylly”, lahjoitettiin Haapamäen Museoveturiyhdistykselle [1] ja ajoi Porista Haapamäelle omin konein – herättäen matkalla junasuorittajissa suurta kummastusta:

»Mikä kumma sieltä oikein tulee kun graafisessa aikataulussa on pelkkä vaakasuora viiva?»

Seikun sahan Move51h "Murinamylly" Haapamäen veturitallissa

Radan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikään laitoksen vetureista ei kelvannut sotakorvauksena ja kapearaideliikenne loppui vuonna 1962. Viimeistä junaa ajoi veturi numero 3.

Isonsannan sahan rata ja junalautta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitokseen liittyi Kokemäenjoen toisella rannalla sijaitseva Isonsannan saha, jolla oli omaa kapearaideverkkoa 12,3 km.lähde? Sahat yhdisti joen poikki kulkenut kapearaiteinen junalautta.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raideleveydet Sisältää tietoa Suomen kapearaiteisista radoista

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haapamaenmuseoveturiyhdistys.fi Haapamäen Museoveturiyhdistys ry

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]