Vihtavuori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kerrostalo Vihtavuoressa.
Vihtavuoren koulu.
Rivitaloasutusta Vihtavuoressa.

Vihtavuori on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Vihtavuori sijaitsee noin 15 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen, Laukaan kirkonkylän suuntaan. Taajamassa oli vuoden 2016 lopussa 2 318 asukasta, joista 1855 asui kylän keskuksessa.[1] Vihtavuori on koostuu kerrostalo-, rivitalo- ja omakotialueesta.[2]

Vihtavuoren peruspalveluihin kuuluvat peruskoulu, päiväkoti, neuvola, kauppa, ravintola Vihtahousu, huoltoasema, parturikampaamo ja pizzeria Tähti-Ravintola. Peruskoulun yläaste palvelee myös Leppäveden, Tarvaalan ja Vuonteen kylien yläasteikäisiä[3]. Peruskoulussa oli vuoden 2008 syyskuussa yhteensä 457 oppilasta.[4] Vihtavuoren päiväkoti sai julkisuutta 1970-luvulla, jolloin sieltä poistettiin Aku Ankka -lehdet ja otettiin tilalle lastenlehti Neuvosto-Karjalasta.[5]

Urheiluseura Vihtavuoren Pamaus on lähtöisin Vihtavuoresta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihtavuoren alueelta löydetyt punamultakalliomaalaukset kertovat, että Vihtavuoren alueella on oleskellut ihmisiä jo esihistorialliseen aikaan.[6][7]

Ruutitehdas ja rakennuskannan kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 perustetulla Valtion Ruutitehtaalla on merkittävä rooli Vihtavuoren kylässä ja sen historiassa. Vihtavuoren tehtaita alettiin rakentaa vuoden 1923 maaliskuussa ja ne vihittiin käyttöön 9. lokakuuta 1926.[8] Samoihin aikoihin rakennettiin tehtaan ohella myös Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset Ahlbackan tilan maille.[9] Tehtaiden tarkoitus oli täyttää armeijan sodanaikaiset tarpeet, jota vaikeutti sodanaikainen työvoima- ja raaka-ainepula. Vuoteen 1925 asti Vihtavuoren seudun nimenä olikin Ahlbacka siellä sijaitsevan suuren tilan mukaisesti. Nimi muuttui ruutitehtaan toimikunnan sihteerin ja isännöitsijä Hackzellin kirjatessa pöytäkirjaan seudun nimeksi Vihtavuori.[7]

Tehtaan nimi ja omistaja on vaihtunut useaan otteeseen. Tehdas oli nimeltään Nexplo Vihtavuori Oy, kun siellä tapahtui 28. toukokuuta 2002 kuolemaan johtanut räjähdysonnettomuus.[10] Nykyisin tehdas kantaa nimeä Nammo Vihtavuori Oy ja se kuuluu Laukaan kunnan suurimpiin työnantajiin.[11] Kesällä 2010 Patria ja Saab luopuivat omistusosuuksistaan Vihtavuoren tehtaassa, joten tehdas siirtyi kokonaan ranskalaisten omistukseen.[12][13] Vuonna 2013 ranskalainen Eurenco myi tehtaan suomalais-norjalaiselle Nammolle.[14] Ruutitehtaan toiminta on viime vuosina supistunut. Tällä hetkellä teollisuusalueella on erilaisia puolustusvälineteollisuuteen ja kemianteollisuuteen liittyviä teollisuusrakennuksia.[9]

Tehtaan lähistöllä on tehtaan johtokunnan asuntoja vuosilta 1928–1929 sekä pari- ja rivitaloja, jotka on suunnitellut insinööri Hugo Karsten. Alueelle kuuluu myös 1930– ja 1940-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Alue on tyyliltään puistomaista ja pihojen sisäänajoteillä on porttirakennelmia. Vuonna 1982 alueesta tehtiin peruskorjauskokeilualue ja pääosa taloista korjattiin.[9]

Valtion Ruutitehtaan vieressä sijaitsi aikoinaan Jyväskylän ja Suolahden välisen vuonna 1898[15] rakennetun radan Vihtavuoren liikennepaikka. Jyväskylä–Haapajärvi-rataosuus kulki vielä 1940-luvulla kauempana ruutitehtaasta osittain Hermannintien kohdalla ja sen itäpuolella.[16] Sittemmin rata muutettiin nykyiselle paikalleen Jyväskyläntien länsipuolelle. Vihtavuoren (vuoteen 1925 saakka Ahlbackan) rautatieaseman ensimmäiset rakennukset tehtiin vuosina 1923 ja 1926. Rautatien muutostöiden yhteydessä asema siirrettiin 600 metriä aiemmalta paikaltaan lännemmäksi ja uusi asemarakennus valmistui vuonna 1962. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1987 ja tavaraliikenne Vihtavuoren liikennepaikalla vuonna 2002. Liikennepaikka lakkautettiin vuonna 2005 ja uusi asemarakennus siirtyi vuonna 2007 valtion kiinteistöyhtiölle Senaatti-kiinteistöt Oy:lle, joka myi sen edelleen. Vanhat rakennukset on purettu.[17]

Tunnettuja vihtavuorelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratonin EM-kultamitalisti Mikko Hietanen sekä viestihiihdon olympiakultamitalisti ja MM-hopeamitalisti Sirkka Vilander ovat Vihtavuoren urheiluseuran Vihtavuoren Pamauksen meneistyneimpiä urheilijoita. Myös elokuvaohjaaja ja Itsevaltiaat-sarjaa käsikirjoittanut Sami Hantula on kotoisin Vihtavuoresta.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.laukaa.fi/sites/default/files/vaestorakenne-31-12-2016-osa-alueittain.pdf
  2. Jyväskylän seutu - Vihtavuori www.jyvaskylanseutu.fi. Viitattu 11.9.2017.
  3. Peruspalvelut Vihtavuoren kyläyhdistys ry.
  4. Oppilastilasto (PDF) Laukaan kunta. 20.9.2008.
  5. Vihtavuori ennen ja nyt. Laukaan Joulu, 2007.
  6. Finni, Arja: Saraakallion kalliomaalaukset Laukaan kunta. 30.11.2009.
  7. a b Puttonen, Jyrki: Elämää Vihtavuoressa ennen ruutitehtaan aikaa, vai oliko sitä? (PDF) Vihtavuoren kyläyhdistys ry.
  8. Valtion Ruutitehdas Vihtavuoren kyläyhdistys ry.
  9. a b c Sotatarviketeollisuuden alueet Museovirasto. 22.12.2009.
  10. Tihinen, Taimo; Reinikka, Pekka & Ekberg, Tor Erik: Onnettomuustutkintaraportti (PDF) Tukes. 29.6.2002.
  11. Suurimmat työnantajat Laukaan kunta. 21.9.2009.
  12. Leppänen, Riku: Yle: Patria kauppasi ruutivalmistuksen ranskalaisille Kauppalehti.fi. 6.8.2010.
  13. Patria myi Vihtavuoren ranskalaisille YLE Uutiset. 6.8.2010.
  14. Ruutitehtaan uusi kurssi hs.fi. 8.1.2014.
  15. Keitele Museo Oy Äänekoski.fi.
  16. Torikka, Pertti: Vihtavuoren seitsemän vuosikymmentä 1922–1992. Gummerus, 1992. ISBN 952-90-4400-3.
  17. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 209. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  18. Summanen, Sari: Sami Hantulan lyhytelokuvasarja palkittiin Roomassa. Laukaa-Konnevesi, 13.6.2002. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]