Jyväskylän seutukunta

Jyväskylän seutukunta
	sijainti
Väkiluku	188 069; 6:nneksi suurin 31.12.2021
	Infobox OK

Jyväskylän seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Siihen kuuluu seitsemän kuntaa, ja Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 131. Seutukunnassa asuu 191 252 henkilöä.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta	Väkiluku (2023)	Maapinta- ala km²	Väestön- tiheys (as./km²)	Kunnallis- vero (2024)	Suomen- kieliset (2022)	Ruotsin- kieliset (2022)	Muun- kieliset (2022)
Hankasalmi	4 548	572	8	9.4 %	99 %	0,2 %	2 %
Jyväskylä	147 821	1 171	126	8 %	93 %	0,2 %	6 %
Laukaa	18 750	649	29	9.9 %	99 %	0,1 %	1 %
Muurame	10 556	144	73	6.9 %	97 %	0,1 %	2 %
Petäjävesi	3 593	456	8	9.9 %	100 %	0,1 %	1 %
Toivakka	2 369	361	7	9.4 %	100 %	0 %	1 %
Uurainen	3 615	348	10	9 %	98 %	0,1 %	1 %
yhteensä	191 252	3 701	52		94 %	0,2 %	5 %

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta 1994 annetussa seutukuntajaossa Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta sekä Muuramen ja Laukaan kunnat.
1. tammikuuta 2001 Uurainen siirtyi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
1. tammikuuta 2004 Jyväskylän seutukuntaan siirtyivät Korpilahti Jämsän seutukunnasta, Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta ja Petäjävesi Keuruun seutukunnasta.
1. tammikuuta 2009 Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat Jyväskylän kanssa uuden Jyväskylän kaupungin.^[2]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty seutukunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Jyväskylän seutukunnan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			130 446
1985			135 488
1990			141 566
1995			148 539
2000			156 186
2005			164 851
2010			173 651
2015			181 369
2020			187 111
Lähde: Tilastokeskus.^[3]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän seutukunnan alueelta löytyy muun muassa kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Petäjäveden vanha kirkko ja Oravivuoren kolmiomittaustorni, sekä maailman ainoa kallion sisään rakennettu planetaario.

Jyväskylässä on arkkitehti Alvar Aallon kohteita enemmän kuin missään muussa kaupungissa maailmassa. Aallon kohteita seudulla ovat:

Karpion huvila (1923)
Nuoran talon muutostyö (1923–24)
Aira-talo (1924–26)
Työväentalo (1924–25)
Suojeluskuntatalo (1926–29)
Muuramen kirkko (1926–29)
Säynätsalon kunnantalo (1949–52)
Jyväskylän yliopisto, ent. Kasvatusopillinen korkeakoulu (1951–57, 1964, 1971)
Muuratsalon koetalo (1952–54)
Keski-Suomen museo (1957–61, 1991)
Viitatorni (1960–61)
Poliisitalo (1970)
Alvar Aalto -museo (1971–73)
Virastotalo (1975–78)
Kaupunginteatteri (1964–82)

Valtakunnallisesti merkittäviä museoita ovat muun muassa Keski-Suomen ilmailumuseo, Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus ja Alvar Aalto -museo.

Jyväskylän seudulla järjestetään jokavuotinen MM-rallin Suomen osakilpailu. Tapahtumien joukosta löytyy myös Pohjoismaiden vanhin, yli 50-vuotias kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesä. Jyväskylä on saanut kansainvälisen tunnustuspalkinnon kaupunkivalaistuksestaan. Valon kaupunki -tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.