Petäjävesi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Petäjävesi
Petäjävesi.vaakuna.svg Petäjävesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.petajavesi.fi
Sijainti 62°15.5′N, 025°11′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 495,42 km²
227:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 456,41 km²
– sisävesi 39,01 km²
Väkiluku 4 005
202:nneksi suurin 31.7.2016 [2]
väestötiheys 8,78 as./km² (31.7.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 20,4 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 21,6 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 21,25 %
84:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

10
4
3
2
1
1

Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 005 ihmistä (31.7.2016),[2] ja sen pinta-ala on 495,42 km² josta 39,01 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,78 asukasta/km². Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.

Petäjäveden keskustaa
Petäjäveden vanha kirkko etelästä

Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879. Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[7]

Petäjävesi on tunnettu Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.

Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[8]

Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen.

Petäjäveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 700
1985
  
3 731
1990
  
3 789
1995
  
3 760
2000
  
3 780
2005
  
3 703
2010
  
4 022
2015
  
4 043
Lähde: Tilastokeskus.[9] Väestötietojärjestelmä[10]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro

Asuinalueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi

Kouluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Peruskoulun yläaste ja Petäjäveden lukio.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja petäjäveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, heinäkuu 2016 31.7.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria - alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
  • Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjävesi.