Petäjävesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petäjävesi
Petäjävesi.vaakuna.svg Petäjävesi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°15.5′N, 025°11′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 592
Hallinnollinen keskus Petäjäveden kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 495,41 km²
224:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 456,40 km²
– sisävesi 39,01 km²
Väkiluku 3 770
201:nneksi suurin 31.12.2020 [2]
väestötiheys 8,26 as./km² (31.12.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 19,8 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 22,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,75 %
62:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Eero Vainio
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.
 •Muut

9
3→1[7]
2
2
2
2
1
2[7]
www.petajavesi.fi

Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 770 ihmistä (31.12.2020),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 39,01 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,26 asukasta/km².

Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.

Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.

Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[9]

Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro, Piesalankylä

Asuinalueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden keskustaa

Vuoden 2017 lopussa Petäjävedellä oli 3 920 asukasta, joista 2 094 asui taajamissa, 1 694 haja-asutusalueilla ja 132 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Petäjäveden taajama-aste on 55,3 %.[11] Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Petäjäveden kirkonkylä 1 813
2 Kintaus 281

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaakko Leppäsen rakentamaa kirkkoa pidetään kansanrakentajien vaikuttavimpana saavutuksena.[13] Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.

Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[14]

Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.

Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[15]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Eero Vainio. Hän on Suomen nuorimpia kunnanjohtajia, valintansa aikaan 29-vuotias.[16]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[17]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Petäjäveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 700
1985
  
3 731
1990
  
3 789
1995
  
3 760
2000
  
3 780
2005
  
3 703
2010
  
4 022
2015
  
4 008
2020
  
3 828
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden baptistiseurakunnan toimitila Petäjäveden keskustassa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjävedellä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta[20]. Lisäksi Petäjävedellä on baptistiseurakunta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjävedellä toimivat Petäjäkallion ja Kintauden päiväkodit[21] sekä Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu ja Petäjäveden yläaste[22]. Toisen asteen opetusta tarjoavat muun muassa Petäjäveden lukio ja kansalaisopisto, joka on yhteinen Petäjäveden ja Multian kuntien sekä Keuruun kaupungin kanssa[23][24].

Petäjäveden kirjasto kuuluu Keski-kirjastot-kirjastokimppaan[25].

Perusterveydenhuollon palveluista huolehtii Keski-Suomen Seututerveyskeskus, johon kuuluvat Petäjäveden lisäksi Joutsa, Toivakka, Luhanka, Keuruu, Multia, Laukaa ja Konnevesi. Erikoissairaanhoidon palveluista vastaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.[26][27]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden vanha kirkko etelästä

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.[28]

Tunnettuja petäjävetisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Perussuomalaisista siirtyi 2 valtuutettua sitoutumattomiksi joulukuussa 2017. Keskisuomalainen 13.12.2017
  8. Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
  9. Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
  10. Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  14. Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  15. Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
  16. Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle. 1.8.2016. Viitattu 26.1.2018.
  17. Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  19. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  21. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  22. Perusopetus www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  23. Lukio-opetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  24. Kansalaisopisto www.keuruu.fi. Viitattu 6.12.2020.
  25. Kirjasto www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  26. Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus. Viitattu 2.3.2018.
  27. Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.
  28. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria – alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
  • Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjävesi.