Petäjävesi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Petäjävesi
Petäjävesi.vaakuna.svg Petäjävesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.petajavesi.fi
Sijainti 62°15.5′N, 025°11′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Hallinnollinen keskus Petäjäveden kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 495,41 km²
225:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 456,40 km²
– sisävesi 39,01 km²
Väkiluku 3 958
201:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 8,67 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 19,8 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 22,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,25 %
91:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Eero Vainio
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.
 •Muut

9
3→1[7]
2
2
2
2
1
2[7]

Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 958 ihmistä (31.8.2017),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 39,01 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,67 asukasta/km².

Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.

Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.

Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[9]

Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro

Asuinalueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.

Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[11]

Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.

Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[12]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Eero Vainio. Hän on Suomen nuorimpia kunnanjohtajia, valintansa aikaan 29-vuotias.[13]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[14]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Petäjäveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 700
1985
  
3 731
1990
  
3 789
1995
  
3 760
2000
  
3 780
2005
  
3 703
2010
  
4 022
2015
  
4 008
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.

Petäjäveden keskustaa
Petäjäveden vanha kirkko etelästä

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjävedellä toimivat Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Peruskoulun yläaste ja Petäjäveden lukio.

Perusterveydenhuollon palveluista huolehtii Keski-Suomen Seututerveyskeskus, johon kuuluvat Petäjäveden lisäksi Joutsa, Toivakka, Luhanka, Keuruu, Multia, Laukaa ja Konnevesi. Erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri. [16][17]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja petäjävetisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Perussuomalaisista siirtyi 2 valtuutettua sitoutumattomiksi joulukuussa 2017. Keskisuomalainen 13.12.2017
  8. Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
  9. Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
  10. Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
  11. Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  12. Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
  13. Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle. 1.8.2016. Viitattu 26.1.2018.
  14. Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  16. Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus. Viitattu 2.3.2018.
  17. Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria - alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
  • Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjävesi.