Lapuan hiippakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lapuan hiippakunta
Lappo stift
Coat of Arms of the Diocese of Lapua.svg Lapua.diocese.location.2022.svg

vaakuna

sijainti

Lapuan tuomiokirkko elokuussa 2012.
Lapuan tuomiokirkko elokuussa 2012.
Kirkkokunta evankelis-luterilainen
Tuomiokirkko Lapuan tuomiokirkko
Perustettu 1. heinäkuuta 1956
Seurakuntia 40
– Jäsenmäärä 399 110 (2021[1])
– Osuus asukkaista 74,1 %
Lapuan piispa Matti Salomäki
Hiippakuntavaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Eino Nissinen
Sivusto

Lapuan hiippakunta (ruots. Lappo stift) on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Sen tuomiokirkko on Lapuan tuomiokirkko. Hiippakuntaan kuuluu 5 rovastikuntaa, jotka koostuvat 40 seurakunnasta, jotka sijaitsevat kolmen maakunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Hiippakunnan seurakuntiin kuuluu 399 359 jäsentä.[2] Suurimmat seurakunnat hiippakunnan alueella ovat Jyväskylän seurakunta, Seinäjoen seurakunta ja Vaasan suomalainen seurakunta. Lapuan hiippakunnan seurakunnat ovat suomenkielisiä paitsi Kaskisten seurakunta, joka on kaksikielinen enemmistökielenään suomi.

Lapuan hiippakunnan koulutuskeskus Haapaniemen hiippakuntakartano sijaitsee Kuortaneella Ruonankylässä Kuortaneenjärven rannalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminnan alkaminen: Lehtisen kausi 1956–1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapuan hiippakunnan toiminta käynnistyi heinäkuussa 1956 ja hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Eero Lehtinen. Alkujaan hiipakuntaan kuului 65 seurakuntaa, joista suurin osa siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta.[3] Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvan hiippakunnan perustamisesta tehtiin vuonna 1953 kirkolliskokouksen päätös. Tuolloin kokous päätti piispanistuimen paikaksi Seinäjoen. Lakeuden Ristiä kaavailtiin uudeksi tuomiokirkoksi. Pitkän poliittisen väännön jälkeen tuomiokapituli sijoitettiin kuitenkin naapurikuntaan Lapualle.[4]

Lehtinen toimi Lapuan piispana 18 vuotta vuosina 1956–1974. Lehtisen kaudella hajanaiseen hiippakuntaan pyrittiin rakentamaan yhteyttä. Lehtisen tavoitteena oli erityisesti voittaa körttipapiston luottamus.

Sariolan kausi 1974–1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtistä seurasi piispana Yrjö Sariola (1974–1995), joka jatkoi Lehtisen aloittamaa yhteistyön henkeä. Eräänä merkkinä tästä on pidetty Sariolan paimenkirjeen nimeä Yhteistyön merkiksi kättä.[5]

Sariolan kaudella tuomiokapitulin rahoitus kasvoi ja mahdollisti uusien virkojen perustamisen. Tuomiokapituli vahvisti läsnäoloaan Keski-Suomessa perustamlla Jyväskylään toimipisteen. Kirkon 1970-luvulla aloittamat oppikeskustelut Suomen ortodoksisen kirkon kanssa näkyivät myös hiippakunnassa, kun ortodoksisen kirkon edustajat vieralivat Sariolan luona. Vuonna 1976 Sariola teki aloitteen yhteyksien vahvistamisesta vapaakristillisiin yhteisöihin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous hyväksyi Lapuan piispan aloitteen ja Sariola toimi neuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelujen myötä luterilaisen kirkon ja vapaakristillisten yhteisöjen väliset suhteet paranivat.[5]

1970-luvun loppupuolella alkoi Niilo Yli-Vainion johtama helluntaiherätyksen liike kerätä suuria ihmismääriä ensin Lapualle ja pian muuallekin ympäri maata. Liike herätti suurta huomiota mm. tiedotusvälineissä. Vaasa haastatteli Piispa Sariolaa luterilaisen kirkon suhtautumisesta tähän herätysliikkeeseen. Sariola näki herätysliikkeessä myönteistä, eikä suinkaan sitä tuominnut.[6]

1980-luvulla Lapuan hiippakunnassa syntyi halu auttaa vaikeassa tilanteessa eläviä Itä-Saksan kristittyjä. Thüringenin luterilaisen maakirkon maapiispa Werner Leich kutsuttiin vuonna 1986 tuomiokapitulin 30-vuotisjuhlaistuntoon. Keskustelut kiinnostivat myös tiedotusvälineitä ja niissä täsmennettiin keskinäistä yhteistyötä mm. vierailutoiminnan, pappisvaihdon ja ystävyysseurakuntasuhteiden tahoilla.[5]

Laulajan kausi 1995–2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiippakunnan kolmanneksi piispaksi valittiin vuonna 1995 kenttäpiispa Jorma Laulaja.[7] Laulajan kaudella hiippakunta lausui usein huolensa maaseudun asukkaiden elinmahdollisuuksista, lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä yhteiskunnan apua tarvitsevista. Hiippakunta toteutti Laulajan johdolla useita projekteja näiden ryhmien parissa.[8]

Peuran kausi 2004–2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulajan jälkeen hiippakunnan neljänneksi piispaksi valittiin vuonna 2004 Simo Peura. Peura voitti piispanvaalin toisella kierroksella kirkkoherra Tapio Luoman.[9] Peuran kaudella hiippakunta korosti arkisen kristillisyyden merkitystä. Kirkon äänen tuli olla uskon ja opin kysymyksissä hänen mukaansa selvä ja tunnistettava. Peuran mukaan moraalikysymykset kuuluivat yhteen uskon kanssa, mutta kirkosta ei saanut tulla lausuntoautomaattia.[10]

Peuran jälkeen Lapuan viidenneksi piispaksi valittiin marraskuussa 2021 tuomiorovasti Matti Salomäki. Salomäki vihittiin piispaksi helmikuussa 2022.[11]

Kristilliset juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapuan hiippakunnalle ovat kautta aikojen olleet ominaisia suuret uskonnolliset, valtakunnalliset tai alueelliset juhlat. Tunnetuimpia näistä ovat Herättäjäjuhlat, joita on järjestetty mm. Seinäjoella, Vaasassa, Isokyrössä, Kauhavalla, Lapualla ja Nurmossa. Näille valtakunnallisille juhlille kertyi tavallisesti 30 000–35 000 sanankuulijaa. Evankelisen liikkeen valtakunnallisia Evankeliumijuhlia on järjestetty mm. Seinäjoella, Alavudella, Alajärvellä, Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa, Kristiinankaupungissa ja Ylistarossa. Evankelisen liikkeen valta-alue on yleensä ollut Suupohjassa, kun taas heränneitä on Ylistarossa ja Lapuanjokilaaksossa. Lestadiolaiset, joita on mm. järviseudulla, pitävät myös omia juhliansa.[12]

Piispat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapuan piispan vaakuna

piispa virka-aika lisätietoa
Eero Lehtinen bishop.jpg Eero Lehtinen 19561974
Yrjö Sariola.jpg Yrjö Sariola 19741995
Jorma Laulaja.jpg Jorma Laulaja 19952004
Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura.jpg Simo Peura 20042022
Matti Salomäki 2022

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Lapuan hiippakunnan rovasti- ja seurakunnista.

Ystävyyshiippakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapuan hiippakunnan ystävyyshiippakuntia ovat:[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laukkonen, Ilmari: Vaasa aikansa kuvastimena II. 1903–1978. Vaasa: Vaasa Oy:n kirjapaino, 1981. ISBN 951-660-065-4.
  • Välimäki, Hannu: Lapuan hiippakunnan synty ja toiminta 1956–2006. (Toim. Eija Harmanen) Haasteena yhteys: Lapuan hiippakunnan viisi vuosikymmentä 1956–2006, 2006, s. 13–143. Helsinki: Lapuan hiippakunta & Kirjapaja. ISBN 951-607-405-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jäsentilasto 2021 Kirkon tilastot. Viitattu 16.5.2022.
  2. Jäsentilasto 2019 aluevertailu kirkontilastot.fi
  3. Tietoa hiippakunnasta Lapuan hiippakunta. Viitattu 7.2.2022.
  4. Elina Niemistö: Moni vieroksui Alvar Aaltoa, eikä "funkkislaatikko" ollut kelvata kirkoksi – pohjalaisesta uhosta syntyi kuitenkin Lakeuden risti Yle. 29.12.2020. Viitattu 7.2.2022.
  5. a b c Yrjö Sariola teologina ja piispana Lapuan Piispa. 10.9.2021. Viitattu 7.2.2022.
  6. Laukkonen 1981, s. 194
  7. Lapuan piispa vihittiin virkaansa Jorma Laulaja sai piispanviittansa ja paimensauvansa Helsingin Sanomat. 11.9.1995. Viitattu 7.2.2022.
  8. Välimäki 2006, s. 94–95, 99–101.
  9. Välimäki 2006, s. 109
  10. Välimäki 2006, 112–113.
  11. Lapuan hiippakunnan uusi piispa on tuomiorovasti Matti Salomäki Yle Uutiset. 23.11.2021. Viitattu 23.11.2021.
  12. Laukkonen 1981, s. 194
  13. Ystävyysseurakuntarekisteri Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 16.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapuan hiippakunta.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.