Kirkon Ulkomaanapu

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Kirkon ulkomaanapu)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja[1]. Kirkon Ulkomaanapu on perustettu vuonna 1947 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien kansainvälistä diakoniaa toteuttavaksi tahoksi. Alkuvaiheessa se hallinnoi ulkomailta suomalaisten avuksi lähetettyjä varoja. Muutaman vuoden kuluttua rahavirta kääntyi ja varoja alettiin koota hädässä olevien auttamiseksi rajojemme ulkopuolella. Kirkon Ulkomaanapu säätiöityi 1995 itsenäiseksi toimijaksi. Hallinnollinen yhteys kirkkoon näkyy siinä, että Kirkon Ulkomaanavun hallituksen nimittää evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto.

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja on Jouni Hemberg.lähde? Antti Pentikäinen on kolmen vuoden toimivapaalla toiminnanjohtajan tehtävästä.lähde?

Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan tuotot vuonna 2016 olivat 35,4 miljoonaa euroa.lähde?[2] Avustustoimintaan käytettiin 21,9 miljoonaa euroa. Toimintoihin kotimaassa ja yleishallintokuluihin käytettiin 5,5 miljoonaa euroa. Toiminnot kotimaassa sisältävät varainhankinnan, viestinnän ja koulutuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut. Valtion tuki oli 25 prosenttia. Seurakunnilta saatiin tuesta neljännes ja yksityisten ihmisten ja yhteisöjen lahjoitusten osuus oli 25 prosenttia. Kansainvälisen rahoituksen osuus oli vajaa 20 prosenttia. 

Kansainvälistä diakoniaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon Ulkomaanavun toiminta perustuu kristinuskoon ja erityisesti sen diakoniseen toimintaan (faith-based organisation). Kansainvälisen diakonian perusteet nousevat diakoniasta. Usein tämä toiminta samaistetaan lähetystyöhön, vaikka näillä kahdella on erilainen motivaatio. Diakoniassa oleellista on ihmisen hätä ja avun tarve. Nykyaikainen kansainvälinen diakonia on ns. oikeusperusteista. Tähän kuuluu oleellisesti myös vaikuttamistoiminta. Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä kaikkein köyhimpien ihmisten kanssa uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Kirkon Ulkomaanapu noudattaa kansainvälisä humanitaarisen avun standardeja [[[CHS Alliancen]] jäsenenä ja CHS-sertifioinnin saaneena järjestönä.

Yhteistyö kirkkojen välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon Ulkomaanavun tärkeimmät ulkomaiset yhteistyöverkostot ovat Luterilainen maailmanliitto (LML) ja Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN).

Kirkon Ulkomaanapu on ACT-allianssin jäsen.[3] ACT-allianssi on kirkollisten katastrofi- ja kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen yhteenliittymä. ACT-allianssi muodostaa maailman suurimman ei-valtiollisen avustusorganisaation. ACT-allianssin yhteenlaskettu budjetti on yli 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja sen palveluksessa on 25 000 työntekijää.

Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon Ulkomaanapu on yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Kehitysyhteistyön tavoitteena on yhteisöjen voimaantuminen, jonka myötä niiden jäsenet kykenevät itse auttamaan itseään ja vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan. Kirkon Ulkomaanapu tekee kehitysyhteistyötä osana kirkollisten ja ekumeenisten avustusjärjestöjen maailmanlaajuista yhteisöä.

Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöohjelmat keskittyvät toimeentuloon ja koulutukseen sekä rauhantyöhön. KUA toimii kansainvälisen [Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston] sihteeristönä.

Humanitaarinen apu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua luonnon ja ihmisten aiheuttamien katastrofien uhreille. Apua toimitetaan sekä pahimman hädän aikana että kriisin jälkeen toipumiseen ja jälleenrakennukseen. Ulkomaanapu on Suomen toiseksi suurin ammattimaisen katastrofiavun järjestö. Kirkon Ulkomaanapu on toimittanut katastrofiapua muun muassa Pakistanin vuoden 2010 tulvien, Haitin maanjäristyksen, Norsunluurannikon pakolaisia, Filippiinien taifuunin 2013 ja Nepalin maanjäristyksen 2015 yhteydessä. Katastrofeissa avustustyötä ei jätetä ensihädän lievittämiseen, vaan viivytään ihmisten tukena niin pitkään, että heidän elinolonsa ovat jälleen vakiintuneet. Tämä merkitsee usein monien vuosien työskentelyä.

Ihmisoikeustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon Ulkomaanapu pyrkii edistämään rauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumista ihmisoikeus- ja rauhantyöllä. Tavoitteena on, että ihmisillä olisi ihmisoikeusjulistuksen mukainen vapaus oman uskonsa, kulttuurinsa ja poliittisen vakaumuksensa ilmaisemiseen ja toteuttamiseen tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä.

Käytännössä Kirkon Ulkomaanapu tukee ihmisoikeuskoulutusta, paikallisia ihmisoikeusryhmiä ja ihmisoikeusloukkausten uhreja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toiminta kotimaassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon Ulkomaanapu tekee vaikuttamis-[4] ja kansainvälisyyskasvatustoimintaa[5] Suomessa. Järjestö tarjoaa aineistoja ja välineitä koulujen ja seurakuntien kansainvälisyyskasvatusta varten. Vuonna 2005 Kirkon Ulkomaanapu aloitti ensimmäisenä Suomessa eettisten lahjojen laajan myynnin niin sanotun Toisenlainen Lahja -kampanjan avulla (ks. joululahja). Tarkoituksena on yhdistää kehitysyhteistyöstä kertominen ja ihmisten halu antaa eettisiä lahjoja. Toisenlaisen Lahjan ostaja ostaa konkreettisia välineitä kehitysmaan ihmisille ja saa sitä vastaavan kortin, jonka hän voi antaa suomalaiselle lahjansaajalle. Näin sekä lahjan antaja, lahjan saaja että kehitysmaassa elävä henkilö saavat lahjan.

Naisten Pankki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto ja yhteisö kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein. Kirkon Ulkomaanapu perusti yhdessä suomalaisten naisvaikuttajien kanssa Naisten Pankin toukokuussa 2007.

Naisten Pankin tavoitteena on tukea kehitysmaiden naisten työtä köyhyyden voittamiseksi. Naisten Pankin rahaston varoilla rahoitetaan muun muassa mikroluottoja, ammattikoulutusta, työkalujen ja materiaalin hankintaa ja muuta yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa.

Changemaker[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva nuorten verkosto, joka on perustettu vuonna 2004. Verkosto pyrkii edistämään maailman laajuista oikeudenmukaisuutta käytännöllisin ja luovin keinoin. Changemakerin toiminnan motivaatio on kristillinen usko. Toiminnassaan Changemaker tekee yhteistyötä samaan päämäärään pyrkivien tahojen kanssa uskontoon tai vakaumukseen katsomatta.

Opettajat Ilman Rajoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opettajat Ilman Rajoja on verkosto opetus-ja kasvatusalan ammattilaisille. Verkosto tarjoaa tukea globaalikasvatukseen kotimaassa, mahdollisuuden käyttää ja kehittää osaamistaan maailmalla ja tukea paikallisten opettajien osaamista kehitysmaissa. Kirkon Ulkomaanavun koordinoiman verkoston tavoitteena on tukea kehitysmaiden opettajien pedagogista osaamista, tukea globaalikasvatusta suomalaisissa kouluissa ja tarjota opetus-ja kasvatusalan ammattilaisille mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan 3-12 kuukauden vapaaehtoisjaksoilla maailman hauraimmissa valtioissa.

Yhteisvastuukeräys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia suunnataan Kirkon Ulkomaanavun kautta kehitysmaihin. Vuonna Yhteisvastuu 2017 torjuu ihmiskauppaa. Suomessa keräysvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja. Keräyksen kansainvälisessä esimerkkikohdemaassa Jordaniassa yhteisvastuuvaroin tuetaan Syyriasta sotaa paenneiden nuorten koulutusta ja toimeentuloa, mikä ennaltaehkäisee altistumista ihmiskaupalle ja muulle hyväksikäytölle. Vuoden 2016 keräyksellä tuettiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Suomessa ja kehitysmaissa.

Avustuskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon Ulkomaanavun avustustyö suuntautuu ensisijaisesti köyhimpiin kehitysmaihin. Tärkeimmät avustusten kohteena olevat maat:

Afrikka
Eritrea, Etelä-Sudan, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Liberia, Sierra Leone, Somalia, Uganda
Aasia
Kambodža, Myanmar ja Nepal
Lähi-itä
Jordania ja Syyria

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]