Suomen Helluntaikirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Helluntaikirkko
Suuntautuminen protestantismi
Teologia helluntailaisuus
Yhteistyötahoja - Suomen vapaakristillinen neuvosto
- Suomen ekumeeninen neuvosto (tarkkailijajäsen)
- Suomen Evankelinen Allianssi
- Pentecostal European Fellowship (PEF)
- Pentecostal World Fellowship (PWF)
- World Assemblies of God Fellowship (WAGF)
Toiminta-alue Suomi
Perustettu 2002 (merkitty rekisteriin 2003)
Seurakuntia 45 (2017)
Jäseniä n. 8800 (2017)
Kotisivu www.suomenhelluntaikirkko.fi

Suomen Helluntaikirkko on kristillinen uskonnollinen yhdyskunta. Tammikuussa 2002 allekirjoitettiin asiakirja Helluntaikirkon perustamiseksi. Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi Suomen Helluntaikirkko rekisteröitiin 25.3.2003. Osaksi Suomen helluntaiherätys, joka koostuu paikallisseurakunnista, jotka toimivat tätä tarkoitusta varten perustetun yhdistyksen nimen alla, on saanut Helluntaikirkon perustamisen kautta virallisen uskontokunnan aseman lainsäädännöllisellä tasolla. Suurin osa helluntaiseurakunnista toimii kuitenkin edelleen rekisteröityjen yhdistysten kautta Helluntaikirkon ulkopuolella.[1]

Rekisteröityminen uskonnolliseksi yhdyskunnaksi herätti kiivasta keskustelua helluntaiherätyksen sisällä ja erityisesti Ristin Voitto -lehden sivuilla. Suurimpia pelonaiheita olivat paikallisseurakuntien itsenäisyyden menettäminen sekä kaksoisjäsenyyden mahdottomuus niille helluntaiseurakuntiin kuuluville, jotka kuuluvat samalla myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Suomen Helluntaikirkko -nimiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen pakottaisi valitsemaan näiden kahden kirkon jäsenyyden väliltä. Helluntaikirkon jäseniä oli syyskuun 2014 alussa 8 011.[2] Jäsenmäärä on kasvussa, vertailun vuoksi vuoden 2012 lopussa Helluntaikirkossa oli 7 445 jäsentä.[3] Kaikkiaan Suomessa on noin 46 000 helluntailaista, eli valtaosa heistä ei kuuluu Suomen Helluntaikirkon seurakuntiin.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Helluntaikirkkoa johtaa vuosikokouksessa valittava hallitus, joka keskuudestaan vuosittain valitsee puheenjohtajan. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Helsingin Saalem -seurakunnan johtaja Mika Yrjölä[4]. Helluntaikirkon toiminnanjohtajana on pastori Esko Matikainen.[5] Lisäksi organisaatiossa on hallituksen työvaliokunta ja useita toimikuntia ja työryhmiä.

Seurakunnat[6][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Keski-Pohjanmaa
  • Kokkola: Kokkolan helluntaiseurakunta
Keski-Suomi
Kymenlaakso
  • Kouvola: Elimäen helluntaiseurakunta
  • Kouvola: Inkeroisten helluntaiseurakunta
  • Kouvola: Kouvolan helluntaiseurakunta
  • Kouvola: Valkealan helluntaiseurakunta
Lappi
  • Pello: Pellon helluntaiseurakunta
  • Rovaniemi: Rovaniemen helluntaiseurakunta
Pirkanmaa
Pohjanmaa
  • Isokyrö: Isokyrön helluntaiseurakunta
  • Kristiinankaupunki: Kristiinan helluntaiseurakunta
  • Vaasa: Vaasan helluntaiseurakunta
Pohjois-Karjala
  • Joensuu: Joensuun helluntaiseurakunta
Pohjois-Pohjanmaa
  • Haapavesi: Haapaveden helluntaiseurakunta
  • Oulu: Oulun helluntaiseurakunta
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
  • Hollola: Hollolan helluntaiseurakunta
  • Hämeenlinna: Hämeenlinnan helluntaiseurakunta
  • Lahti:Lahden helluntaiseurakunta
  • Nastola: Nastolan helluntaiseurakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi

Yhteistyö muiden kirkkokuntien kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntaikirkko kuuluu Suomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN), joka on Suomessa toimivien vapaiden uskonyhteisöjen yhteistyöelin.[7] Helluntaikirkko on Suomen Evankelisen Allianssin jäsen sekä Suomen ekumeenisen neuvoston tarkkailijajäsen.[8] Suomen ekumeenisen neuvoston määritelmä "kristillisestä yhteisöstä" sisältää sekä yhdistysmuotoisena että uskonnollisena yhteisönä toimivat helluntaiseurakunnat.[9]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen vuonna 1997 hyväksymä luettelo Suomen kristillisistä uskontokunnista sisältää Suomen helluntaikirkkoa laajemman Suomen helluntaiherätyksen.[10] Piispainkokous ei ole tehnyt uutta luetteloa Helluntaikirkon perustamisen jälkeen, mutta Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa Muutosten keskellä - Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000–2003 todetaan Helluntaikirkon olevan uudelleenorganisoitunut helluntaiherätys.[11] Helluntai- ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon johto tapaavat säännöllisesti sekä SVKN:n, että kahden keskisten neuvottelujen yhteydessä.[12]

Avioliittoon vihkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Helluntaikirkko on saanut opetusministeriöltä uskonnollisille yhdyskunnille uskonnonvapauslain ja avioliittolain mukaan myönnettävän vihkioikeuden. Helluntaikirkko järjestää pastoreilleen vihkimiskoulutuksia ja helluntaikirkon jäsenseurakuntaan kuuluvilla on mahdollisuus saada oman seurakuntansa pastori toimittamaan avioliittoon vihkiminen, mikäli pastorilla on vihkimisoikeuslupa.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Helluntaikirkko Uskonnot Suomessa. Viitattu 9.3.2017.
  2. Suomen Helluntaikirkossa yli 8000 jäsentä Kotimaa24. Viitattu 21.9.2014.
  3. Tilastokeskus: Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2003 - 2012
  4. Mika Yrjölä Helluntaikirkon johtoon Ristin Voitto. Viitattu 26.1.2017.
  5. Toiminnanjohtaja: "Helluntaikirkko uuden vaiheen edessä" - Seurakuntalainen Seurakuntalainen. 15.6.2012. Viitattu 2.4.2017.
  6. Seurakunnat Suomen Helluntaikirkko. Viitattu 24.2.2015.
  7. Jäsenyhteisöt ja linkit Suomen vapaakristillinen neuvosto. Viitattu 5.2. 2008.
  8. Kristittyjen yhteinen rukous - ekumeeninen rukousviikko - täyttää sata vuotta 14.1.2008 Klo 14:46. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 5.1. 2008.
  9. SEN:Mikä kirkko on kristillinen?
  10. Evankelisluterilaisen kirkon piispainkokouksen istunnot 11.-12.2.1997, 13.-14.9.1988 ja 9.-10.2.1988.
  11. Muutosten keskellä - Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000–2003 Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 89, 2004. Kirkon tutkimuskeskus. Viitattu 5.2. 2008.
  12. Yleistä Suomen vapaakristillinen neuvosto. Viitattu 5.2. 2008.
  13. Avioliittoon vihkiminen Suomen Helluntaikirkko.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]