Suomen Kennelliitto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. on vuonna 1889 perustettu suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö.[1] Kennelliittoon kuuluu yli 150 000 henkilöjäsentä. Samalla se toimii noin 1 900 suomalaisen koirayhdistyksen katto-organisaationa. Kennelliitto on Kansainvälisen Kennelliiton (FCI) ja Pohjoismaisen Kennelunionin (PKU) jäsen. Suomen Kennelliitto on Pohjoismaiden vanhin koirajärjestö.

Suomen Kennelliiton tehtävänä on rekisteröidä koiria, edistää puhdasrotuisten koirien jalostusta ja käyttöä sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa. Liittoon kuuluvat rotujärjestöt ja -yhdistykset vastaavat rotujensa terveydestä rakenteen, luonteen ja rodun käyttöominaisuuksien osalta.

Kennelliitto myöntää Suomessa järjestettävät viralliset koiranäyttelyt, kokeet ja kilpailut ja ylläpitää niiden sääntöjä. Kokeita on muun muassa seuraavissa lajeissa:

Kennelliitto yhdessä paikallisten kennelpiirien kanssa vastaa myös tuomareiden sekä koe- ja kehätoimitsijoiden koulutuksesta eri koemuotoihin.

Puhdasrotuiset koirat rekisteröidään Suomen Kennelliittoon. Kennelliitto pitää myös rekisteriä tunnistusmerkityistä monirotuisista koirista.

FCI-rotujen lisäksi Suomen kennelliitto on tunnustanut seuraavat FCI:ssä vielä hyväksymättömät rodut: amerikankääpiöpaimenkoira, itäeuroopanpaimenkoira, tsekinpaimenkoira, amerikankarvatonterrieri, amerikankääpiöterrieri, amerikanrottaterrieri, andalusianrottaterrieri, tenterfieldinterrieri, amerikaneskimokoira, hälleforsinkoira, tanskanpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, eestinajokoira, englantilais-venäläinen ajokoira, gotlanninajokoira, plottinajokoira, sininen pesukarhukoira, venäjänajokoira, walkerinpesukarhukoira, saint-usugenspanieli, venäjänbolonka ja prahanrottakoira.[2] Nämä rodut saavat täten osallistua Suomessa järjestettyihin virallisiin kansallisiin näyttelyihin, mutta eivät ole oikeutettuja kilpailemaan kansainvälisissä näyttelyissä CACIB:sta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestäytyneen kenneltoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa 1889, jolloin Helsingissä kokoontuneet noin kaksikymmentä henkilöä perustivat ruotsin- ja suomenkielisen Finska Kennelklubben – Suomen Kennelklubin.[1] Ensimmäinen koiranäyttely pidettiin Helsingissä vuonna 1891[3] ja ensimmäinen metsästyskoe järjestettiin Turengissa vuonna 1893.

Vuonna 1934 joukko koiraharrastajia perusti Hämeenlinnassa Kennelklubin rinnalle suomenkielisen Suomen Kennelliiton. Suomen Kennelliitto ohitti jäsenmäärällään Kennelklubin jo ennen toista maailmansotaa. Finska Kennelklubben ja Suomen Kennelliitto sulautuivat yhdeksi organisaatioksi vuonna 1962.

Koiramme-lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiramme-lehti on Suomen Kennelliiton julkaisema jäsenlehti, joka postitetaan kaikille Kennelliiton varsinaisille jäsenille. Lehdessä ilmoitetaan koiramaailman uutisista, käsitellään erilaisia koiraharrastuksia sekä julkaistaan kaikkien virallisten kisojen ja kokeiden tiedot. Lehti on myös tunnettu laajoista rotuesittelyistään, joita lehdessä on julkaistu suurimmasta osasta Suomessa esiintyviä roduista.

Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Sen vastaava päätoimittaja on Helena Suni ja päätoimittaja Tapio Eerola.

Koiranet-verkkopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelliitolla on useita sähköisiä palveluita. Koiranet-verkkopalveluihin kuuluvat:

Kennelliitto avasi 15. kesäkuuta 2005 yleisölle jalostustietojärjestelmän. Sinne tulevat kaikkien Suomeen rekisteröityjen koirien tiedot ja tulokset. Nykyisessä muodossaan järjestelmässä on rekisteröityjä koiria 1950-luvulta lähtien ja tuloksia vuodesta 1988 lähtien.

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelliiton vahva asema ja määräävä markkina-asema koirien rekisteröinnissä ja sitä myöten myös koirankasvatuselinkeinon harjoittamisessa on aiheuttanut myös kritiikkiä. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu -tutkielma (Aho, Riitta 2012) Aatteellinen yhdistys määräävässä markkina-asemassa – Tapaus Suomen Kennelliitto nostaa esille Suomen Kennelliitossa mm. seuraavia ongelmia: Kennelliiton keskittyneen vallankäytön, pakkojäsenyyden Kennelliittoon ja rotujärjestöihin virallisessa kasvatustoiminnassa, jäsenistön minimaalisen vaikutusvallan yhdistyksessä, sekä erilaisten epäjohdonmukaisten rangaistusten jakamisen jäsenistölle ilman juridista perustaa. Aho ehdottaa tutkielmassa Kennelliiton sääntöjen muuttamista sellaisiksi, että ne vastaisivat yhdistyslain vaatimuksia ja palauttaisivat todellisen vallankäytön takaisin jäsenistölle. [4]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[5] 9 000 € 9 000 € 9 000 € 13 000 € 15 000 € 20 000 € 30 000 €

Suomen suosituimmat rodut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelliitto julkaisee myös vuotuisesti kunkin vuoden rekisteröitimääriin perustuvan luettelon Suomen suosituimmista koiraroduista. Vuonna 2017 50 suosituinta rotua Suomessa olivat seuraavat:[6]

  1. labradorinnoutaja
  2. jämtlanninpystykorva
  3. suomenajokoira
  4. saksanpaimenkoira
  5. suomenlapinkoira
  6. kultainennoutaja
  7. shetlanninlammaskoira
  8. jackrussellinterrieri
  9. kääpiösnautseri
  10. harmaa norjanhirvikoira
  11. cockerspanieli
  12. karjalankarhukoira
  13. mäyräkoira, karkeakarvainen
  14. tiibetinspanieli
  15. suomenpystykorva
  16. coton de tuléar
  17. chihuahua, lyhytkarvainen
  18. siperianhusky
  19. mittelspitz
  20. havannankoira
  21. pitkäkarvainen collie
  22. chihuahua, pitkäkarvainen
  23. kleinspitz
  24. bordercollie
  25. ranskanbulldoggi
  26. berninpaimenkoira
  27. beagle
  28. kääpiövillakoira
  29. bichon frisé
  30. espanjanvesikoira
  31. staffordshirenbullterrieri
  32. cavalier kingcharlesinspanieli
  33. pohjanpystykorva
  34. rottweiler
  35. lagotto romagnolo
  36. mopsi
  37. lapinporokoira
  38. welsh corgi cardigan
  39. karkeakarvainen saksanseisoja
  40. kiinanharjakoira
  41. novascotiannoutaja
  42. parsonrussellinterrieri
  43. lyhytkarvainen saksanseisoja
  44. whippet
  45. australianpaimenkoira
  46. mäyräkoira, lyhytkarvainen
  47. cairnterrieri
  48. kääpiöpinseri
  49. englanninspringerspanieli
  50. samojedinkoira

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen kennelklubin perustawa kokous. Suomalainen Wirallinen Lehti, 07.10.1889, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 08.10.2015.
  2. Uusia rotuja Suomessa. Suomen Kennelliitto, 14.12.2012. Haettu 15.12.2012
  3. Koiranäyttely 23.5.1891. Päivälehti, 24.05.1891, nro 117, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 08.10.2015.
  4. https://www.doria.fi/handle/10024/86235
  5. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.
  6. SKL. (2018). Suosituimmat rodut 2017. Suomen Kennelliitto (SKL). Viitattu 11.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]